Unet kuin elokuvat, oletko kokenut?
Hämmästyin aamulla kun ajattelin unta, jonka olin nähnyt juuri ennen heräämistäni, se oli niin tarkkaa kuvausta. Olin aikuisena mutta en nähnyt itseäni, ehkä kädet, jalat, kesämekon helman niinkuin nyt ihminen näkee itseään. Olimme maalla ja ostomyyntiliikkeen edustaja oli tulossa arvioimaan jäämistön (en ole koskaan ollut vastaavassa tilanteessa). Siinä pihalla tavarakasaa järjesteltäessä huomasin lapsuuteni muumimukin, sellaista mukia ei ole olemassakaan eikä minulla ollut muumimukia pienenä. Se oli valkoinen, korkea ja siinä oli pieniä värikkäitä muumihahmoja. Siirsin sen mekkoni taskuun ja vein autoon ennen kuin arvioitsija tuli paikalle. Tunsin unessa kuinka kiintynyt olin mukiin ja kuinka halusin pelastaa sen itselleni. Sitten muut sukulaiset alkoivat väitellä mikä säilytetään, mikä myydään ja lopulta ihmisillä oli jätesäkit täynnä tavaraa tai mikä viedään kaatopaikalle ja ostomyynti-ihmiselle ei jäänyt mitään. Tyyppi oli muuten tumma ja viiksekäs kuten joku Aake Kallialan sketsihahmo.
Mutta sitten, yhtäkkiä olin jossain 40-/50-luvulla ja kirkon edessä pihatiellä, selasin suvusta otettuja kuvia ja tunnistin ihmisiä vaikka oikeasti yksikään ei ollut tuttu. Paikalla oli joukko naisia ja heillä oli hienot vaatteet, takit kamelinkarvaa tms. eri värejä, kenkiä, käsilaukkuja, kampauksia, meikkejä, koruja ja näin unessani paljon yksityskohtia ja ilmeitä, tunteita. Sitten paikalle saapui pitempi karismaattinen nainen, jota hieman paheksuttiin jostain syystä (en muista) mutta hän oli kuin ei välittäisi ja unessani minä seurasin kuinka tilanne kehittyy, vähän naisten välistä kohteliasta nokittelua ja liittoutumia..
Sitten heräsin. Ja ihmettelin miten voin niin tarkasti nähdä ihan eri aikakauteen, väreineen ja tuntea niitä asioita vaikka en ole koskaan seurannut aikakautta, elokuvia jne. se oli hämmästyttävää, tunteineen.
Muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (6)
Unen muistaa niin harvoin, joskus oikein aamulla harmittaa kun ei muista yöllä näkemäänsä unta vaikka se oli tavallaan tärkeä. Jossain tietyssä vaiheessa unta kun herää niin sen muistaa paremmin.
Näen yksityiskohtaisia maisemia ja paikkoja jotka tuntuvat niin aidoilta mutta en ole niitä oikeasti koskaan nähnyt. Ja näen myös henkilöitä ja tapahtumia joita en ikinä pystyisi tietoisesti keksimään vaikka yrittäisin. Pään sisällä on todella todella omituisia koneistoja.
Minun unessa käärme luikertaa pitkässä ruohikossa ja juna menee tunneliin ja pyssy paukahta ja...
Näin kerran unta joka oli kuin 40-luvun mustavalkoinen musikaali, musiikit ja kaikki. Merimiehiä valkoisissa lakeissa jne. Kun heräsin sadattelin että miten on mahdollista etten osaa hereillä ollessani säveltää vai mistä ihmeestä se musiikki tuli.
Mielenkiintoista, unessahan ihminen käsittelee asioita mutta onko meillä mahdollisesti jäänyt käsittelemättä miksi meistä ei tullut Suomi-filmien ohjaajia, musikaalisäveltäjiä, maailmanmatkaajia - haaveet todeksi unissa niin ei jää harmittelemaan...? ;) -ap
Ei mitään noin tarkkaa tai en ainakaan muista. seikkailu-unia paljon, olen piilossa tai pakenen.