Onks täällä 60-vuotiaita, miltä tuo ikä tuntuu?
Kommentit (11)
mitäs tässä..elämä on ok..kroppa ok ja mieli edelleen kuin kakskymppisellä..se tullee olemaan nuorille yllätys sitten kun tähän ikään pääsette..
Niin siis eihän kaikki edes elä 60-vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis eihän kaikki edes elä 60-vuotiaaksi.
Nyt kuusikymppisten, eli 50-luvulla syntyneiden elinajanodote olikin miehillä alle 60v ja naisillakin vain niukin naukin 60. Vain vähemmistö meistä yltää tuohon ikään.
Vierailija kirjoitti:
mitäs tässä..elämä on ok..kroppa ok ja mieli edelleen kuin kakskymppisellä..se tullee olemaan nuorille yllätys sitten kun tähän ikään pääsette..
Mieli on todella kuin nuorella. Mutta kyllä kroppa on jo vähän rapistunut. Kuuskymppiset on ihan järkeviä, vaikka nuoret ei sitä hyväksy.
Kunhan ei ajattele sitä, että todnäk kupsahtaa 20v sisään, niin ihan jees!
Ikinuori kirjoitti:
Miksi mikään ikä sinäällään tuntuisi miltään, ellei ole elämättömästä elämästä ja toteutumattomista haaveista johtuvaa ikäkriisiä?
No ihan vaikka se että jos haluaisi tulla vielä uudestaan äidiksi, haluaisi elää vielä 50 vuotta, haluaisi näyttää vielä kolmikymppiseltä, haluaisi että omat vanhemmat olisi vielä elossa tai mitä tahansa muuta ikään sidottua. Moni asia ei riipu iästä mutta moni riippuu, koska ei kaikkia asioita voi toteuttaa yhtä aikaa vaikka olisikin kokenut eläneensä ihan täyttä elämää.
Totta, kun muistelee kun oma äiti täytti 60-v niin hän oli niin ryppynen ja niin niin vanha. Nyt kun itse on samanikäinen hävettää silloiset ajatukset.
Sama pään sisältö, mitä nyt omasta mielestä pikkasen tullut järkeä päähän, kroppa vaan vanhentunut.
Mitä ihmettelen on se, miten nykynuoret ja lapset ovat niin fiksuja. Ei me silloin oltu.
Parhaalta ikinä. Viime yönä sekstattiin vaimon kanssa kolmatta tuntia ja molemmat saatiin. Ja aamulla vielä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta, kun muistelee kun oma äiti täytti 60-v niin hän oli niin ryppynen ja niin niin vanha. Nyt kun itse on samanikäinen hävettää silloiset ajatukset.
Sama pään sisältö, mitä nyt omasta mielestä pikkasen tullut järkeä päähän, kroppa vaan vanhentunut.
Mitä ihmettelen on se, miten nykynuoret ja lapset ovat niin fiksuja. Ei me silloin oltu.
Kyllä joidenkin mielestä nuoriso on aina fiksumpaa kuin itse, myös sinä olet jonkun vanhemman ikäluokan edustajan mielestä taatusti ollut paljon fiksumpi kuin hän itse.
Mieli on kuin teinillä mutta kroppa on muuttunut rajusti parissa vuodessa. En oikein tunnista itseäni enkä peilikuvaani. Olen aina ollut hoikka mutta nyt on 5kg ylimääräistä. Olo on raskas ja kömpelö.
Mulla on pari kipusairautta joiden pahenemista pelkään, nyt jo ne häiritsee elämää
Unelmia on paljon ja toivon että voimme toteuttaa niitä muutaman vuoden kuluttua
Miksi mikään ikä sinäällään tuntuisi miltään, ellei ole elämättömästä elämästä ja toteutumattomista haaveista johtuvaa ikäkriisiä?