Taapero karjuu nukkumaan mennessä, apua
Meillä on iloinenja aurinkoinen 1v 3kk ikäinen lapsi. Kotihoidossa, mitään ongelmia ei sinänsä ole.
Nukkumaan meno on kuitenkin aina ollut haaste. Jo pienestä asti. Hän osaa kyllä nukahtaa ja rauhoittua ja nukkuu koko yön.
Mutta nukkumaan alkaessa karjuu/itkee (ei tule kyyneleitä, on lähinnä raivoissaan/suuttunut). Istun aina hänen huoneessaan ja olen siellä niin kauan kunnes hän nukahtaa. Yhdellä kädellä voin laskea kerrat, kun olen voinut poistua huoneesta ennen kuin hän nukahtaa.
Jos pistän käden hänen selälleen/hyssytän, nii hän rauhoittuu hetkeksi. Mutta sitten pitäisikin saada 2 kättä. Lapsi vetää minun käsiä sänkyyn ja alkaa karjua kun ei saa. Joten en alku ”nukkumaanmeno” halien jälkeen enää silitä tms.
On kuitenkin tosi kauheaa kuunnella sitä karjuitkua. Ja joka ikinen ilta sama homma!
Lapsella ei tosiaan pitäisi olla mitään hätää, nukkuu hyvin, jos joskus herää yöllä on ihan rauhallinen ja jatkaa uniaan itse.
Mielestäni hän on vaan sillä lailla temperamenttinen, että haluaisi nukahtaa kainaloon (mutta kun joskus harvoin uupuneena otan kainaloon, se on kahta kauheampaa, kun lapsi haluaa kietoutua pääni ympärille nukkumaan).
Hänellä on selvästi tahtoa saada nukahtaa lähelle, mutta kun ”mikään ei riitä”. Ja aina kjis ”annan” enemmäm esim just käden, menee aikaa siihen kun ensin lapsi on tyytyväinen käteen ja sitten pitäisikin jo saada myös toinen käsi. Ja sama rumba alusta.
Tuntuu, etten keksi enää mitään miten voisin saada hänet nukahtamaan rauhassa. Vinkkejä ja neuvoja otetaan vastaan.
Niin ja nukahtamiseen menee yleensä vajaa 30min, ja se alkaa kun pistän sänkyyn, sitten halitaan, sitten istun sängyn viereen ja olen siinä hiljaa ja kuuntelen karjuntaa noin 20min kunnes lapsi nukahtaa.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei ole edes puoltatoista vuotta vielä, ihan normaalia on vaatia äiti nukuttamaan. Päiväkodissa jotkin 5-vuotiaatkin vaativat silityksen ja 3-vuotiaat kainalonukutuksen.
Mitäpä jos tekisitkin niin kuin lapsi tarvitsee ja antaisit läheisyyttä nukahtamisen hetkellä. Ei tuon ikäinen vielä osaa nukahtaa itse ja jos osaakin, niin on kyllä harvinaisuus. Ehkä olisi jo paikallaan hommata sellainen lastensänky, johon mahtuu aikuinen viereen. Varmasti kun alat nukuttamaan kainaloon tai jopa syliinkin, niin nukahtaminen nopeutuu.
Ehkä joskus 2-3-vuotiaana omat lapseni ovat oppineet nukahtamaan itsekseen, mutta aika usein silti vielä alle kouluikäisinä niin että on pitänyt hetki istua samassa huoneessa, tai laittaa joitain lastenlauluja tai äänisatuja soimaan. Mielestäni odotuksesi ovat aika korkealla, jos haluat jo nyt lapsen nukahtavan itsekseen.
Kiitos. Tämä on esikoiseni, eikä minulla ole aiempaa kokemusta lapsista. Sepä se onkin kun ”sydän ja järki” molemmat sanovat, että yksin ei saa jättää. Enkä jätäkään, olen vieressä, mutta en kosketa.
Lapsi nukkuu pinnasängyssä, niin sinne ei oikein mahdu.
Ja tosiaan, kun joskus nukutan viereen, niin se on aivan yhtä mahdotonta, koska lapsi haluaa vaan ”lähemmäs ja lähemmäs” ja olisi lopulta kietoutunut pääni ympärille. Ja siinäkin tietenkin menisi se 20min.
Minulla ei ole mitään erityistä syytä ”haluta että lapsi nukahtaa yksin”. Siksi olenkin siinä vieressä. Ei se sinänsä ”ärsytä”, en minä mitään muuta haluaisi tehdä kuin huolehtia että lapsella on kaikki hyvin.
Olisiko joku oma unilelu/rätti/riepu tarpeen? Tai vaikka haaleaksi lämmitetty jyvätyyny halittavaksi?
Meillä suunnilleen saman ikäinen lapsi. Luen satua, juttelen päivästä, laulan ja toivotan hyvää yötä. Lapsi nukahtaa kainaloon, jonka jälkeen nostan omaan sänkyynsä, jossa nukkuu sitten tyytyväisenä. Aattelen, että ehtii nukahtaa itsekseen joskus sitten vanhempana. En huudattaisi turhaan.
Olet varmaan kuullut tämän monta kertaa, mutta ei se lapsi itkusta mene. Jos vain tietää, että olet lähellä eli tosiaan ihan vieressä. Voi rauhoitella puhumalla, sillä silittelyllä ja jos ihan kovasti itkee, nostamalla hetkeksi syliin.
Sitten voi miettiä, että olisiko joko liian väsynyt tai ei riittävän väsynyt vielä. Eli auttaisiko jos veisi jo aiemmin nukkumaan tai myöhemmin vasta? Pitäisikö iltarutiineja muuttaa johonkin suuntaan?
Tietysti kainaloon nukuttaminenkin on hyvä vaihtoehto, mutta ymmärrän miksei kaikki siitä tykkää. Yleensä ikä kyllä auttaa, saatat yhtäkkiä joku ilta huomata ettei hän enää karjukaan.
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan kuullut tämän monta kertaa, mutta ei se lapsi itkusta mene. Jos vain tietää, että olet lähellä eli tosiaan ihan vieressä. Voi rauhoitella puhumalla, sillä silittelyllä ja jos ihan kovasti itkee, nostamalla hetkeksi syliin.
Sitten voi miettiä, että olisiko joko liian väsynyt tai ei riittävän väsynyt vielä. Eli auttaisiko jos veisi jo aiemmin nukkumaan tai myöhemmin vasta? Pitäisikö iltarutiineja muuttaa johonkin suuntaan?
Tietysti kainaloon nukuttaminenkin on hyvä vaihtoehto, mutta ymmärrän miksei kaikki siitä tykkää. Yleensä ikä kyllä auttaa, saatat yhtäkkiä joku ilta huomata ettei hän enää karjukaan.
"Ei se lapsi itkusta rikki mene" siis.
'lapsi haluaa kietoutua pääni ympärille nukkumaan'❤️
Älä huoli, nopeasti ne lapset kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, nopeasti ne lapset kasvaa.
Sepä se kun kasvavat niin nopeasti... ja joka hetkessä/vaiheessa haluaisin että en ”hoida liikaa” mutta toisaalta ”ei liian vähän”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, nopeasti ne lapset kasvaa.
Sepä se kun kasvavat niin nopeasti... ja joka hetkessä/vaiheessa haluaisin että en ”hoida liikaa” mutta toisaalta ”ei liian vähän”.
Siis miten lasta voi hoitaa liikaa? Eihän ne ole pieniä kuin sen hetken..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, nopeasti ne lapset kasvaa.
Sepä se kun kasvavat niin nopeasti... ja joka hetkessä/vaiheessa haluaisin että en ”hoida liikaa” mutta toisaalta ”ei liian vähän”.
Siis miten lasta voi hoitaa liikaa? Eihän ne ole pieniä kuin sen hetken..
Niin, en tiedä. Jokainen määrittää rajat itse. Minulle liikaa hoitamista on nukuttaa lapsi pääni ympärille kietoutuneena. Tuntuu, että hän ei ”tarvitse” niin paljon. Mutta haluaa kyllä! En vaan usko, että hänen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta on olennaista saada nukahtaa kietoutuneena pääni ympärille. Ja minä en siis liioittele. Lapselle ei riittäisi esim naamansa minun kaulaa vasten. Vaan hän haluaisi kietoutua minun pääni ympärille niin, että samalla puristan/silitän häntä selästä ns syleilyssä.
On todella kultainen lapsi! On ihanaa olla hänen lähellä! Silti, ajattelen, että hänen ei tarvitse saada ihan ”näin paljon”. Vaan että on jopa parempi hänelle itselleen ettei ole niin äidissä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku oma unilelu/rätti/riepu tarpeen? Tai vaikka haaleaksi lämmitetty jyvätyyny halittavaksi?
Hänellä on ollut syntymästä asti sängyssä 1 pehmolelu ja 1 unirätti. Mutta hän ei ole erityisen kiinnostunut niistä. Ei ole muutenkaan tavaroiden perään, ei ole mitään ”suosikkileluja” tms. Kuten tiedän, että monilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, nopeasti ne lapset kasvaa.
Sepä se kun kasvavat niin nopeasti... ja joka hetkessä/vaiheessa haluaisin että en ”hoida liikaa” mutta toisaalta ”ei liian vähän”.
Siis miten lasta voi hoitaa liikaa? Eihän ne ole pieniä kuin sen hetken..
Lapsi ei opi omatoimiseksi eikä kehity muutenkaan potentiaaliaan vastaavaksi jos hoidetaan liikaa.
Lapsi ei ole edes puoltatoista vuotta vielä, ihan normaalia on vaatia äiti nukuttamaan. Päiväkodissa jotkin 5-vuotiaatkin vaativat silityksen ja 3-vuotiaat kainalonukutuksen.
Mitäpä jos tekisitkin niin kuin lapsi tarvitsee ja antaisit läheisyyttä nukahtamisen hetkellä. Ei tuon ikäinen vielä osaa nukahtaa itse ja jos osaakin, niin on kyllä harvinaisuus. Ehkä olisi jo paikallaan hommata sellainen lastensänky, johon mahtuu aikuinen viereen. Varmasti kun alat nukuttamaan kainaloon tai jopa syliinkin, niin nukahtaminen nopeutuu.
Ehkä joskus 2-3-vuotiaana omat lapseni ovat oppineet nukahtamaan itsekseen, mutta aika usein silti vielä alle kouluikäisinä niin että on pitänyt hetki istua samassa huoneessa, tai laittaa joitain lastenlauluja tai äänisatuja soimaan. Mielestäni odotuksesi ovat aika korkealla, jos haluat jo nyt lapsen nukahtavan itsekseen.