Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Esittättekö jotain muille ja jos, niin missä tilanteissa?
02.09.2019 |
Vai oletteko aina aitoja? Missä menee raja esimerkiksi työhaastattelussa?
Kommentit (14)
Tottakai kaikki esittää jotain roolia ulospäin, yrittää tuoda parhaita puoliaan esiin, vaikka vain olemalla hiljää. Roolit kuuluu ihmisen elämään.
Kotona voi repäistä naamion pois ja olla aito itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina paitsi kotona. Siksi viihdynkin kotona. Inhoan esittää mitään, mutta enhän mä voi olla tällainen umpimielinen tollo muualla!
En esitä. Sellainen on todella ärsyttävää.
En esitä, olen oikeasti tälläinen.
Työhaastattelussakin olen kiinnostunut työstä oikeasti ja sillä hetkellä aina uskon osaavani sen kaikista parhaiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä ainakin. Näytän ja kuulostan iloiselta, vaikka tekis mieli itkeä.
Osaan esittaa erittain hyvin vaativaa, rikasta snobia. Tama sivupersoona tulee tosin esille aarimmaisen harvoin, lahinna asiakaspalvelutilanteissa, joissa koen saavani huonoa palvelua. (Esim. ravintoloissa.) Ja siis ennen taman snobipersoonan ulostuloa on jo yritetty korjata tilanne hyvalla. Kauan ja karsivallisesti.
Miehen mukaan jopa mun puheen intonaatio/aksentti muuttuu, ryhdista ja muusta elekielesta puhumattakaan. On kuulemma tosi creepya seurattavaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töissä ainakin. Näytän ja kuulostan iloiselta, vaikka tekis mieli itkeä.
Samaa olin tulossa tänne kirjoittamaan. Otan veetuilun tyynesti vastaan ja itken vasta kotona.
Töissä esitän iloista vaikka oikeasti olen vakavasti masentunut ja haluan k uolla ja itken joka päivä. onneksi perheelle ei tarvi esittää koska he tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän sitä tule esitettyä ihan kaikille, koska oikeastaan mitä se kellekään kuuluu kuka minä olen.
Esittäminen ei kannata. Koska helposti sitä ajattelee, että hän ei ole koskaan oma itsensä ja joka asiassa on jokin hyötyajattelu takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esitän töissä että olen uskonnollinen. En oikeasti usko jumalaan tai muihin henkijuttuihin, mutta pomoni on lievästi sekopäinen ja tyrkyttää uskoaan kaikille. Pääsen helpommalla jos esitän että olen hengellinen ja uskon Raamatun löpinöihin. Pystyy pomokin keskittymään työhönsä paremmin kun ei tarvitse vainota "syntisiä". Uskonnolla ei ole mitään tekemistä työmme kanssa.
Välillä pelkään että roolihahmoni ei kestä paineen alla.. Myös pari muuta työkaveria on omaksunut samanlaisen roolin olosuhteiden pakosta.
En esitä. Olen liian suorapuheinen. Sellainen teeskentely ei menisi edes läpi. On parasta olla reilusti oma itsensä.
Kyllä esitän, aina ja kaikkalla missä on vieraita ihmisiä.