Lue keskustelun säännöt.
Erotako vai ei?
Yksinäinenkö?
15.09.2019 |
Olen siis mies ja ollut kohta 2vuotta avopuolisoni kanssa. Meille syntyi viime helmikuussa lapsi ja nyt 7kk iässä kun lapsi on niin avopuolisoni haluaisi erota. On kuulemma exänsä lähetellyt viestejä ja haluaisi mahdollisesti tämän kanssa vielä yhteen koska on jäänyt selvittämättömiä asioita. Sen verran tiedän että hänen exänsä aikanaan heidän yhdessäollessaan petti naista ja muistaakseni teki vielä lapsen tämän pettäjänsä kanssa. Itse olen yrittänyt kysyä missä mennään, rakastaako hän mua enää vai mikä tämä juttu on. Itse epäilen että hänen tunteensa ovat mua kohtaan laantuneet koska ei ole ollu lapsen syntymästä asti juuri minkäänlaista fyysistä kontaktia ( ensimmäiset viestit exältä olivat tulleet heti lapsemme syntymän jälkeen). Ja ennenkuin alatte syyllistää niin kyllä, hoidan myös lasta, vaihdan vaipat ja laitan ruokaa vaikka käynkin töissä. Yritän myös puolisolle olla mukava, tehdä ruokaa ja palveluksia, antaa omaa aikaa jne. Mutta edelleen sama kulmyys jatkuu hänen puoleltaan minua kohtaan. En todellakaan haluaisi erota varsinkin kun lapsi on noin pieni ja haluaisin olla hänen elämässään 24/7 enkä vain kaksi kertaa kuukaudessa.. mitä siis tehdä? Toivoisin asiallisia vastauksia koska olen oikeasti aika maassa asian takia ja rakastan avopuolisoani ja lastani yli kaiken..
Kommentit (98)
Puolisosi on luultavasti henkisesti jo muualla kuin suhteessanne. Tilanne on kuitenkin hankala, koska rakastat häntä ja teillä on yhteinen lapsi. Itse tein omassa erossani sen virheen, että menettämisen pelossa yritin myötäillä ja olla mieliksi jos toinen peruisi suunnitelmansa.
Joten sanoisin ohjeena, että nyt käytte vakavan keskustelun ja otatte aikalisän. Et kai halua elää puolisosi eksän varjossa lopun elämääsi? Niin tuskallista kuin se onkin, niin sinun on sanottava puolisollesi, että hänen on tehtävä valinta ja jos se on eksä niin takaisin ei ole tulemista. Älä usko mitään pehmoisia puheita harkinta-ajoista ja vastaavista, ne eivät tässä tilanteessa ole sinun eduksesi ollenkaan. Puolisosi käyttäisi ne todennäköisesti vain siihen, että kokeilisi uudelleen eksänsä kanssa samalla kun sinä suret ja odotat kiltisti kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta! Tältä myös musta tuntuu että vaikka hän ei haikailisikkaan toisen perään niin on jotenkin vain kokonaan unohtanut mut syystä tai toisesta vaikka siihen asti kun saatiin tuo lapsi niin olimme erottamattomat. Olen mielessäni kyllä päättänyt että jos hän palaa tuon exän kanssa yhteen niin mun tykö on turha enää vuoden päästä tulla jos vaikka eroavatkin. En kuitenkaan halua olla tässä ”varalla” jos exän kanssa ei se elämä ollutkaan parempaa. Jos lasta ei olisi niin olisin lähtenyt jo mutta ehkä pelkään liikaa tilannetta enkä ole antanut selvää merkkiä että valitsee jommankumman. Tuntuu etten vain jaksa ja pelkään sitä etten näe lastani joka päivä. Se tässä on kaikista kurjinta :(
Eksä haluaa sekä naisen että vauvan? Oletko varma että eksä on oikeasti lähettänyt viestejä vai sepitteleekö avo?
Voisko sun puolisolla olla synnytyksen jälkeinen masennus? Pääsisittekö jonnekin yhdessä juttelemaan ammattilaiselle yksin tai erikseen? Tosi haastava tilanne.
Uskon että puhuu totta koska kun hän paljasti asian miksi on ollut niin etäinen mua kohtaan on ollut se että hänen exänsä haluaisi hänet takaisin. Lapsesta ei puhetta ollut mutta luulis tän exän tietävän että samassa paketissa tulee sekin. Yritin myös varovaisesti ehdottaa että minusta isänä tulisi lähivanhempi ja voin jäädä pojan kanssa kotiin mutta tämä ei luonnollisesti käynyt.. puolisolla kuulemma tunteet olleet tätä exää kohtaan joskus niin kovat ettei hän saa niitä päästään vaikka yrittäisikin :( jos järjellä ajattelen niin pitäisi päästää toinen kahleista ja antaa mennä mutta poitsu on mun elämän saavutus ja en haluaisi hänestä luopua helpolla :( ja meillä kuitenkin puolison kanssa oli paras vuosi ( ainakin puheiden mukaan) mitä ikinä ollut ja rakastettiin toisiamme ja kunnioitettiin. Nyt se kaikki vaan on hävinnyt yhtäkkiä ja epäilen että sen exän viestien takia.. en halua tietää mitä he ovat jutelleet eikä asia mulle kuulu mutta haluaisin vain saada tän päätökseen ja alkaa elämään sitä ”vanhaa” elämäämme ( lapsen kera) uudelleen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko sun puolisolla olla synnytyksen jälkeinen masennus? Pääsisittekö jonnekin yhdessä juttelemaan ammattilaiselle yksin tai erikseen? Tosi haastava tilanne.
Olen yrittänyt varovasti ehdottaa että ajattelisi järjellä ja lapsen etua ajatellen ja puhuisi asiasta edes siskonsa kanssa ( joka on naimisissa ja kaksi lasta) niin saisi ulkopuolisen näkökulman asiaan eikä ajattelisi vain menneellä elämällä ja tunteella. Meillä kuitenkin muuten perusasiat kaikki kunnossa eli perheessä ei muuten ole ongelmia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusiko avovaimosi lasta vai oliko kyseessä vahinkoraskaus? Yllättikö vauva-arki ja ruoho aidan takana on alkanut vihertää houkuttelevasti?
Vierailija kirjoitti:
Pariterapiaan?
Helpommin sanottu kun tehty.. :( itse voisin lähtee keskusteleen mutta jotenkin sain vaan hiljaista myönnytystä kysyessäni että onko hänen tunteensa mua kohtaan siirtyneet siihen eksään ja tunteeko enää mitään mua kohtaan jossa sain vastauksen että en samanlailla kuin alussa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusiko avovaimosi lasta vai oliko kyseessä vahinkoraskaus? Yllättikö vauva-arki ja ruoho aidan takana on alkanut vihertää houkuttelevasti?
Kun tavattiin niin puhui heti että haluaa kolme lasta. Vahinkoraskaus tämä ensimmäinen taisi olla mutta kuitenkin tietoisesti asioita teimme että näin voi käydä.. kokoajan kyselen tarvitseeko apua arjen töissä ja ei kuulemma, autan silti aina väkisin.. en tiedä mitä ruohoista ajattelee mutta sais tän asian vaan päätökseen.. kokoajan kuitenkin vain odotan sitä ”tuomionpäivää” kun ei hän osaa sanoa haluaako olla mun vai exän vai jonkun muun kans..
Kamala tilanne. Onko lapsi varmasti sinun eikä tuon exän?
Pidä nyt ainakin kaikista oikeuksistasi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kamala tilanne. Onko lapsi varmasti sinun eikä tuon exän?
Pidä nyt ainakin kaikista oikeuksistasi kiinni.
Uskon kyllä että on mun koska exä asuu n. 350km päässä niin ei sinne noin vain lähdetä huomaamatta. Ja kuitenkin aika tiiviisti yhdessä ollaan aikaa vietetty.. en millään ainaka haluaisi kysyä asiasta tai ehdottaa mitään testejä.
Ihan sama miten käy, mutta et suostu mihinkään 2 viikonloppua kuussa-isyyteen! Vaadit ehdottomasti, että saat olla pojan elämässä aktiivisesti mukana. Ja ihan oikeasti ITSE pidät tästä huolen. Älä ole mikään joo joo-mies, jolle kaikki sopii!
Mä erosin, kun kuopus oli 1,5v ja kyllä isä sai olla lasten kanssa puolet ajasta. Se oli ihan selvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama miten käy, mutta et suostu mihinkään 2 viikonloppua kuussa-isyyteen! Vaadit ehdottomasti, että saat olla pojan elämässä aktiivisesti mukana. Ja ihan oikeasti ITSE pidät tästä huolen. Älä ole mikään joo joo-mies, jolle kaikki sopii!
Mä erosin, kun kuopus oli 1,5v ja kyllä isä sai olla lasten kanssa puolet ajasta. Se oli ihan selvä juttu.
Kyllä varmasti tuun pitään kiinni, se on päivänselvää.. se tässä harmittaakin että ku poitsu on vasta noin nuori.. eri asia jos olis tarhaikänen niin aitten ainakin jotenkin siihen viikko asumiseen siirtyä.. mutta en vaan kestä ajatusta että tästä seuraavat n. 1,5 vuotta nään häntä vain päivisin kerran viikossa tjsp..
Yksinäinenkö? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama miten käy, mutta et suostu mihinkään 2 viikonloppua kuussa-isyyteen! Vaadit ehdottomasti, että saat olla pojan elämässä aktiivisesti mukana. Ja ihan oikeasti ITSE pidät tästä huolen. Älä ole mikään joo joo-mies, jolle kaikki sopii!
Mä erosin, kun kuopus oli 1,5v ja kyllä isä sai olla lasten kanssa puolet ajasta. Se oli ihan selvä juttu.
Kyllä varmasti tuun pitään kiinni, se on päivänselvää.. se tässä harmittaakin että ku poitsu on vasta noin nuori.. eri asia jos olis tarhaikänen niin aitten ainakin jotenkin siihen viikko asumiseen siirtyä.. mutta en vaan kestä ajatusta että tästä seuraavat n. 1,5 vuotta nään häntä vain päivisin kerran viikossa tjsp..
Et suostu sellaiseen. Vaadit nähdä vähintään joka toinen päivä. Viikonloppuja voi olla sulla hetikin.
olen pahoillani ap! Onko siitä kauan kun naisesi erosi eksästään?
Vierailija kirjoitti:
Yksinäinenkö? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama miten käy, mutta et suostu mihinkään 2 viikonloppua kuussa-isyyteen! Vaadit ehdottomasti, että saat olla pojan elämässä aktiivisesti mukana. Ja ihan oikeasti ITSE pidät tästä huolen. Älä ole mikään joo joo-mies, jolle kaikki sopii!
Mä erosin, kun kuopus oli 1,5v ja kyllä isä sai olla lasten kanssa puolet ajasta. Se oli ihan selvä juttu.
Kyllä varmasti tuun pitään kiinni, se on päivänselvää.. se tässä harmittaakin että ku poitsu on vasta noin nuori.. eri asia jos olis tarhaikänen niin aitten ainakin jotenkin siihen viikko asumiseen siirtyä.. mutta en vaan kestä ajatusta että tästä seuraavat n. 1,5 vuotta nään häntä vain päivisin kerran viikossa tjsp..
Et suostu sellaiseen. Vaadit nähdä vähintään joka toinen päivä. Viikonloppuja voi olla sulla hetikin.
Noh, toivotaan ettei tähän tilanteeseen jouduta mutta kohta en enää muuta vaihtoehtoo keksi.. tät on siis kestänyt n. 5-6kk ja aina vaan jotenkin itselleni selitän että kyllä se tästä ohi menee. En vonkaa seksiä tai mitään joka päivä, edes joka viikko Mutta jotenkin tuntuu että ansaitsisin paremman ihmisen rinnalleni joka kohtelee mua samanlailla kun mä kohtelen häntä..
Vierailija kirjoitti:
olen pahoillani ap! Onko siitä kauan kun naisesi erosi eksästään?
Olisko siitä ehkä n. 4-5 vuotta? Olivat olleet ehkä n. 9v on-off suhteessa. En vaan jotenkin ymmärrä miksi täyty nyt sitten alkaa haikaileen toistensa perään, olisivat selvittäneet asiat ennenkun me edes tavattiin. Itse syöksyin tähän suhteeseen melkein heti erottuani 10 vuoden avoliitosta jossa minun exäni rakastui työkaveriinsa ja lähti hänen mukaan.. enkä päivääkään oo perään huudellu..
Normaali nainen. Haluaa naida kaikkea mikä liikkuu ja ei liiku.
Lisäys vielä että avopuoliso ei ole siis vielä varma haluaisiko palata yhteen tämän exän kanssa. Kysyin että koska sitten tietää niin vastaus oli että jos hänestä riippuu niin kestää kauan ennenkun tietää. Olen siis löyhässä hirressä ja huonossa parisuhteessa sen takia että toinen ei tiedä haluaako palata exän kanssa yhteen ja samalla kohtelee mua todella kylmästi vaikka tiedän itse olevani kunnollinen herrasmies. En vaan tiedä kauanko haluan tätä jatkaa mutta lapsen takia haluaisin yrittää jatkaa..