Lue keskustelun säännöt.
Olen kamala äiti
12.09.2019 |
Itken ja mietin kuinka huono äiti olen. En ole juoppo mutta suutun lapselleni päivittäin ja itseni syyllistäminen tulee aina kuvaan. En osaa olla tuon lapsen kanssa. En ymmärrä hänen ajatuksenjuoksuaan. Ensin meillä on kivaa sitten kaikki menee päälaelleen.
Tiedän että lapseni kiukkuaa kun väsyttää ja on nälkä. Mutta ikinä hän ei sano sitä suoraan vaan alkaa ärsyttämään minua rumilla puheilla ja napisemalla. Auttakaa nyt joku mitä minä voin tehdä? Tuntuu etten mistään apua saa, olen väsynyt ja rikki.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, on hyvä pysähtyä miettimään millainen äiti on ja miten voisi toimia paremmin mutta ei ole järkeä syyllistää itseään koko ajan. Olet rajallinen ihminen ja teet parhaasi. En tiedä minkä ikäinen lapsesi on mutta omasta jaksamisestasi huolehtiminen on joka tapauksessa tosi tärkeää. Yritä hankkia hoitoapua että saat riittävästi myös omaa aikaa. Vaadi neuvolan kautta tai yksityiseltä psykologilta apua vuorovaikutukseen lapsen kanssa. MLL:n vanhempainnettiin tai -puhelimeen voi aina olla yhteydessä. Tsemppiä!