Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kellään tällaista ongelmaa? (Lääkärissä käymisestä)

Vierailija
28.02.2008 |

Eli lääkäriin meno on vaikeaa kun pelkään että käynti on turha, toisin sanoen että minulla ei ole mitään lääkärin hoitoa vaativaa sairautta.



Tästä on tullut minulle aikamoinen ongelma. Pähkäilen vaivojeni kanssa aina pitkään, etsin netistä tietoa ja mietin onko nyt varmasti tarpeellista mennä lääkäriin. Ajattelen että minulla kuitenkaan mitään ole. Ja toisaalta pelkään että jos olenkin oikeasti sairas ja tarvitsen jotain hoitoa...



Lääkärissä aina jännitän hirveästi, en oikein osaa kuvailla vointiani tai vähättelen oireita. Minulle tuntuu lisäksi aina osuvan epäempaattisia lääkäreitä, jotka haluavat päästä minusta nopeasti eroon. Sitten kun mitään erikoista ei löydy, olen häpeissäni ja ajattelen että en mene lääkäriin enää ikinä vaikka tapahtuisi mitä.



Yksityisellä lääkärillä käyn mielelläni, ajattelen että kun minä maksan, ei ole väliä onko käynti turha vai ei.



Stressaako kukaan muu näin typerää asiaa?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeiseen asti oon menemättä lääkäriin, kun en halua mennä turhaan. Esim. en ollut varma onko synnytys oikeasti käynnissä niin lapsi meinasi tulla matkalle kun en halunnut lähteä turhalle sairaalareissulle. Viimeksi kun oli vaivoja niin päädyin sairaalaan asti vaikka ekaks olin sitä mieltä että " turha tässä nyt on lääkäriä vaivata" .



Hassua on se että lapset vien heti lääkäriin kun on vähänkin tarvetta ja miestäkin patistan jos se ei itse meinaa tajuta mennä.

Vierailija
2/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistuneisuushäiriöiksi kutsutaan psykiatrisia häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Niitä pidetään melko lievinä sairauksina, ja ne tarvitsevat vain harvoin sairaalahoitoa. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen todellisuudentaju useimmiten säilyy, toisin kuin psykooseissa, jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia. Ahdistuneisuushäiriöt tulee erottaa normaalista kaikkien elämään kuuluvasta ahdistuksesta. Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että minä en ole kuitenkaan se joka menee ensiapuun dildo peräsuolessaan ja häpeän tunne meneekin sitten nopeasti ohi(=

Vierailija
4/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kanssa sama juttu, lapset vien kyllä heti lääkäriin jos on jotain tai soitan ainakin neuvolaan ja kysyn apua sieltä. Samoin miestä patistan lekuriin. Ap

Vierailija:


Viimeiseen asti oon menemättä lääkäriin, kun en halua mennä turhaan. Esim. en ollut varma onko synnytys oikeasti käynnissä niin lapsi meinasi tulla matkalle kun en halunnut lähteä turhalle sairaalareissulle. Viimeksi kun oli vaivoja niin päädyin sairaalaan asti vaikka ekaks olin sitä mieltä että " turha tässä nyt on lääkäriä vaivata" .

Hassua on se että lapset vien heti lääkäriin kun on vähänkin tarvetta ja miestäkin patistan jos se ei itse meinaa tajuta mennä.

Vierailija
5/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että minulla on ahdistuneisuushäiriö? T: Ap

Vierailija
6/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos omalääkärimme olisi joku keskustelukykyinen ihminen joka tuntuisi aidosti kiinnostuneelta, voisin mennä helpommin mm. juttelemaan astmani tai atooppisen ihottumani hoidosta. Mutta omalääkäri on sellainen tuhahteleva mies, joska tuntuu suhtautuvan potilaisiin aina alentuvasti (esim. sukurasitetta kilpirauhasen vajaatoiminnalle ja halusin esikoisen syntymän jälkeen että arvot tarkistettaisiin - lääkäri vain hymähteli ja kysyi että eikö se väsymys kuulu vauva-arkeen).



Nyt mietin esim. sitä, että minulle on kylkeen tullut yhtäkkiä n. 10 uutta luonta joista pari on koholla. Olen varma että saisin oikeasti lääkärille vängätä luomen poistamista ja tutkimista, ja saisin poistua lääkärin luota tuntien taas vieneeni turhaan herra lääkärin aikaa vaivoineni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

johtunee siitä, että mulla teininä oli sellasia hermokipuja, mistä mun äitistä lähtien kaikki luuli että kunhan haen huomiota.

Vierailija
8/8 |
28.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun lapset on pieniä niin vanhempia väsyttää... Eihän se voi mistään sairaudesta johtua. Mä olen myös törmännyt tuohon että sukurasitetta väheksytään. Ja pakkohan niistä on lääkärille mainita kun se ei niitä sieltä mistään papereista näe.

Vierailija:


Jos omalääkärimme olisi joku keskustelukykyinen ihminen joka tuntuisi aidosti kiinnostuneelta, voisin mennä helpommin mm. juttelemaan astmani tai atooppisen ihottumani hoidosta. Mutta omalääkäri on sellainen tuhahteleva mies, joska tuntuu suhtautuvan potilaisiin aina alentuvasti (esim. sukurasitetta kilpirauhasen vajaatoiminnalle ja halusin esikoisen syntymän jälkeen että arvot tarkistettaisiin - lääkäri vain hymähteli ja kysyi että eikö se väsymys kuulu vauva-arkeen).

Nyt mietin esim. sitä, että minulle on kylkeen tullut yhtäkkiä n. 10 uutta luonta joista pari on koholla. Olen varma että saisin oikeasti lääkärille vängätä luomen poistamista ja tutkimista, ja saisin poistua lääkärin luota tuntien taas vieneeni turhaan herra lääkärin aikaa vaivoineni.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä neljä kahdeksan