Lue keskustelun säännöt.
Ero ja paha olo
04.08.2019 |
Erosta on muutama viikko aikaa. Tilanne tuntuu vieläkin todella epätodelliselta. Välillä oikein havahtuu siihen, että me ollaan oikeasti erottu, hän halusi erota minusta. Olen niin rikki ja tämä kaikki tuntuu niin väärältä. Tuntuu etten osaa enkä pysty käsittelemään tätä. Välillä pääsen irti ajatuksista hetkeksi aikaa ja koitan saada ajatukset muualle, mutta jossain kohtaa se paha olo iskee takaisin entistä pahemmin. Vastahan jokin aika sitten olimme iloisia yhdessä ja meillä oli hauskaa. Nyt ei ole mitään, paitsi tunteet ja muistot. Kaduttaa omat virheet ja asiat mitä en tehnyt vaikka olisi pitänyt. Tuntuu että pilasin ainoan mahdollisuuteni onneen ja rakkauteen. Olen ihan hukassa enkä ymmärrä miten tästä selviää. Kaikki muistuttaa hänestä, ihan kaikki. On niin kova ikävä.
Pakko avautua tänne kun ei ole ketään kenen kanssa jutella.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Yritä muistella kaikkia ikäviä asioita hänestä, keksi kelju lempinimi, muuta pikkuhiljaa käsityksesi hänestä.
Ei se ollut oikea ihminen sinulle, etsi parempi.
En osaa, enkä oikein haluakkaan. Mielessä on vain kaikki ihanat ja hyvät muistot. Muutenkin vaikeaa ajatella hänestä mitään ikävää kun syytän itseäni kaikesta. Parhaat hetket elämästäni oli hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosta ja pahasta olosta pääsee vain ja ainoastaan ettimällä uus kaveri ! Niin se vaan on. Se on aina, siis aina auttanut minulle ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Erosta ja pahasta olosta pääsee vain ja ainoastaan ettimällä uus kaveri ! Niin se vaan on. Se on aina, siis aina auttanut minulle ainakin.
Se tuntuu jotenkin todella väärältä, tunteettomalta ja epäkunnioittavalta. En tuomitse ketään, mutta itse olen niin lojaali ihminen että tuntuu todella vaikealta ajatukselta.
Ihan totta, toi ensimmäinen neuvo on hyvä. Eihän siitä mitään tule, jos vaan syyttelet itseäsi. Hän ei ollut sinulle paras. Se odottaa vielä sua.
Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Anna surutyölle niin paljon aikaa kun se vaan vaatii. Muista, että olet rakastamisen arvoinen ihminen ja löydät jonkun, jos tahdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksamista<3 Muista että on ihan sallittua vielä rypeä muistoissa ja pahassa olossa. Kyllä se aikanaan helpottaa, vaikkei nyt siltä tunnukaan.
Mä olen aina eroissa antanut itselleni ns suruaan, yleensä kuukausi. Kuukauden verran mulla on lupa itkeä ja parkua, ikävöidä ja oikein kieriskellä siinä pahassa olossa. Olen lukenut eroterapiaa ja kirjoitellut omia fiiliksiä ylös ja laulanut paljon. Jossain vaiheessa se kaikki itku ja angsti alkaa ottaa itseä päähän eikä vaan huvitakaan enää.
Sit päätetään ajankohta kun vaan suljetaan se luku elämästä, eikä enää palata siihen.
Keskity nyt itseesi. Tee itsepintaisesti asioita mistä tulee hyvä fiilis. Jos suhteen aikana et voinut tehdä jotain haluamaasi niin nyt on aika. Etsi myös joku esikuva.
Mulla auttaa aina kun katson mutsia. Oli yli 25 vuotta naimisissa ja jäi leskeksi itsem urhan takia, kasvatti lapset yksin ja nousi jaloilleen ja elämä alkoi uudestaan. On sotaleskiä, ihmiset menettää rakkaita onnettomuuksissa, toisia petetään tai satutetaan, mutta heillä on sisua eivätkä anna periksi.
Kyllä säkin nouset ja jossain vaiheessa huomaat että "hem metti tää on siistiä!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitiko kaveri eron sivistyneesti, eli kasvokkain? Kertoiko sinulle syytä eroon? Toivottavasti ei ollut niitä rottia, jotka ilmoitusluonteisesti lähettävät jonkun kämäisen tekstarin asiasta.
Hyvä odottaa sinua kirjoitti:
Hoitiko kaveri eron sivistyneesti, eli kasvokkain? Kertoiko sinulle syytä eroon? Toivottavasti ei ollut niitä rottia, jotka ilmoitusluonteisesti lähettävät jonkun kämäisen tekstarin asiasta.
Kyllä hoiti todella asiallisesti ja tiesin kyllä syyn. Hieman jälkeenpäin sain kuulla vielä joitakin uusiakin seikkoja mitkä hänen puoleltaan oli johtanut siihen päätökseen.
Yritä muistella kaikkia ikäviä asioita hänestä, keksi kelju lempinimi, muuta pikkuhiljaa käsityksesi hänestä.
Ei se ollut oikea ihminen sinulle, etsi parempi.