Oletko koskaan varastanut kaupasta?
Oletko jäänyt kiinni? Mitä seuraamuksia? Myös tahallaan väärällä hinnalla punnitseminen / punnituksen jälkeen tuotteiden lisääminen / muu vastaava vilppi lasketaan.
Kommentit (13)
No noita punnitustrikkejä tulee kyllä harrastettua. Minä tuon lähi prismalleni vuosittain yli tuhat euroa, joten mielestäni saan kyllä vähän ottaa takasinkin päin.
Olen punninnut suomalaisia tomaatteja ulkolaisina.
Esimaistan irtsarilaarista aina uudet maut, joku täällä väitti sitä "varastamiseksi". Karkkeja tippuu lattialle paljon enemmän, ne menevät haaskuun, minä päinmaistoin maistan, ja sen jälkeen ostan karkkeja joista pidän, joten maisteluni vain rikastuttaa kauppiasta.
Poikkeuksetta aina. Se tapahtuu niin, että laitat lihaa, juustoa tms. kärryyn missä on vauvan kaukalo ja sujautat sen ikään kuin sen alle. Ei mitenkään jemmata mihinkään, koska tuolloin ei kiinni jäädessä voisi selittää sen olleen vahinko. Mutta pihvit sinne kaukalon alle puolihuolimattomasti ja muut tuotteet hihnalle. Sitten vain työnnät kärryt läpi kassalinjan ja pakatessa nappaat myös lihat sieltä mukaan.
Mä olen tehnyt tätä nyt noin vuoden ja kertaakaan ei ole kukaan huomannut mitään. Ja jos huomaisi, niin sitä lihaa ei ole selvästi piilotettu mihinkään. Eli sanoisin vain, että "kas, enpä huomannut että se oli jäänyt tuonne".
60€ sisäfileet saa 20 cent irtokarkkitarran ja itsepalvelutiskin kautta kotiin
Teininä 50 euron paidan Sokokselta. Huomasin ettei paidassa ollut hälyä (tarrahäly tms ei tullut edes mieleen) kävin pukkarissa pistämässä paidan päälle ja talvitakki vielä siihen ja marssin kaupasta ulos. Kiinni en jäänyt, mutta kerta jäi ainoaksi.
En ole varastanut, mutta kerran on epäilty myymälävarkaudesta. En usko, että kukaan tunnustaisi sellaisessa tilanteessa, jos olisi oikeasti jotain varastanut. Mutta täydestä se meni, kun sanoin, etten ole mitään varastanut.
Joskus 90-luvulla kulmaharjan Body Shopista. Olisi maksanut varmaan markan. En tajua miksi piti pölliä. Käytin sitä ainakin 20 vuotta päivittäin ja aina sain siitä syyllisyyden tunteen meikatessani. Yks aamu pari vuotta sitten päätin, että käyn ostamassa ko. liikkeestä jotain kompensoidakseni varkauden ja saadakseni syyllisyyden pois harteiltani. En kerennyt toteuttaa aiettani, kun huomasin että kulmaharja on hukassa. En ole nähnyt sitä sen koommin.
Ala- ja yläasteella useita kertoja. Se oli jotenkin sellainen ilmiö, ainakin ala-asteella. Karkkia lähinnä, joskus jotain muutakin. En koskaan jäänyt kiinni. Lopetin siinä vaiheessa, kun yksi kaverini varasteli jatkuvasti. Pelotti mennä hänen kanssaan kauppaan, kun pelkäsin, että hän jää kiinni. (Hauska sivujuonne tässä oli se, että hän kirjoitti varastelusta päiväkirjaansa, jonka hänen äitinsä luki. Kun totuus selvisi äidille, hän syytti tyttärensä varastelusta mua. Heh!)
Varkailta pitäisi hakata kädet irti.
Joskus ala-astelaisena varastin Fame-patukan.
En jäänyt kiinni. :D
Kaipa se on joku vaihe lapsilla, että pitää kokeilla.
Aikuisena olen varastanut vahingossa, eli kärryyn on jäänyt joku tuote, jonka olen vasta maksettuani huomannut. Jos olen huomannut sen pakatessani, olen ilmottanut rehellisesti kassalle, jos olen huomannut vasta ulkona, olen laittanut tuotteen punastellen kassiini.