Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen "kaveri"?
24.09.2019 |
Olen syntynyt -70-luvulla, vanhempani -40-luvulla. Entinen mieheni samoihin aikoihin kuin minä ja hänen vanhempansa -30-40-lukujen taitteessa. Mikäli näillä asioilla on merkitystä.
Nuorempana oli muutama tilanne, joissa pääasiassa isäni käytti termejä kaveri ja kaveeraaminen tavalla, jonka olen ymmärtänyt vasta myöhemmin. Jos esimerkiksi pysähdyin edes kadulla juttelemaan jonkun tutun kanssa, alkoi ihme naamanvääntely ja isäni kysyi halveksien, että et kai sä ton kanssa kaveeraa. Hän oli kova tuomitsemaan asioita ja ihmisiä ja lähes kaikissa oli jotain huonoa, mutta se ei ole nyt pointtina. Vasta vanhempana tajusin, että kaverit oli seurustelukumppaneita ja kaveeraaminen seurustelua, oli täysin mahdoton ilmeisesti edes kuvitella, että tyttönä olisin voinut olla poikien kanssa mitenkään tekemisissä kuin seurusteluaikeissa ja sehän olisi ollut ihan pöyristyttävää, kukaan ei olisi tälle tuomarille kelvannut.
Ollaan exän kanssa erottu reilusti yli kymmenen vuotta sitten, mutta edelleen hänen äitinsä soittaa mnulle kysyäkseen nuorison kuulumisia ja sitten aina myös poikansa asioita. En osaa niistä juuri mitään sanoa. Viimeksi sanoin sitten ihan ystävällisesti, että en tosiaan siitä ja tästä osaa sanoa, eiköhän Irmeli (nimi muutettu) tietäisi paremmin tai poika itse. Hän ihan hämmästyi että kuka Irmeli, ai onko sillä joku kaveri? Keroin että on sillä ollut sama naisystävä jo kymmenisen vuotta.
Onko teille muille tuttua kaveeraaminen ja kaveri? Omassa puheessani kaveri on aina ollut frendi sukupuoleen katsomatta. Oman isäni kummastelua en aikanaan osannut tulkita ekä siksi että ihan ystävänikin olivat huonoja ihmisiä, minä itse myös, siksi en tajunnut että tuo kaveeraaminen olisi ollut muuta kuin ystävien/tuttujen välistä hengailua.
Kommentit (34)
Kaveeraaminen on tuttujen kanssa hengailua.
Kaveri voi olla seurustelukumppani, omassa tilanteessani semmoinen vähän kevyempi tapailusuhde.
T. 70-syntynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, vanhemmat ihmiset käyttävät. Mun ekan poikaystävän äitikin käytti, se olikin eka kerta, kun kuulin tuon nimityksen.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni (s. 1925) puhui ”kaverista” ja tarkoitti sillä seurustelukumppania. Ystävät oli ihan vaan ystäviä.
Kyseli joskus teininä multa, että:”Onko sulla kaveria?” Ja tarkoitti tällä, että onko mulla omaa poikkista.
Jatkan vielä, että joskus tuli tämän termin eri merkitysten vuoksi mummon kanssa väärinkäsityksiäkin, kun puhuin (tyttö)kavereistani tyyliin:”Oltiin Lintsillä kavereitten kanssa.” Enkä tarkoittanut sillä mitään kundikamujoukkiota :D
Pohjoisessa käytettiin ainakin ennen sanaa hellu ja seurustelu tai ainakin se "kaveeraaminen" oli hellustelua. Ai että ärsytti, kun täti kysyi isoon ääneen, että onko sitä sinulla hellua ja joko sitä hellustetaan. :D
Olen syntynyt 95, enkä myöskään ymmärtänyt teininä mitä isovanhemmat ja muut vanhukset tarkoittivat/tarkoitravat "kaverilla" .
On siinä ollut mummoilla ihmettelemistä kun meikäläinen kysyttäessä reteesti, että onhan mulla useitakin kavereita. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveeraaminen on tuttujen kanssa hengailua.
Kaveri voi olla seurustelukumppani, omassa tilanteessani semmoinen vähän kevyempi tapailusuhde.
T. 70-syntynyt
Onhan se muutenkin ihan ymmärrettävää että tuo vanhempi kansa ei ymmärrä tapailukumppaneita, tai vuosikausia olevia tyttöystäviä jne., varsinkaan keski-ikäisillä ihmisillä. Mies se on sitten naimisiin mentyä ja avot nyt on jotain susipareja, joten ehkä kierretään ikävää kaikua kaveri-sanalla.
Mieheni mummo (s. -40-luvulla) käyttää edesmenneestä avopuolisostaan kaveri-nimitystä. Kun esimerkiksi kertoi jollekkin, että häneltä kuoli kaveri vähän aikaa sitten, tarkoitti miestään. Olivat yhdessä melkein 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, omat 40-luvun lopulla syntyneet pohjalaisvanhemmat on käyttäneet tätä välillä. Mielestäni hiton ärsyttävä termi seurustelukumppanille. Olen joskus nuorempana esittänyt tyhmää, kun on tullut jotain kaverikyselyä, vaikka ymmärsin kyllä, mitä tarkoitettiin.
Anoppi on syntynyt 30-luvun lopulla, ja hän käyttää kaveri-sanaa juuri tuossa seurustelu-merkityksessä. Mutta toisaalta saattaa puhua tyttökaverista tai poikakaverista merkityksessä kaveri (tyyliin "Mikko" oli siellä poikakaverin kanssa, kun siis oli ihan vaan kaverin kanssa liikkeellä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mammani ja myös äitini (70v) käyttää tuota kaveri-nimitystä, joka on mielestäni hölmö.
Avustin vanhaa mummoa vuosia takaperin, ja hän puhui kaverista seurustelukumppanina. Mullakin meni pitkä aika tajuta tätä kuviota ja kun tajusin niin ymmärsin missä kaikessa olimme käsittäneet toisiamme väärin. Erikoisinta tässä kuitenkin oli se, että eikö tämä mummo ollut koskaan missään vaiheessa elämäänsä törmännyt siihen että nykyään, jo viimeiset 30 vuotta ainakin kaverit on olleet platonisia tuttavuuksia, ja seukkailukumppanit sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri = fuckbuddy, friends with benefits.
Ei ihme että erityisesti äitini suhtautuu kaikkiin naispuolisiin kavereihini nihkeästi. En tiennytkään että vanhempani on kipuilleet homoseksuaalisuuteni kanssa jo nelisenkymmentä vuotta, mutta tämä selittää paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin nuori ja asuin vielä kotona (alle 21v) mun isällä oli joku ihmeellinen ajatusmaailma nimenomaan miespuolisista kavereista, joiden kanssa tosiaan olin vain kaveri.
Esim. jos kaveripariskunta pyysi minua mukaan illanviettoon, jossa saattoi olla muitakin tai sitten vain joku miehen kaveri, niin isä naljaili, että "onko siellä muitakin poikia, mitä sen pariskunnan seuraan tyrkytät itseäsi, naitetaanko sinua siellä jollekin".
Ja nimenomaan myös se, että jos oli pariskunta, niin heidän seuraan ei saanut tyrkyttää itseään tai mennä esim. viettämään iltaa.
En vieläkään ymmärrä tuota ajatusmaailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri = fuckbuddy, friends with benefits.
Jeps, tuoltahan se noille mummoille ja papoille tuli puhekäyttöön.
Mun äiti ja sisaruksensa käyttää tätä.
Entäs se kun papat sanoo keksiä seksiksi? Se vasta on hämmentävää kahvipöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri = fuckbuddy, friends with benefits.
Jeps, tuoltahan se noille mummoille ja papoille tuli puhekäyttöön.
Ei kiinnosta mummot eikä papat. Etsin nuorempia kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Entäs se kun papat sanoo keksiä seksiksi? Se vasta on hämmentävää kahvipöydässä.
Anoppi sanoi joskus ihan pokkana oravaa orkuksi.
Joo, hieman ohi aiheen.
Mummoni (s. 1925) puhui ”kaverista” ja tarkoitti sillä seurustelukumppania. Ystävät oli ihan vaan ystäviä.
Kyseli joskus teininä multa, että:”Onko sulla kaveria?” Ja tarkoitti tällä, että onko mulla omaa poikkista.