Kumpi maksaa yhteishuoltajuudessa lapsen elatuksen ja kenelle?
Jos erotaan ja on yhteishuoltajuus eli viikko-viikko -systeemillä lapsi, niin kuka maksaa se lapsen elatusmaksut ja kummalle ne tulevat?
Entä seuraako mikään taho, että entisen puolison maksamat maksut todellakin käytetään lapsen hyväksi?
Kommentit (42)
Sen saa sopia miten haluaa. Periaatteessa "lähivanhempi" (eli se, jonka luona lapsi on kirjoilla) voi saada "etävanhemmalta" elatusapua. Myös lapsilisä tulee lähivanhemman nimiin. Mutta monet vanhemmat sopivat käytännön jotenkin toisin. Esim. meillä kaikki lasten menot maksetaan puoliksi, samoin lapsilisä laitetaan puoliksi. Mutta myös toisenlaisia vaihtoehtoja on, kuten että suurempituloinen maksaa enemmän, tai sovitaan mitkä jutut ovat äidin, mitkä isän vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.
Höpöhöpö.
Juridiikka ei tunne termiä vuoroasuminen, joten sillä vanhemmmalla jonka luona lapset ei ole kirjoilla on velvollisuus maksaa elatusta sille vanhemmalle, jonka luona lapset on kirjoilla. Huomioon otetaan luonapitovähemmys, joka on vuoroasumisessa n. 50€.
Tapaamis- ja huoltajuusmuodolla ei ole mitään tekemistä elatusmaksujen kanssa. Muualla asuvalla vanhemmalla on aina velvollisuus maksaa sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.
Höpöhöpö.
Juridiikka ei tunne termiä vuoroasuminen, joten sillä vanhemmmalla jonka luona lapset ei ole kirjoilla on velvollisuus maksaa elatusta sille vanhemmalle, jonka luona lapset on kirjoilla. Huomioon otetaan luonapitovähemmys, joka on vuoroasumisessa n. 50€.
Se riippuu tuloista... eikä mitään pakkoja ole tehdä jollakin tavalla! Nämä saa sopia vapaasti. Juridiikka laahaa tässä asiassa perässä, eli perinteiset elatusmaksut eivät yleensä sovi vuoroasumiseen.
Se, kumman luona lapset ovat, saa lapsilisän. Tästä johtuen etän ei välttämättä tarvitse maksaa elareita, jollei niin erikeen sovita.
Lähtökohta on, että vanhemmat saavat sopia elatusasiat vuoroasumisessa niin kuin haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.
Höpöhöpö.
Juridiikka ei tunne termiä vuoroasuminen, joten sillä vanhemmmalla jonka luona lapset ei ole kirjoilla on velvollisuus maksaa elatusta sille vanhemmalle, jonka luona lapset on kirjoilla. Huomioon otetaan luonapitovähemmys, joka on vuoroasumisessa n. 50€.
Se riippuu tuloista... eikä mitään pakkoja ole tehdä jollakin tavalla! Nämä saa sopia vapaasti. Juridiikka laahaa tässä asiassa perässä, eli perinteiset elatusmaksut eivät yleensä sovi vuoroasumiseen.
Höpöhöpö.
Myös elatuksessa on kyse lapsen edusta. Jos tälläinen vapaasti sopiminen sotii lapsen etua vastaan siihen ei pidä kenenkään suostua.
Asiat saa sopia keskenään juuri niin kuin haluaa.
Lastenvalvojan luona voidaan sopia se virallinen elatussopimus. Esim. jos etävanhempi on varaton (siis se jonka luona lapsi ei ole kirjoilla), voi minimielarit hakea Kelasta elatussopimukseen viitaten.
Itse olen ehdottanut tuota elatussopimuksen tekoa exälle että olis yksinkertaisesti enemmän sitä haalari/sisätossu/millon mikäkin kampe -rahaa, mutta hänestä nykytilanne (jossa hän ei maksa mitään lisää eikä kaivele lapselle kirppiskamoja) toimii hyvin.
Suomalaisista en tiedä mutta eroiskät ainakin ovat tunnetusti niin kateellisia että ovat itse valmiita käyttämään satasen että se yhteisen lapsen äiti ri vaan saisi mitään helpotuksia lapsen huoltoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.
Höpöhöpö.
Juridiikka ei tunne termiä vuoroasuminen, joten sillä vanhemmmalla jonka luona lapset ei ole kirjoilla on velvollisuus maksaa elatusta sille vanhemmalle, jonka luona lapset on kirjoilla. Huomioon otetaan luonapitovähemmys, joka on vuoroasumisessa n. 50€.
Se riippuu tuloista... eikä mitään pakkoja ole tehdä jollakin tavalla! Nämä saa sopia vapaasti. Juridiikka laahaa tässä asiassa perässä, eli perinteiset elatusmaksut eivät yleensä sovi vuoroasumiseen.
Höpöhöpö.
Myös elatuksessa on kyse lapsen edusta. Jos tälläinen vapaasti sopiminen sotii lapsen etua vastaan siihen ei pidä kenenkään suostua.
Ei se mitään lapsen etua vastaan sovi, jos vanhemmilla on kyky sopia asiasta. Kaikilla ei sitten ehkä ole.
Kyllähän ne voi "sopia vapaasti", mutta kun mennään lastenvalvojalle ja lyödään luvut laskuriin niin etä maksaa lähille.
Se on kiinni siitä miten lähi haluaa menetellä. Etä voi vaan istua ja ihmetellä, vaikutusmahdollisuuksia etällä ei ole.
Ideaalissa kumpikin vanhempi osallistuu lasten ylläpitoon omien varojensa mukaan. Kumpi maksaa kenelle, riippuu monesta. Useimmiten paremmin tienaavat maksaa enemmän lapsia pitävälle vanhemmalle. Mutta monia vaihtoehtoja on. Myös viikkoviikko systeemissä paremmin tienaavat maksaa enemmän.
Tässä ketjussa oletetaan automaattisesti, että lähi on se huonompituloinen. Miksi te niin ajattelette?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.
Höpöhöpö.
Juridiikka ei tunne termiä vuoroasuminen, joten sillä vanhemmmalla jonka luona lapset ei ole kirjoilla on velvollisuus maksaa elatusta sille vanhemmalle, jonka luona lapset on kirjoilla. Huomioon otetaan luonapitovähemmys, joka on vuoroasumisessa n. 50€.
Se riippuu tuloista... eikä mitään pakkoja ole tehdä jollakin tavalla! Nämä saa sopia vapaasti. Juridiikka laahaa tässä asiassa perässä, eli perinteiset elatusmaksut eivät yleensä sovi vuoroasumiseen.
Höpöhöpö.
Myös elatuksessa on kyse lapsen edusta. Jos tälläinen vapaasti sopiminen sotii lapsen etua vastaan siihen ei pidä kenenkään suostua.
Näyttää olevan vanhempia, jotka haluavat laittaa kapulaa rattaisiin kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa (ei perusteltuja) asioissa.
Kyllä aikuisten ihmisten lapsen vanhempina PITÄÄ kasvaa tehtäviensä tasalle niin, että ymmärtävät kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden lapsen elatuksessa ja hoidossa.
Eli molemmat kustantavat lapsen elämää tulojensa mukaan. Toisen vanhemman luona elämä voi olla ekonomisesti rikkaampaa, toisen luona emotionaalisesti rikkaampaa. Jos vuoroviikkoasumisesta on kumminkin pystytty sopimaan, ei sen jälkeen voi alkaa vaatia korvausta tästä ja tuosta. Järkevät vanhemmat pystyvät sopimaan asiat ja varakkaampi voi esim. maksaa matkakuluja ja kalliimpia harrastuksia. Jos ei maksa, ei häntä mikään laki voi pakottaakaan.
Ei sinne lastenvalvojallekaan ole pakko mennä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.
Höpöhöpö.
Juridiikka ei tunne termiä vuoroasuminen, joten sillä vanhemmmalla jonka luona lapset ei ole kirjoilla on velvollisuus maksaa elatusta sille vanhemmalle, jonka luona lapset on kirjoilla. Huomioon otetaan luonapitovähemmys, joka on vuoroasumisessa n. 50€.
Se riippuu tuloista... eikä mitään pakkoja ole tehdä jollakin tavalla! Nämä saa sopia vapaasti. Juridiikka laahaa tässä asiassa perässä, eli perinteiset elatusmaksut eivät yleensä sovi vuoroasumiseen.
Höpöhöpö.
Myös elatuksessa on kyse lapsen edusta. Jos tälläinen vapaasti sopiminen sotii lapsen etua vastaan siihen ei pidä kenenkään suostua.
Ei se mitään lapsen etua vastaan sovi, jos vanhemmilla on kyky sopia asiasta. Kaikilla ei sitten ehkä ole.
Yritän tässä nyt tuoda esille asioita lähinnä siltä pohjalta, kun kaikkilla vanhemmilla ei ole sitä kykyä laittaa hanttiin sille toiselle vanhemmalla ja yleisesti luullaan, että vuoroasumisessa ei niitä elatuksia makseta ja moni vaatiikin sitä vuoroasumista vain tästä syystä. Ja se heikompi tuloinen osapuolikin saattaa olla siinä käsityksessä. Ja mihinkään ei pidä suostua, jos se itsestään ei tunnu oikealta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne voi "sopia vapaasti", mutta kun mennään lastenvalvojalle ja lyödään luvut laskuriin niin etä maksaa lähille.
Se on kiinni siitä miten lähi haluaa menetellä. Etä voi vaan istua ja ihmetellä, vaikutusmahdollisuuksia etällä ei ole.
Aika monella tutullani ihan keskenään sovittu systeemi. Tiedän, että on tapauksia, joissa etä on nihkeä osallistumaan lasten kuluihin, muuta kuin ne viikonloput ja lomat joita lapsia pitää. Oma miesystäväni maksaa reilut elatus maksut ja paljon lasten kuluja. Maksaa että lasteniti
Pääsee lomille lasten kanssa ja myös kun lapset lomailee meidän kanssamme. Maksaa äidin tekemät nettitilaukset lasten vaatteista ja osallistuu harrastuksiin. Hän tekee paljon töitä ja näkee vähemmän lapsia ja kompensoi sitä rahalla. Kunnioitan sitä.
Vuoroviikkoäitinä vuoroasuminen on nähdäkseni lapsen etu koska hänelle tällöin syntyy kiinteä, myös arkea sisältävä suhde sekä isään että äitiin.
Eroäitinä olen sillä kannalla että elareista sopiminen kannattaa jos exän siihen ikinä saa.
Minä hankin lapselle edelleen valtaosan käyttökamppeista, ja maksan ja järjestän harrastukset.
Isä esittää että täyttäisin jotain excel-kaaviota että hän näkisi että mihin on rahaa mennyt ja että pitäiskö tasata jotenkin.
Että pitäisikö? Ja excel?!
Ihan kylliksi olen ylläpitänyt yhteistä taloutta tuon tyypin kanssa, jos ihmisellä ei yhtään herätä että päivästä toiseen lapsella on päällä joko äidin ostamaa tai nyksän isomman lapsen vanhoja, niin vois miettiä että pitäiskö sitä itsekin hankkia välillä jotain varusteita ajoissa...
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne lastenvalvojallekaan ole pakko mennä :)
Pakko ei ole, mutta suositeltavaa on tehdä virallinen sopimus, jos kaikki ei sujukaan niin kuin on sovittu. Se on kuitenkin vanhemman loputon tehtävä olla niiden lasten puolella ja varmistaa se selusta.
Lapsen elatus on molempien vanhempien velvollisuus ja lapsen etu. Jos toinen vanhempi ei halua omaa osuuttaan maksaa, viime kädessä oikeus määrää elatusmaksut.
Viikko-viikko kumpikaan ei maksa toiselleen mitään.