Miksi pehmeä, kiltti, empaattinen, hoivaava ja feminiininen nainen ärsyttää?
Etenkin toisia naisia, mutta myös miehiä. Miksi tuollaista naista ei arvosteta?
Kommentit (41)
Jos ärsyttää, niin veikkaan, että syy on jokin muu kuin nuo listaamasi ominaisuudet.
Ei hän ärsytä yhtään sen enempää kuin samat piirteet omaava mieskään muuta kuin silloin jos tai kun hän alkaa alleviivamaan ja itse korostamaan ja kehoittamaan (/vaaimaan) muita arvosamaan häntä luottamatta ja uskomatta. että omat teot ja olemus ratkaisevat enemmän kuin niistä itse puhuminen; marttyyriksi heittäytyminen ei myöskään oikein ns. sytytä.
Pehmeys ja kiltteys eivät ole minun mielestäni miellyttäviä piirteitä ihmisessä. Arvostan itsevarmuutta ja rohkeutta paljon enemmän.
Apua, en ole tajunnut että voisin ärsyttää joitakin tuon takia :(
Mutta on kai se ihan luonnollista. Kyllähän jotkut toiset ärsyttävät itseänikin.
Nykyään jotkut naiset on tulleet niin vmäisiksi, että ärsyyntyvät kaikesta. Etenkin siitä jos joku toinen nainen haluaakin olla sellainen perinteinen ja viihtyy siinä roolissa.
Ei miehet ärsyynny tuollaisista naisista.
Kyllähän se ärsyttää, kun näkee, miten toiset surutta käyttävät toisen hyväntahtoisuutta hyväkseen. Kerran omalle työpaikalle tuli tuollainen nainen. Äärettömän epäitsekäs ja lempeä, mutta mm. omat perheenjäsenet kohtelivat häntä kuin roskaa. Pidin naiselle puolensapitämiskoulutuksen, jossa harjoitutin häntä sanomaan "voit tehdä tuon aivan itse", "siistipä jälkesi" ja tärkeimpänä "ei". Muutaman viikon kuluttua nainen oli saanut iloa elämään ja ryhtiä olemukseen.
Tunnen liian monta "kilttiä, empaattista, hoivaavaa" naista, jotka suhtautuu kaikkiin yhtään erilaisiin ihmisiin säälien tajuamatta, että sääli ei ole millään tapaa tasavertainen tunne. Tämän ajattelutavan narsismi tulee esiin vasta sitten, kun säälin kohteeksi valittu ihminen ei arvostakaan heidän ei-toivottuja "empatianosoituksiaan". Sen sijaan, että he hyväksyisivät toisen ihmisen autonomian ja sen, että kaikki keinot ei vaan auta kaikkia, he useammin loukkaantuivat "koska minä tarkoitin hyvää".
Itselläni on ahdistushäiriö, ja opettaja, joka tästä diagnoosista kuultuaan on yrittänyt jatkuvasti tyrkyttää kaikenlaisia omia keinojaan sen ahdistuksen hallitsemiseen -- välittämättä siitä, että ne ei toimi mulla, ja että mulla on oikea terapeutti joka antaa oikeita, TOIMIVIA keinoja sen hallitsemiseen. Yritin ensin kieltäytyä, mutta se "etkö sinä halua parantua"-syyllistys oli sen verran ikävää, että nykyään vaan hymyilen ja nyökkään.
Vaikea sanoa. Jotkut ihannoivat kovuutta ja särmikkyyttä ja heistä kiltteys on vain luonteen heikkoutta. Toisaalta itseään "pehmeäksi, kiltiksi, empaattiseksi, hoivaavaksi ja feminiiniseksi" kuvaileva nainen ei välttämättä ole muiden ihmisten mielestä tällainen. Antavat itsestään toisinaan teennäisen ja hienovaraisesti itseään jalustalle nostavan kuvan, ja höösäävät muutenkin vähän liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ärsyttää, niin veikkaan, että syy on jokin muu kuin nuo listaamasi ominaisuudet.
Samaa veikkaan. Joku toinen voisi listata sinusta hieman erilaisia asioita. Itse kirjoitat olevasi "kiltti, empaattinen, hoivaava ja feminiininen", mutta joku toinen sanoisi varmaan että olet bim-bo, helppo, halpa, hys-tee-ri-nen ja lä-heis-riip-pu-vai-nen roikkuja.
Jaahas, ei mennyt tuolla läpi, tavuttelen hieman sanoja, ehkä sitten. :D
Mistä päättelet, että ärsyttää? Ei ole tullut mieleenikään enkä ole koskaan kuullut?
Olisiko tämä nyt omassa päässäsi vain?
Vierailija kirjoitti:
Pehmeys ja kiltteys eivät ole minun mielestäni miellyttäviä piirteitä ihmisessä. Arvostan itsevarmuutta ja rohkeutta paljon enemmän.
Kiltteyden vastakohta ei ole itsevarmuus, eikä pehmeyden vastakohta ole rohkeus. Kiltin vastakohta on tuhma. Ja pehmeyden vastakohta on kova. Itsevarman vastakohta on epävarma, ja rohkean vastakohta on arka.
Itsevarma ihminen ei ole välttämättä kova, itsevarma ihminen voi olla hyvin pehmeä. Ja rohkea ihminen ei välttämättä ole ollenkaan tuhma, tai ilkeä, tai ei-kiltti. Rohkea ihminen voi olla hyvinkin kiltti. Kiltteys, voi olla rohkeutta, mitä suurinta rohkeutta.
Täten sanoisin, että sun kommentissa ei ollut järjenhiventäkään.
Itsenäinen, vahva ja jykeväleukainen nainen on modernin ihannenaisen prototyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Pehmeys ja kiltteys eivät ole minun mielestäni miellyttäviä piirteitä ihmisessä. Arvostan itsevarmuutta ja rohkeutta paljon enemmän.
Eihän nuo kumoa toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ärsytä yhtään sen enempää kuin samat piirteet omaava mieskään muuta kuin silloin jos tai kun hän alkaa alleviivamaan ja itse korostamaan ja kehoittamaan (/vaaimaan) muita arvosamaan häntä luottamatta ja uskomatta. että omat teot ja olemus ratkaisevat enemmän kuin niistä itse puhuminen; marttyyriksi heittäytyminen ei myöskään oikein ns. sytytä.
Nuohan ovat ihania ominaisuuksia, mutta usein siinä on se vastapuoli joka ärsyttää, eli kognitiivisten kykyjen vajavaisuus, pikkumaisuus, vaativuus jne. Toisenlaiselle tyypille on rasittavaa olla yhteistyössä.
Mä säälin naisia jotka uhraa elämänsä muita palvellen.ja sanoo aina joo.He ovat usein masenruneita.eivätkä jaksa hoitaa itseään.Tervettä kiltteyttä arvostan.
Olen nainen enkä ärsyynny tällaisista naisista. Itseänikin ovat muut ihmiset monesti kuvailleet kiltiksi. Olen kuitenkin varuillani, jos nainen kovasti korostaa ja painottaa omaa kiltteyttään, empaattisuuttaan tai muita otsikossa mainittuja ominaisuuksia. Yleensä tällaiset naiset ovat ymmärtäneet näiden sanojen merkityksen väärin tai haluavat vaikuttaa hyviltä ihmisiltä muiden silmissä. Kuten tässäkin ketjussa on todettu, niin nämä kiltit, empaattiset ja hoivaavat ovat usein ennemminkin alentuvia, sääliviä, toisen itsemääräämisoikeuteen jatkuvasti puuttuvia ja herkästi loukkaantuvia. Tällainen ihminen ei ole yleensä kenenkään mielestä ainakaan kiltti tai empaattinen, mutta esim. feminiininen voi toki olla.
Empaattisuus on hyvä piirre naisessa tiettyyn rajaan saakka, mutta jos se menee rajan yli, niin se muuttuu tyhmyydeksi.
mies51v
Minä arvostan. Miksi tuollainen ihana ihminen ärsyttäisi? T. Nainen