Mies 29v + 5v miettii: miten sinua on yritetty lannistaa?
Minulla oli suomalaisia kavereita viimeksi teini-ikäisenä. Kaverini sanoi minua mm.tyhmäksi, uhkasi veitsellä ja sanoi etten osaa mitään. Nykyään hän ilmeisesti vetää päihteitä kaksin käsin.
Koulussa saksan opettaja sanoi minulle muiden edessä, että olen luokan "musta lammas".
Lääkärit ja psykologit eivät koskaan puhuneet voimavaralähtöisesti tai olleet kiinnostuneet vahvuuksistani, vaan lyttäsivät haaveitani voitonvarma ja itserakas ilme naamalla.
Muutamissa järjestöissä sanottiin, etteivät valmiuteni riitä vapaaehtoistehtäviin, vaikka kokemusta ja koulutusta olisi enemmän kuin muilla.
Kun aloittelin tanssia joskus nelisen vuotta sitten, juttelin tanssitunnin jälkeen jollekin kokeneemmalle naiselle, joka hihitteli ja virnisteli ja sanoi jotain tyyliin "jospa sinulle joku kurssi löytyy, hihihi".
Kaikissa noissa asioissa olisin voinut luovuttaa, mutta en onneksi luovuttanut. 25 vuotiaana aloitin saksan nollasta aikuislukion aineopiskelijana ja parissa vuodessa kävin lyhyen ja pitkän saksan kaikki kurssit. Nyt olen myös tanssissa suorittanut jatkokursseja jo kahdessa lajissa ja alkeiskursseja jopa kymmenessä lajissa ja haaveilen kilpailemisesta.
Rattaisiin laitetut kepit edelleen vaikuttavat elämässä ja vaikuttavat olemukseen, mutta näillä mennään.
Kommentit (6)
Minulle on jäänyt Kaksi asiaa mieleen. Koska ne vieläkin muistan, niin ne ovat ilmeisesti olleet ne kaikista lannistavimmat asiat elämässäni.
Joskus 10-12-vuotiaana halusin laulajaksi. Olen siis tällainen ihan-hyvä-laulaja, en mikään lahjakas. Sanoin sen isälleni silloin ja isä totesi, ettei minulla taida olla lauluääntä. Siihen loppui unelmani ja isän mukaan siihen loppui jatkuva laulamiseni kotona.
Toinen pitkäaikainen haaveeni oli ryhtyä lääkäriksi. Tapasin ensimmäisen aviomieheni nuorena, ja kun mietin, mitä lähtisin opiskelemaan, niin pohdin, pitäisikö minun edes yrittää lääkäriksi. Mies sanoi, että luuletsä, et sinusta on muka lääkäriksi.
En koskaan siis edes yrittänyt. Tuo mies osasi lannistaa myös muilla tavoin. Olimme naimisissa 20 vuotta. On helppo sanoa, ettei sellaista kannata kuunnella, mutta sellainen vähättely syö sisältäpäin, pikkuhiljaa. Vasta näin eron jälkeen ja 50+ olen uskaltanut tulla kuorestani. Mitä välii, jos en ole maailman lahjakkain, tai joutuisin tekemään enemmän töitä jonkin asian eteen? Ja kun tämän hiffaa, niin mahdollisuuksia avautuu ihan toisella tavalla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on jäänyt Kaksi asiaa mieleen. Koska ne vieläkin muistan, niin ne ovat ilmeisesti olleet ne kaikista lannistavimmat asiat elämässäni.
Joskus 10-12-vuotiaana halusin laulajaksi. Olen siis tällainen ihan-hyvä-laulaja, en mikään lahjakas. Sanoin sen isälleni silloin ja isä totesi, ettei minulla taida olla lauluääntä. Siihen loppui unelmani ja isän mukaan siihen loppui jatkuva laulamiseni kotona.
Toinen pitkäaikainen haaveeni oli ryhtyä lääkäriksi. Tapasin ensimmäisen aviomieheni nuorena, ja kun mietin, mitä lähtisin opiskelemaan, niin pohdin, pitäisikö minun edes yrittää lääkäriksi. Mies sanoi, että luuletsä, et sinusta on muka lääkäriksi.
En koskaan siis edes yrittänyt. Tuo mies osasi lannistaa myös muilla tavoin. Olimme naimisissa 20 vuotta. On helppo sanoa, ettei sellaista kannata kuunnella, mutta sellainen vähättely syö sisältäpäin, pikkuhiljaa. Vasta näin eron jälkeen ja 50+ olen uskaltanut tulla kuorestani. Mitä välii, jos en ole maailman lahjakkain, tai joutuisin tekemään enemmän töitä jonkin asian eteen? Ja kun tämän hiffaa, niin mahdollisuuksia avautuu ihan toisella tavalla kuin ennen.
Jos lannistut noin helposti, niin tuskin sinusta olisi ollut laulajaksi tai lääkäriksi pidemmän päälle.
Koetko että olet täysin uhri ollut noissa jutuissa joissa sinua on lannistettu? Kolikolla on myös toinen puoli. Tulee mieleen kuinka kerroit vuosia sitten olleesi jossain vapaaehtoistyössä ja "nainen" oli sanonut sinulle ikävästi. Rivien välistä oli luettavissa että olit yrittänyt käyttää hyväksesi asemaasi vapaaehtoistyössä ilmeisesti jossain yleisötapahtumassa, kuten festareilla, ja iskeä jotain "naista", veikkaan teiniä. Tämä oli sitten ilkeästi vastannut mistä päättelen että yritys oli ollut sopimaton ja tökerö ja kyseinen nainen nuori jollei hyvin nuori. Jos sinua ei tällaisten jälkeen haluta mukaan vapaaehtoistyöhön niin onko ihme? Entä se kun halusit tehdä vapaaehtoistyötä lukemalla vanhuksille. Kun kolmekymppinen mies tulee huonoilla sosiaalisilla taidoilla harkittavaksi tilanteeseen jossa on yksin liikuntakyvyttömän vanhuksen kanssa niin ymmärrät varmaan että on luonnollista että tilanteen suhteen ollaan epäröivällä kannalla.
Vierailija kirjoitti:
Koetko että olet täysin uhri ollut noissa jutuissa joissa sinua on lannistettu? Kolikolla on myös toinen puoli. Tulee mieleen kuinka kerroit vuosia sitten olleesi jossain vapaaehtoistyössä ja "nainen" oli sanonut sinulle ikävästi. Rivien välistä oli luettavissa että olit yrittänyt käyttää hyväksesi asemaasi vapaaehtoistyössä ilmeisesti jossain yleisötapahtumassa, kuten festareilla, ja iskeä jotain "naista", veikkaan teiniä. Tämä oli sitten ilkeästi vastannut mistä päättelen että yritys oli ollut sopimaton ja tökerö ja kyseinen nainen nuori jollei hyvin nuori. Jos sinua ei tällaisten jälkeen haluta mukaan vapaaehtoistyöhön niin onko ihme? Entä se kun halusit tehdä vapaaehtoistyötä lukemalla vanhuksille. Kun kolmekymppinen mies tulee huonoilla sosiaalisilla taidoilla harkittavaksi tilanteeseen jossa on yksin liikuntakyvyttömän vanhuksen kanssa niin ymmärrät varmaan että on luonnollista että tilanteen suhteen ollaan epäröivällä kannalla.
Ja tuohon festarihommaan vielä, muistelen että kyse oli siitä että olit telttailualueella yrittänyt jotain ja olit loukkaantunut saamastasi vastaanotosta. Mieti että illalla telttailualueella kolmekymppinen vapaaehtoistyöntekijä vaanii asiakkaitaan ja lähestyy näitä seksuaalisesti ja sitten suuttuu kun kuulee suorat sanat. Kenkää tällaiselle vapaaehtoistyöntekijälle ja kiireesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on jäänyt Kaksi asiaa mieleen. Koska ne vieläkin muistan, niin ne ovat ilmeisesti olleet ne kaikista lannistavimmat asiat elämässäni.
Joskus 10-12-vuotiaana halusin laulajaksi. Olen siis tällainen ihan-hyvä-laulaja, en mikään lahjakas. Sanoin sen isälleni silloin ja isä totesi, ettei minulla taida olla lauluääntä. Siihen loppui unelmani ja isän mukaan siihen loppui jatkuva laulamiseni kotona.
Toinen pitkäaikainen haaveeni oli ryhtyä lääkäriksi. Tapasin ensimmäisen aviomieheni nuorena, ja kun mietin, mitä lähtisin opiskelemaan, niin pohdin, pitäisikö minun edes yrittää lääkäriksi. Mies sanoi, että luuletsä, et sinusta on muka lääkäriksi.
En koskaan siis edes yrittänyt. Tuo mies osasi lannistaa myös muilla tavoin. Olimme naimisissa 20 vuotta. On helppo sanoa, ettei sellaista kannata kuunnella, mutta sellainen vähättely syö sisältäpäin, pikkuhiljaa. Vasta näin eron jälkeen ja 50+ olen uskaltanut tulla kuorestani. Mitä välii, jos en ole maailman lahjakkain, tai joutuisin tekemään enemmän töitä jonkin asian eteen? Ja kun tämän hiffaa, niin mahdollisuuksia avautuu ihan toisella tavalla kuin ennen.
Jos lannistut noin helposti, niin tuskin sinusta olisi ollut laulajaksi tai lääkäriksi pidemmän päälle.
En yleisesti ottaen lannistu helposti. Pointti on se, kuka sen sanoo. Lapselle oma isä on tärkeä, ja lapsi nyt varmaan muutenkin lannistuu aika helposti. Sen kyllä tiedän, että isäni oli oikeassa.
Kyllä minusta lääkäriksi olisi ollut. Tein vain tuossa suhteessa paljon miellyttämistä. Uskoin mieheen, enkä itseeni. Se heijastui koko elämääni: koko pitkän avioliiton ajan tein suorittajan töitä, ja vasta eron jälkeen - kun olin kääntänyt joka kiven siitä, millainen olen ja miksi olin valinnut tuon puolison ja miten hän oli minuun vaikuttanut - koko urani on lähtenyt ylämäkeen. Koska uskon itseeni ja uskallan ottaa riskejä. Sääli vain, että piti elää yli nelikymppiseksi.
Ei ole tuollaista ollut. Olen koulussa pärjännyt aina hyvin, enkä ole koskaan kuunnellut keneltäkään mitään paskapuheita.
Mistä luulet että johtuu että sulle on puhuttu tuolla tavalla, jopa ammattilaiset? Se hullu "kaveri" toki oli vaan sekaisin eikä sillä ole mitään tekemistä sun kanssa.