Miksi jotkut ihmiset valittavat työn tekemisestä?
Haluaisin tietää, mikä saa ihmisen suhtautumaan työhönsä niin, että siitä jatkuvasti valittaa tai "ei huvittaisi", ym. Usein havaitsen tämän tyyppistä kommentointia. Ymmärrän, että voi olla vaikka kamala esimies, kiusaaja työkaverina tai todella raskas työ, mutta usein näillä valittajilla ei tunnu olevan mitään tällaista varsinaista ongelmaa. Kun vaikka kysyn, miksi ei huvita mennä töihin, niin vastaus on vaan "no kun ei huvita". Ammatitkin vaihtelee sihteeristä sairaanhoitajaan.
Itse olen tehnyt 16-vuotiaasta lähtien töitä kesät ja opiskelun ohella - tarjoilijana, siivojana, kaupan kassana, myyjänä, asiakaspalvelussa, sihteerinä, opettajana, jne. ennen kuin valmistuin korkeakoulusta ja aloin tehdä oman alani asiantuntijatöitä. Kaikista töistä olen pitänyt ja mielelläni niitä tehnyt: iloinen asenteeni on myös vienyt minua eteenpäin uralla.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
On aika normaalia vihata työtänsä. Tosin ainaisen valittamisen sijaan kannataisi vaihtaa toisiin hommin.
Olen eri mieltä siitä, että olisi normaalia vihata työtään. Jos vihaa työtään, asialle pitää tehdä jotain. Ihan tutkimustenkin mukaan suurin osa ihmisistä on kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä työhönsä.
8 tunnin (joskus ylitöitä) työpäivä 5 päivänä viikossa ja 1 tunnin työmatka per suunta. Kyllä mä mietin useasti, että onko tässä mitään järkeä. Kaipaan enemmän vapaa-aikaa. Olen säästänyt ja sijoittanut, tarkoitus olisikin 5 vuoden kuluttua alkaa tekemään 3 päiväistä työviikkoa. Ja jos joku nyt marmattaa, että mene töihin Bangladeshin vaatetehtaille, niin en mene. Tiedän kyllä, että monissa maissa tehdään enemmän töitä ja kurjemmissa oloissa.
Monilla matalasti kouluttautuneilla ihmisillä ei ole minkäänlaista intohimoa töitä kohtaan. Ehkä se on ymmärrettävääkin, jos työt ovat suorittavaa tasoa? Toki on poikkeuksia ja olen aina iloinen, kun tapaan töitään pieteetillä tekevän henkilön olipa ammatti mikä hyvänsä. Riippuu alastikin tietysti.
Sitten kun on kyse korkeasti koulutetuista ihmisistä niin he usein pääsevät mielenkiintoisiin työtehtäviin, jossa saa hyödyntää älyä ja osaamista laaja-alaisesti. Palkkakin voi olla parempi (ei tietysti aina, on myös hyväpalkkaisia duunareita). Motivaatio työhön voi olla luontaisesti suurempaa ja siksi on opiskeltukin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Monilla matalasti kouluttautuneilla ihmisillä ei ole minkäänlaista intohimoa töitä kohtaan. Ehkä se on ymmärrettävääkin, jos työt ovat suorittavaa tasoa? Toki on poikkeuksia ja olen aina iloinen, kun tapaan töitään pieteetillä tekevän henkilön olipa ammatti mikä hyvänsä. Riippuu alastikin tietysti.
Sitten kun on kyse korkeasti koulutetuista ihmisistä niin he usein pääsevät mielenkiintoisiin työtehtäviin, jossa saa hyödyntää älyä ja osaamista laaja-alaisesti. Palkkakin voi olla parempi (ei tietysti aina, on myös hyväpalkkaisia duunareita). Motivaatio työhön voi olla luontaisesti suurempaa ja siksi on opiskeltukin pitkään.
Tunnen monta hammaslääkäriä, jotka tekevät työtä vain rahan takia. Samoin lääkäreitä, jotka kyllä tykkäisisivät ammatistaan, mutta esim. kiireen takia ovat jatkuvasti ahdistuneita, eikä työ enää motivoi. Se ehkä nykyajassa onkin vikana; kiire, kilpailu, määräaikaiset työt, jatkuva tehostaminen ym. ahdistavat ihmisiä.
Minä olen monesti väsynyt töitten jälkeen ja kaipaan enemmän vapaa-aikaa. Työ ei ole minulle mikään itseisarvo.
Olen minäkin väsynyt töiden jälkeen, mutta se kai nyt on ihan normaalia. Silti pidän työstäni ja teen mielellään sitä, myös iltaisin ja viikonloppuisin ja ilman mitään ylityökorvauksia.
Vierailija kirjoitti:
8 tunnin (joskus ylitöitä) työpäivä 5 päivänä viikossa ja 1 tunnin työmatka per suunta. Kyllä mä mietin useasti, että onko tässä mitään järkeä. Kaipaan enemmän vapaa-aikaa. Olen säästänyt ja sijoittanut, tarkoitus olisikin 5 vuoden kuluttua alkaa tekemään 3 päiväistä työviikkoa. Ja jos joku nyt marmattaa, että mene töihin Bangladeshin vaatetehtaille, niin en mene. Tiedän kyllä, että monissa maissa tehdään enemmän töitä ja kurjemmissa oloissa.
Samat fiilikset. Olen jo nyt yrittänyt etsiä alani töitä, missä olisi mahdollisuus osapäivätöihin. Tuloksetta. 😕
Teen itse suorittavaa ja ykstoikkosta työtä mutta se on eka vakkaripaikka kaiken silpun jälkeen ja haluan olla tyytyväinen ja kiitollinen. Työporukka vaan on kova valittamaan firman huonosta johdosta ja kuinka työpaikka on huono ja odotellaan vaan lomia ja viikonloppuja sekä ilmapiiri vähän on mitä on. Jatkuva valittaminen ei ainakaan työssä oloa paranna ja muitakaan töitä ei tunnuta hakevan. Jossain vaiheessa toki olis kiva vaihtaa vähän aktiivisempaan hommaan vaikka suorittavia töitä teenkin mut ilmapiiri työssä on aika tärkeä.
En usko, että kukaan valittaaa työstänsä ilman syytä. Kyllähän tyytymättömyyden tunne kumpuaa jostain taustalla olevasta ongelmasta. Työpaikalla voi olla isoja ongelmia, mutta voi joku ihan pienikin juttu vaikuttaa motivaatioon ja viihtymiseen, vaikka sinällään työ olisi muuten mukavaa ja työkaverit kivoja. Tuossa ylempänä kirjoitettiin mielestäni hyvin matalapalkkaisista suorittavista töistä, missä ei välttämättä saa omaa näkemystään tai parannusehdotuksiaan kuuluville. Monesti työstään ei saa edes minkäänlaista kiitosta tai kehua. Uskoisin, että monen motivaatio paranisi jo sillä, että saisi useammin kehuja ja alkaisi tuntea olevansa tärkeä ja arvokas työntekijä.
Lisäksi ihmisillä voi olla kotona jotain huolta tai murhetta ja stressaavassa elämäntilanteessa pienetkin asiat töissä voivat tuntua suuremmilta kuin ovat. Monen pitää jaksaa työn lisäksi vielä hoitaa perhettä ja kotia ja harrastaakin jotain.
Minulla ontöissä kahvimuki, jossa lukee: ”Ihminen, joka vihaa työtään, ei voi olla läpensä paha.”
Siinä piilee totuuden siemen.
Vierailija kirjoitti:
Monilla matalasti kouluttautuneilla ihmisillä ei ole minkäänlaista intohimoa töitä kohtaan. Ehkä se on ymmärrettävääkin, jos työt ovat suorittavaa tasoa? Toki on poikkeuksia ja olen aina iloinen, kun tapaan töitään pieteetillä tekevän henkilön olipa ammatti mikä hyvänsä. Riippuu alastikin tietysti.
Sitten kun on kyse korkeasti koulutetuista ihmisistä niin he usein pääsevät mielenkiintoisiin työtehtäviin, jossa saa hyödyntää älyä ja osaamista laaja-alaisesti. Palkkakin voi olla parempi (ei tietysti aina, on myös hyväpalkkaisia duunareita). Motivaatio työhön voi olla luontaisesti suurempaa ja siksi on opiskeltukin pitkään.
No olen kyllä korkeati kouluttautunut, mutta ei ole intohimoa tähän suorittavaan työhön jota teen. Ehkä olisi, jos tekisin koulutustani vastaavaa työtä. Sellaista vaan ei ole kaikille korkeasti kouluttautuneille saatavilla. Suoritan nyt työtä aamun aloituksesta ekaan kahvitaukoon, siitä ruokataukoon, siitä toiseen kahvitaukoon, siitä kotiin pääsyyn.
Työhän onkin kivaa. Työkaverit, esimiehet ja asiakkaat ei ole kivoja. Voisin töitä tehdä vaikka puoli-ilmaiseksi jos heitä ei olisi olemassa.
Työmyyrä kirjoitti:
Minulla ontöissä kahvimuki, jossa lukee: ”Ihminen, joka vihaa työtään, ei voi olla läpensä paha.”
Siinä piilee totuuden siemen.
Lukeekohan siinä kuitenkin "läpEEnsä paha"?
Ap sulla varmaan ei sitten ole mitään parempaa ja mielenkiintoisempaa tekemistä kuin työ? Mun ajoittainen vastenmielisyys työtä kohtaan johtuu aina siitä että olisi niin paljon kaikkea muuta projektia kesken ja pää ideoita täynnä eikä aikaa toteuttaa niitä.
Minä pidän työstäni noin yleisesti. Aamukuudelta herääminen sen sijaan ei ole luontaiselle yökyöpelille kivaa, ja sitten jos ei ole saanut yöllä unta on se työpäiväkin raskas. Ja olisihan se kiva tehdä vaikka 20h työviikkoa jos olisi varaa taloudellisesti, jäisi enemmän aikaa omaan puuhailuun.
Sitten on näitä tapauksia missä työ itse olisi mukavaa, mutta työpaikka on syvältä ja muualle ei pysty esim. aviopuolison työn vuoksi hakemaan.
Minä olen käynyt kahdet koulut ja hakenut varmaan 300 paikkaa, mutta tämänhetkinen paskaduuni on ainut mitä olen saanut. Joka ikinen aamu täytyy herätä kuudeksi tekemään työtä millä ei ole mitään tarkoitusta itselle, kaikenlisäksi tuosta maksetaan surkeasti. En näe miksi riemuitsisin.
Itsekin olen joskus todennut että valittaminen ei välttämättä korreloi mitenkään työntekijän tilanteeseen. Ihmisellä voi olla työasiat oikein hyvin ja silti hän valittaa usein. Tai sitten huonosti mutta ottaa kaiken vastaan nurisematta. Se on enemmän ihmisestä kiinni valittaako vaiko eikö.
On aika normaalia vihata työtänsä. Tosin ainaisen valittamisen sijaan kannataisi vaihtaa toisiin hommin.