Olen niin hel.vetin surullinen ja ihan saa.tanan yksin,

Miten sua voisi auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Miten sua voisi auttaa?

No kun ei voi! Kaikki on tehty ja yritetty. Kaikki kivet käännetty. Ainakin tämä kysymys sai minut nauramaan. Olen kai täysin mielenvikainen. Ainakin näytän siltä tällä hetkellä.

Entä, jos menisit johonkin keskusteluryhmään? Jokin auttaminen voisi olla myös kantava, jokin vapaaehtoistyötä.

Pilkkaaja asuu sinussa. Polta se olemattomaksi.. Mitaan ikuista karsimysta, sellaista helvettia ei ole. Polta se pilkkaaja olemattomaksi, niin etta vain elama jaa jaljelle.

t. Egyptilinen

Kun antaa sitä mitä itse kaipaa eniten, saa myös itse. On paljon vapaaehtoistyötä.

s-jir kirjoitti:

Pilkkaaja asuu sinussa. Polta se olemattomaksi.. Mitaan ikuista karsimysta, sellaista helvettia ei ole. Polta se pilkkaaja olemattomaksi, niin etta vain elama jaa jaljelle.

t. Egyptilinen

Ehka, -en tieda- se ei poista yksinaisyytta, taalla, mutta ainakin opit tuntemaan totuuden….

sama

Kenen vika asia on?

Kohta tietenkin kerrot, että on sinulla aviopuoliso ja lapsiakin muutama, työpaikka löytyy ja kavereita, mutta valitat vain. Niin täällä aina yleensä tällaiset tilanteet menevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sua voisi auttaa?

No kun ei voi! Kaikki on tehty ja yritetty. Kaikki kivet käännetty. Ainakin tämä kysymys sai minut nauramaan. Olen kai täysin mielenvikainen. Ainakin näytän siltä tällä hetkellä.

Itse olen aika pienillä tuloilla, ja yksi päivä pohdin näytänkö jotenkin mt/elämänhallintaongelmaiselta koska ei ole varaa ollut käydä leikkauttamassa hiuksia. Sitten ajattelin, että toisaalta tiedän etten ole, ja parempihan siitä oman mielen hyvinvoinnista on pitää huolta yrittää olemalla stressaamatta ulkoisesta. Siis päättelin, että parempi vain näyttää ongelmaiselta vaikkei olisikaan, kuin että kaikki varat laittaisi ulkoiseen ja sisäisesti kärvistelisi vailla ruokaa tms., mikä oikeasti aiheuttaisi sitä pahaa oloa.

Jotenkin pitäisi selättää häpeä, jotta sallisi itsensä mennä ihmisten seuraan. Koska sosiaalisia kontakteja tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Kohta tietenkin kerrot, että on sinulla aviopuoliso ja lapsiakin muutama, työpaikka löytyy ja kavereita, mutta valitat vain. Niin täällä aina yleensä tällaiset tilanteet menevät.

No hyvähän se on. Silti ihmiset voivat sisäisesti kokea muuta.

https://yle.fi/uutiset/3-10729799

Tässä on hyvä artikkeli aihetta koskien, ihan kaikille luettavaksi.

Ja ap, etsi toisia yksinäisiä ja lievitä heidän yksinäisyyttään niin saat saman itsellesikin. Suomessa on satoja tuhansia yksinäisiä, miksi he eivät ole toisilleen ystäviä?

Vierailija kirjoitti:

Kun antaa sitä mitä itse kaipaa eniten, saa myös itse. On paljon vapaaehtoistyötä.

Ensin pitäisi saada vähän tukea ja työntöapua, että saa itsestään esiin sen auttavan puolen. Just a little tlc, u know?

Ymmärrän ap:tä, että nousee jopa aggressiot, kun aina pää kolahtaa seinään, eikä mistään tule mitään, vaikka kuinka yrittää päästä eteenpäin ja aktiivisesti toimii toivomiensa asioiden hyväksi. On normaalia turhautua ja ahdistua semmoisesta.

Hölmöjä nämä "neuvot", että mene sinä nyt vain jelppimään muita, kun olet itse sen avun ja myötätunnon tarpeessa. Got it?

Vierailija kirjoitti:

Kun antaa sitä mitä itse kaipaa eniten, saa myös itse. On paljon vapaaehtoistyötä.

Niinkö sinä teet kun jalkasi on poikki? Sen sijaan, että saisit itse hoitoa niin menetkin sairaanhoitajaksi sellaiselle jolla on jalka poikki ja kuin taikaiskusta myös oma jalkasi parantuu?

Voisitte vähän joskus ajatella mitä pkaa suollatte.

Etsi työ. Minä rukoilin Jumalalta työtä ja sain työn. Vaikka palkka ei ole hyvä, on se parempi kuin olla epävarmalla toimeentulotuella. Lisäksi se pakottaa heräämään aamuisin, liikkumaan ja samoina päivinä tulee tehtyä muutakin. Pikkuhiljaa on alkanut tulla parempi olo itsestä. Nyt haluaisin ilmoittautua minua kiinnostavalle kansalaisopiston kurssille, kun seuraava palkka tulee. Siellä tapaa ihmisiä ja saisi iloa niistä taidoista mitä tiedän että minulla on.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-10729799

Tässä on hyvä artikkeli aihetta koskien, ihan kaikille luettavaksi.

Ja ap, etsi toisia yksinäisiä ja lievitä heidän yksinäisyyttään niin saat saman itsellesikin. Suomessa on satoja tuhansia yksinäisiä, miksi he eivät ole toisilleen ystäviä?

Linkittämässäsi jutussa ei ole mitään uutta. Eikä mitään apua yksinäisille, joka ei löydä sellaista seuraa, missä viihtyy. Pelkästään muiden parissa fyysisesti olo ei auta ketään, jos aitoa kohtaamista ei synny. (Tai no,mehkä auttaa jotain todella ihmisriippuvasita, jolle kaikki seura käy!) Harrastusporukoihin voi mennä, mutta ei niistä yleensä muut hae kuin sitä harrastustoimintaa. Ei sieltä oikeita kavereita saa, jotka olisivat sinusta kiinnostuneita.

Luin jutun kommentteja. Siellä on hyviä mielipiteitä. Esim. introverteille pakkososiaalisuus on todella uuvuttavaa. Eivät hekään silti yleensä halua päätyä täysin erakoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Etsi työ. Minä rukoilin Jumalalta työtä ja sain työn. Vaikka palkka ei ole hyvä, on se parempi kuin olla epävarmalla toimeentulotuella. Lisäksi se pakottaa heräämään aamuisin, liikkumaan ja samoina päivinä tulee tehtyä muutakin. Pikkuhiljaa on alkanut tulla parempi olo itsestä. Nyt haluaisin ilmoittautua minua kiinnostavalle kansalaisopiston kurssille, kun seuraava palkka tulee. Siellä tapaa ihmisiä ja saisi iloa niistä taidoista mitä tiedän että minulla on.

Minä rukoilen Jumalalta työ- ja toimintakykyä, eli terveyttä. Ilman niitä ei ole mitään toivoa.

Voin kertoa tosi jutun mitä olin todistamassa alkukesästä kahvilassa.

Oli kolme naista ja kaikki istuivat eripöydissä. Minä olin kollegan kanssa siinä safkiksella..

Tuli vanhempi mies kahvilaan ja katsoi mihin voi mennä istumaan.Kun hän otti kahvia ja oli tiskillä, niin hän kovaan ääneen mutta ystävällisesti sanoi, että miksi kaikki istuu eri pöydissä. Yksi niistä naisista vastasi, koska ei ole yhtään ystävää. Nämä kaksi muuta naista, jotka istuivat yksin, niin heilläkään ei ollut. Se toinen yksinäinen rohkastu ja sanoi ettei ole vaan ystäviä. Meni hetki niin kolmas sanoi, että hän käy täällä siksi, että tuntisi olevan joku ja katselee ihmisiä koska ei myöskään ole ystäviä ja on yksinäinen.

Tämä vanha mies sanoi että miksi te ette ystävysty tässä keskenään. Niin he menivät samaan pöytään. En tiedä miten kävi siinä sitten, mutta haluan uskoa että he eivät ole enää yksin enää.. Ainakin sydämestä toivon niin.

onks sulla kikkiä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi työ. Minä rukoilin Jumalalta työtä ja sain työn. Vaikka palkka ei ole hyvä, on se parempi kuin olla epävarmalla toimeentulotuella. Lisäksi se pakottaa heräämään aamuisin, liikkumaan ja samoina päivinä tulee tehtyä muutakin. Pikkuhiljaa on alkanut tulla parempi olo itsestä. Nyt haluaisin ilmoittautua minua kiinnostavalle kansalaisopiston kurssille, kun seuraava palkka tulee. Siellä tapaa ihmisiä ja saisi iloa niistä taidoista mitä tiedän että minulla on.

Minä rukoilen Jumalalta työ- ja toimintakykyä, eli terveyttä. Ilman niitä ei ole mitään toivoa.

Mikä sinulla on? Minut vei masetuneisuus ja köyhyys , opiskelujen etenemättömyys hetkeksi toimeentulotuelle. Ensiksi minunkin täytyi kammeta terveyttä ylös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi työ. Minä rukoilin Jumalalta työtä ja sain työn. Vaikka palkka ei ole hyvä, on se parempi kuin olla epävarmalla toimeentulotuella. Lisäksi se pakottaa heräämään aamuisin, liikkumaan ja samoina päivinä tulee tehtyä muutakin. Pikkuhiljaa on alkanut tulla parempi olo itsestä. Nyt haluaisin ilmoittautua minua kiinnostavalle kansalaisopiston kurssille, kun seuraava palkka tulee. Siellä tapaa ihmisiä ja saisi iloa niistä taidoista mitä tiedän että minulla on.

Minä rukoilen Jumalalta työ- ja toimintakykyä, eli terveyttä. Ilman niitä ei ole mitään toivoa.

Mikä sinulla on? Minut vei masetuneisuus ja köyhyys , opiskelujen etenemättömyys hetkeksi toimeentulotuelle. Ensiksi minunkin täytyi kammeta terveyttä ylös.

Masennus. Johtuu siitä, ettei mikään asia elämässäni ole onnistunut, ponnisteluista ja yrityksistä huolimatta. Tarvisin ns. onnistumisen elämyksiä. Nyt olen lamaantunut. Energiaa ei vain ole. Eikä ketään ihmistä, joka olisi asioistani kiinnostunut. Tätä on jatkunut jo niin kauan, etten enää jaksa toivoa. Ihmettelen kyllä, miksi Jumala antoi minulle tämmöisen surkean elämän, eikä auta täältä pois.