Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ehditkö valmistautua mitenkään vanhempasi kuolemaan

Vierailija
14.11.2026 |

Ja millaisessa tilanteessa uutinen tuli?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tavallaan ehdin ja uutinen tuli vasta kuoleman jälkeen. 

Vierailija
2/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isän en, kuoli odottamattomasti leikkauskomplikaatioon. Äiti sairasti parantumattomaksi määriteltyä syöpää monta vuotta, joten ajatukseen kerkesi jotenkin tottua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

En. Molemmat lähti saappaat jalassa.

Vierailija
4/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpikin kuoli syöpään, niin olihan se jo kuukausia tiedossa, että lähtö on lähellä. Sairaalasta soitettiin kuolemasta.

Vierailija
5/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin hyvää aikaa miettiä sijoitussuunnitelmaa isäni perinnölle. Lopulta se lähti taivaaseen.

Vierailija
6/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitini sairasti pari vuotta muistisairautta. Viimeiset päivät olin hänen luonaan saattohoito-osastolla. Läksin kotiin nukkumaan niin parin tunnin päästä soittivat, että hän on kuollut. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinällään joo, koska kuolema ei ollut yllätys eikä siinä enää menettänyt kuin ruumiin eli se ihminen oli jo ollut poissa pidemmän aikaa. Sen sijaan siihen muistisairauden äkilliseen puhkeamiseen / pahenemiseen en ehtinyt varautua mitenkään vaan se kaikki tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ensin tietenkin kaikki epäili jotain aivoverenvuotoa tai vastaavaa. Ei siis tosiaan ollut mitään pehmeää laskua hukkaan menneine tavaroineen tai asioiden unohteluineen saati että äitiä olisi jouduttu jostain etsimään. Tuo kaikki jäi pois.

Vierailija
8/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

En, molemmat kuolivat yllättäen kuuskymppisinä kuukauden välein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

En, eikä ollut tarvettakaan. Minusta kuolema on aina ollut luonnollinen osa ihmiselämää. Kun isäni kuoli 82-vuotiaana, mietin, että eli hyvän ja pitkän elämän. 84-vuotias äitini elää edelleen. Hänellä on alkava alzhaimerintauti, joten toivon, että kuolee, ennen kuin joutuu laitokseen vaippoihin ja letkuruokintaan.

Vierailija
10/10 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kadehdin niitä joille se tulee yllättäen. Juuri olen ihan masentunut ja lamaantunut kun ajattelen tulevia vuosia ja sitä piinaa kun koko ajan on toimittava "hätäkeskuksena" jonne kuolemaa pelkäävät raihnaiset vanhemmat soittelevat vaivojaan ja ongelmiaan ja pitäisi jaksaa miettiä että pitääkö soittaa apua vai ei. En tahdo pystyä rentoutumaan enää ollenkaan. Sisaruksia ei kiinnosta joten olen kaiken lisäksi ihan yksin tämän asian kanssa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi yksi