Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia sietämään kantapäämarssijoita naapureina
09.09.2019 |
Tää on kai mun karma, että joka asunnossa on ylhäällä tämmöinen kantamarssija. Tai kerran asuin itse ylimmässä niin se marssija oli seinänaapurissa. Olen eräässä edellisistä asunnoista asiasta maininnut eikä vastaanotto ollut hedelmällinen, joten täytyy kai oppia elämään näiden ilman vuorokausirytmiä elävien marssijoiden kanssa.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Jos joka asunnossa on ollut tällainen häiritsevä ja jatkuva ongelma, niin ehkä vika oikeasti on sinussa eikä niissä muissa. Olen itse asunut kerrostaloissa koko ikäni ja kyllä, ääniä kuuluu silloin tällöin, pianonsoittoa, koiran haukkumista, kävelyä, pesukoneen jyräämistä, mutta ei koko ajan eikä vain tietynlaisia ääniä. Ne kuuluvat siihen normaaliin kerrostaloasumiseen. Kun asuin ylimpänä, askelia ei todellakaan kuulunut naapurista, vaikka siellä asui kaksi vilkasta pikkupoikaa.
Riippuu talon iästä, käytetyistä materiaaleista ja tekniikoista. Joissakin taloissa lattia ja rakenteet vahvistavat kantakävelyä ja kopinaa kuin kyse olisi rummusta. Toisissa taloissa ei välttämättä kuulu yhtään mitään.
Kun kyse on tällaisesta talosta, niin pieni, hento nainenkin kuulostaa alakerrassa asuvan mielestä norsulta. Ja kyllä, kävely on luultavasti se, mitä naapurit tekevät eniten, joten pesukonetta tai haukkumista on turha verrata siihen. Huonosti äänieristetyssä talossa kantapääjytääminen on ikuinen seuralainen lähes 24/7, joten turha ihmetellä, jos hermot ovat riekaleina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta omakotitaloon, jos joka ikinen naapuri on sua häirinnyt kävelyllä
Helpoin ratkaisu kaikille
Niin. Oisko nää ikuiset palstan v##uilijat nyt saaneet sanansa sanottua. Kysyin miten oppisi sietämään näitä marssijoita. En halua asua omakotitalossa. Ja ei tosiaan ihan joka paikassa ole vastaavaa. Jos vaikka harrastaa muuten liikuntaa eikä ole yksinkertainen kuin saapas, pystyy ehkä kävelemään niitä kantapäitä hakkaamatta. Mutta kun suuri osa ihmisistä on näitä pällejä, mietin onko joku oppinut jollakin ajatuksella sietämään tätä tyhmyyttä.
Otan osaa, olen kokemusasiantuntija tässä asiassa. Jotka inisee, et muuta omakotitaloon, eivät tiedä, mistä puhutaan.
Jokaisena aamuna heräämme yläkerran kanta-astuntaan, hevosen kokoisten koirien tassujen töminään, lapsen juoksemisesta aiheutuvaan töminään ja tärähtelyyn.
Kyllä, muuttaisimme heti, mikäli siihen olisi mahdollisuus! Anna taivaan isä meille lottovoitto tai jotain.
Mulla asui ennen yläkerrassa sellainen norsu, ettei mitään rajaa.
Kukaan normaali ihminen ei kävele sillä tavalla. Itse olen pitkä ihminen,
mutta kävelen ihan kevyesti, ei mitään jytinää kuulu. No, kerrostaloissa on
kaikenlaisia sekopäitä ja osa tekee tota myös ihan tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa, olen kokemusasiantuntija tässä asiassa. Jotka inisee, et muuta omakotitaloon, eivät tiedä, mistä puhutaan.
Jokaisena aamuna heräämme yläkerran kanta-astuntaan, hevosen kokoisten koirien tassujen töminään, lapsen juoksemisesta aiheutuvaan töminään ja tärähtelyyn.
Kyllä, muuttaisimme heti, mikäli siihen olisi mahdollisuus! Anna taivaan isä meille lottovoitto tai jotain.
No, mä kyllä herään ihan omineni. Nää marssijat on iltapainoitteisia, ei taida olla paljoa aamuheräämisiä. Marssiminen eestaas vain kiihtyy siinä 22 eteenpäin kun itse haluaisi rauhoittua nukkumaan. Eikö sitä iltalenkkiä voi vetää ihan rohkeasti ulkona?!
Olen tässä miettinyt aivan samaa asiaa. Yläpuolellani olevan kämpän asukas ilmeisesti vaihtui kesällä, kun ykskaks alkoi melkoisen tolkuton jytke ja pauke. Tuo nuori nainen siis harrastaa to-del-la kovaäänistä kantapääkävelyä, välillä lattia oikein tärähtelee kun neito askeltaa menemään norsun tavoin. Vika on tietysti enemmän talon kehnoissa rakenteissa (50-luvun kerrostalo kyseessä), mutta eipä tämä fakta auta kun joutuu elämään päivästä toiseen tämän jyskytyksen alapuolella. Naapuri on vieläpä yökukkuja eli luihin ja ytimiin menevää tömistelyä sekä kaapinovien paiskomista riittää ihan pikkutunneille asti. Ah miten ihanaa..so not. Eli tunnen tuskasi, aloittaja. Paremmin kuin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elobort kirjoitti:
Mulla asui ennen yläkerrassa sellainen norsu, ettei mitään rajaa.
Kukaan normaali ihminen ei kävele sillä tavalla. Itse olen pitkä ihminen,
mutta kävelen ihan kevyesti, ei mitään jytinää kuulu. No, kerrostaloissa on
kaikenlaisia sekopäitä ja osa tekee tota myös ihan tahallaan.
Kaikenlaisia sekopäitä on tosiaan. Veikkaisin, että nuoresta saakka niitä kantapäitä hakkaamalla ei ole vahvistanut kehoaan vaan pikemminkin vanhempana kärsii joistakin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista.
Vierailija kirjoitti:
Marssiminen eestaas vain kiihtyy siinä 22 eteenpäin kun itse haluaisi rauhoittua nukkumaan. Eikö sitä iltalenkkiä voi vetää ihan rohkeasti ulkona?!
Sulla on mun entinen naapuri, otan osaa... Muuttaminen uuteen taloon auttoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen etupäässä ilta/yötyötä. Siksikin tämä töminä v...aa aikalailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa, olen kokemusasiantuntija tässä asiassa. Jotka inisee, et muuta omakotitaloon, eivät tiedä, mistä puhutaan.
Jokaisena aamuna heräämme yläkerran kanta-astuntaan, hevosen kokoisten koirien tassujen töminään, lapsen juoksemisesta aiheutuvaan töminään ja tärähtelyyn.
Kyllä, muuttaisimme heti, mikäli siihen olisi mahdollisuus! Anna taivaan isä meille lottovoitto tai jotain.No, mä kyllä herään ihan omineni. Nää marssijat on iltapainoitteisia, ei taida olla paljoa aamuheräämisiä. Marssiminen eestaas vain kiihtyy siinä 22 eteenpäin kun itse haluaisi rauhoittua nukkumaan. Eikö sitä iltalenkkiä voi vetää ihan rohkeasti ulkona?!
Minulla ihan samanlainen naapuri, jonka aktiivisuustaso vaan lisääntyy mitä enemmän kello näyttää. Tämä henkilö tuntuu enimmäkseen hengailevan kotona, joten ei ole ajanpuutteesta kiinni etteikö voisi purkaa liiat energiat vaikka lenkillä tai kuntosalilla tms. Miksi, siis miksi, täytyy ravata ja rymytä öisin ympäri asuntoa kuin pillastunut biisoni?? Eräänkin kerran jouduin kuuntelemaan 1,5 tunnin ajan tautotonta ja erittäin tarmokasta kantapääravia välillä keittiö-eteinen-olohuone. Kattolamppu vaan heilahteli askeltamisen tahtiin. Luulisi että jalat ovat hemskatin kipeät ja arat noin pitkästä paukutussessiosta..?! On meitä kyllä moneen junaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa, olen kokemusasiantuntija tässä asiassa. Jotka inisee, et muuta omakotitaloon, eivät tiedä, mistä puhutaan.
Jokaisena aamuna heräämme yläkerran kanta-astuntaan, hevosen kokoisten koirien tassujen töminään, lapsen juoksemisesta aiheutuvaan töminään ja tärähtelyyn.
Kyllä, muuttaisimme heti, mikäli siihen olisi mahdollisuus! Anna taivaan isä meille lottovoitto tai jotain.No, mä kyllä herään ihan omineni. Nää marssijat on iltapainoitteisia, ei taida olla paljoa aamuheräämisiä. Marssiminen eestaas vain kiihtyy siinä 22 eteenpäin kun itse haluaisi rauhoittua nukkumaan. Eikö sitä iltalenkkiä voi vetää ihan rohkeasti ulkona?!
Minulla ihan samanlainen naapuri, jonka aktiivisuustaso vaan lisääntyy mitä enemmän kello näyttää. Tämä henkilö tuntuu enimmäkseen hengailevan kotona, joten ei ole ajanpuutteesta kiinni etteikö voisi purkaa liiat energiat vaikka lenkillä tai kuntosalilla tms. Miksi, siis miksi, täytyy ravata ja rymytä öisin ympäri asuntoa kuin pillastunut biisoni?? Eräänkin kerran jouduin kuuntelemaan 1,5 tunnin ajan tautotonta ja erittäin tarmokasta kantapääravia välillä keittiö-eteinen-olohuone. Kattolamppu vaan heilahteli askeltamisen tahtiin. Luulisi että jalat ovat hemskatin kipeät ja arat noin pitkästä paukutussessiosta..?! On meitä kyllä moneen junaan.
Olisi kyllä joskus mielenkiintoista nähdä mitä nää marssijat touhuaa. Lieneekö adhd yhdistettynä vaillinaiseen mielikuvitukseen purkaa sitä energiaa. Eräs yläkerran neiti harrasti ilmeisesti avokkinsa töissä ollessa ahkerasti korkokantakenkäkävelyn harjoittelua.
Minulla myös on kanta-astuja naapurissa (rivitalo) ja voi hel..tti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joka asunnossa on ollut tällainen häiritsevä ja jatkuva ongelma, niin ehkä vika oikeasti on sinussa eikä niissä muissa. Olen itse asunut kerrostaloissa koko ikäni ja kyllä, ääniä kuuluu silloin tällöin, pianonsoittoa, koiran haukkumista, kävelyä, pesukoneen jyräämistä, mutta ei koko ajan eikä vain tietynlaisia ääniä. Ne kuuluvat siihen normaaliin kerrostaloasumiseen. Kun asuin ylimpänä, askelia ei todellakaan kuulunut naapurista, vaikka siellä asui kaksi vilkasta pikkupoikaa.
Nämä koira- ja lapsilaumojen kanssa eläjät tuskin mitään sen oman sirkuksen ulkopuolista kuulevatkaan, kun itsellä on se suureen ääneen mainostettu elämä, jonka olettavat muilta puuttuvan.
Yksi ex-kämppis oli tällainen hc-tason kantapääastuja, voi että kävi sääliksi alapuolen asukkaita kun olivat pakotettuja kuuntelemaan sitä jytkettä. Kuten myös minäkin. En käsitä miten lyhyt ja normaalipainoinen tyttö sai aikaan niin järkyn paukkeen, kuulosti ison miehen löntystelyltä kun hän käppäili asunnossa. Ei sentään vetänyt rallia öiisin vaan ihan päiväsaikaan sekä iltaisin.
Ihan kannattaa vain kasvattaa sitää omaa henkistä toleranssiaan jos elämän pienet harmit alkavat kasvaa kohtuuttomiin mittasuhteisiin. On ihan selvää että mitään jumalatonta pauketta ei kuulu, se on vain sinun oma kokemuksesi siitä. Hiljaisessa huoneessa kellon raksutuskin voi tuntua kovalta vaikka ei se oikeasti ole.
Unohda koko juttu ja mieti jotain muuta, mieluiten elämän kannalta jollain tavalla tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kannattaa vain kasvattaa sitää omaa henkistä toleranssiaan jos elämän pienet harmit alkavat kasvaa kohtuuttomiin mittasuhteisiin. On ihan selvää että mitään jumalatonta pauketta ei kuulu, se on vain sinun oma kokemuksesi siitä. Hiljaisessa huoneessa kellon raksutuskin voi tuntua kovalta vaikka ei se oikeasti ole.
Unohda koko juttu ja mieti jotain muuta, mieluiten elämän kannalta jollain tavalla tärkeää.
Et ole selvästikään kartalla siitä mistä täällä keskustellaan. Näitä jytistelijöitä on ihan oikeasti, eivät ole urbaanilegendaa. Ai että oman kämpän lattian tärinäkin on mielikuvituksen tuotetta, kun viereisen asunnon haltija pistää parastaan kantapääjytkeen saralla? Kaikki kerrostalot eivät ole huippuunsa äänieristettyjä bunkkereita, you know.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kannattaa vain kasvattaa sitää omaa henkistä toleranssiaan jos elämän pienet harmit alkavat kasvaa kohtuuttomiin mittasuhteisiin. On ihan selvää että mitään jumalatonta pauketta ei kuulu, se on vain sinun oma kokemuksesi siitä. Hiljaisessa huoneessa kellon raksutuskin voi tuntua kovalta vaikka ei se oikeasti ole.
Unohda koko juttu ja mieti jotain muuta, mieluiten elämän kannalta jollain tavalla tärkeää.
Taitaa olla yksi kantapääjyskääjä-häirikkö langoilla... Kyllä se vaan häiritsee, halusit eli et.
En ymmärrä miksi jotkut saavat niin kauhean kohtauksen, jos heidän norsumarssistaan valitetaan, tai jos joku vain täällä anonyymisti valittaa naapurinsa töminästä. Olen itse kasvanut omakotitalossa ja jouduin vasta aikuisena ensimmäisen kerran miettimään omaa tapaani kävellä, kun muutin kerrostaloon. Aluksi oli vaikea tottua kävelemään tömistämättä kantapäillä, mutta käytin ensimmäiset vuodet pehmeitä tossuja ja minulla oli sen lisäksi paksut matot lattioilla. Nykyään kävelen jo ihan luonnostaan meteliä pitämättä. En käsitä miksi joku ehdoin tahdoin haluaa jytistää niin, että kaikki naapurit kuulevat missä kohtaa asuntoa hän milloinkin menee?!
Alue: Aihe vapaa
Jos joka asunnossa on ollut tällainen häiritsevä ja jatkuva ongelma, niin ehkä vika oikeasti on sinussa eikä niissä muissa. Olen itse asunut kerrostaloissa koko ikäni ja kyllä, ääniä kuuluu silloin tällöin, pianonsoittoa, koiran haukkumista, kävelyä, pesukoneen jyräämistä, mutta ei koko ajan eikä vain tietynlaisia ääniä. Ne kuuluvat siihen normaaliin kerrostaloasumiseen. Kun asuin ylimpänä, askelia ei todellakaan kuulunut naapurista, vaikka siellä asui kaksi vilkasta pikkupoikaa.