Mitä kannattaa ottaa huomioon "kiusaaja miehestä" eroa suunnitellessa

Perheneuvola. ja lakimies. Ja sinne perheneuvolaan voit mennä yksinäsikin niin saat toimintakykyä hankkia ero jos se on oikea teidän tilanteeseen.

Miehesi kuulostaa kroonisesti uupuneelta. En usko että tuosta eroamisessa olisi mitään erikoista. Saattaa jopa salaa toivoa sitä. Voi olla hyväkin etäisä kun saa vihdoin itse rytmittää elämänsä ja levätä perheen häiritsemättä.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi kuulostaa kroonisesti uupuneelta. En usko että tuosta eroamisessa olisi mitään erikoista. Saattaa jopa salaa toivoa sitä. Voi olla hyväkin etäisä kun saa vihdoin itse rytmittää elämänsä ja levätä perheen häiritsemättä.

Olen tätä pohtinut ennenkin, että on joko uupunut tai masentunut ja ottanut asian puheeksi. Olen antanut omaa aikaa lähteä kaverille sekä jäädä yksin kotiin. Se ei kuitenkaan riitä, joka viittaisi juuri tuohon uupumiseen. Erosta puhuttiin viime keväänä, mutta syystä tai toisesta mies ei sitä halunnut silloin. Ihan riittävä isä hän vähintään on, mutta ei kuitenkaan osaa hallita vihan purkauksiaan ja ahdistaa minkä mallin tytölleen antaa. Vika ei ole koskaan hänessä vaan milloin kenessäkin.

Edellinen siis AP. Perheneuvolasta on varmaan hyvä alkaa

Jos on kyse oikeasti vakavasta uupumisesta siihen ei riitä muutama tunti siellä täällä tai lisää kuormitusta kavereiden muodossa vaan kuukausien tai jopa vuosien lepo, elämän uusiksi järjestäminen ja rytmittäminen. Teidän pitäisi lähteä kotoa ainakin puoleksi vuodeksi, jotta mies pääsisi lepäämisessä edes alkuun.

Luultavasti miehesi on liian uupunut siihen eroamiseenkin ja haluaa sinun olevan aktiivinen ja päättävän mitä tapahtuu ja tekevän järjestelyt. Hän vain ajelehtii ja ärjyy tuskaansa. Voihan teillä olla hyväkin suhde vielä, mutta eri osoitteissa.

Kannattaa ottaa huomioon, että kiusaajamies on yhdyssana.

Ei ole AP:n asia opastaa ja auttaa miestään. Muuten hän tekee sen oman sekä lapsensa kustannuksella. Ei miehetkään paapo naisia, miksi meidän pitäisi aina auttaa, opastaa, neuvoja ja tukea kaikkien muiden kustannuksella jotain perheen kuninkaaksi julistanutta miestä. 

Ero tuossa tilanteessa on kaikille parempi, ehkä mieskin alkaa huolehtia itsestään, jos sillä joku uupuminen on päällä. En tosin usko edes, että mistään uupumisesta on kyse. Pikemminkin perheen vapaamatkustajana ja mieslapsena olemisesta. Tuollaisiahan mahtuu kymmenen tusinaan.

Tuossa oli kyllä paljon tuttua. Olen toivottoman aamu-uninen, otan helposti itseeni jos minua arvostellaan, ja juuri eilen annoin taaperon kävellä lenkkareissa lätäkköön.

Kaiken kukkuraksi olen kotiäiti. Täytyypä alkaa tsempata.

Minä en ymmärrä tuollaisia "parisuhteita" jossa tehdän pieni lapsi ja sitten tunteet ja rakkaus loppuu. Saa tanan vellihousut. Lapsesta tulee syrjäytynyt narkkari kun perhe on riekaleina.