Viitsiikö 33-vuotias kahden pienen lapsen yh hakea teatterikorkeaan ja opiskella siellä?
Pitkäaikainen haave, lahjakkuutta on. Nyt vasta tunnen olevani valmis siihen, mitä vaaditaan pääsykokeissa...
Kommentit (35)
Tosin nytkin olen kolmivuorotyössä ja hyvin menee... Kai sitä vois.
ap
Muuten voi jäädä loppuelämäksi kaivelemaan.
Kyllä mun täytyy sit vaan kokeilla.
ap
Itse kävin iltakoulua työnohessa, suoritin sen 1,5 vuotta aikaisemmin kuin muut, mutta se oli rankkaa enkä sitä enää alusta asti aloittaisi, varsinkaan kun lapset ovat pieniä, ehkä sitten kun ovat yläasteella voisi ajatella taas itseään. Ja rankkaa se oli vaikka oli mieskin kuvioissa.
Loma-aikoina sitten töissä.
En enää 50-vuotiaana halua TEAKiin hakea, nyt sen aika on. Jos on. Täytyy varmaan yrittää kysellä joltain, joka opiskelee TEAKissa, että millaisia päiviä siellä tehdään..
ap
Tiedätkö kuin pieni prosentti sinne valitaan ja kas kun niistä valituista on aina yllättävän suuri osa ns teatterisukujen vesoja. Suhteilla sielläkin mennään...
yritä ihmeessä ja mieti sitten jos sisään pääset niitä päivien pituuksia ja bileitä ja jne... JOS pääset sisään. Onnea matkaan.
Jos sinulla on realistinen kuva näyttelijän (vai mitä nyt menisitkin opiskelemaan - käsikirjoitusta?) ammatista, siitä mitä se ihan konkreettisesti on ja työllistymisen mahdollisesta hankaluudesta niin siitä vaan. Jos pystyt sietämään taloudellista epävarmuutta (ellet sitten pääse laitosteatteriin kuukausipalkkalaiseksi) niin se auttaa ihmeesti.
Jos tartiset välttämättä säännölliset tulot niin ehkä jokin muu haave odottaa mieluummin toteutumistaan.
Sinulla ei todennäköisesti ole kovin pitkä ja menestyksekäs ura edessäsi. 50 vuotiaat naisnäyttelijät valittaa koko ajan töiden puutetta.
25 vuotiaille niitä on, mutta se aika on jo mennyt kohdaltasi ohi. Ikävää olla ilonpilaaja, mutta saisitko toteutettua unelmaasi esim. jossain harrastelijateatterissa.
Tämä meidän elämä kun ei ole pelkkiä unelmia, sinulla on 2 lastakin huollettavana.
tta voi joskus tarkoittaa niiden modifioimista.
Isonenäisestä persenaamaisesta 150-centtisestä ei tule huippumallia, vaikka hän kuinka siitä unelmoisi, mutta ehkä hän voi kouluttautua muuten kauneusalalle, tai vaikkapa mallitoimistoon työntekijäksi/rekrytoijaksi.
Sinunkin kannattaa nyt miettiä kuviota muutenkin kuin sibjektiivisesti. Sinä voit nyt kokea olevasi valmis alalle, mutta oletko tosiaan tutustunut tilastoihin. Aika harva halukas pääsee Tetterikorkeaan sisälle, ja vielä harvempi ensiyrittämällä. Itse tunnen tytön, joka pääsi sinne sisään viidennellä yrittämällä, eikä se ollut mitenkään poikkeuksellista. Siinä välissä hän sitten aina teki (myös alan) töitä ja kehitti osaamistaan lyhyemmillä kurssimuotoisilla koulutuksilla, tanssia ym. esiintymiseen liittyvää treenaamalla jne. Aika monta vuottahan siinä meni, ennen kuin hän pääsi varsinaisen näyttelijäkoulutuksen aloittamaan.
Jos sinä ap olet nyt 33-vuotias, ensi keväänä hakiessasi olisit siis jo (ainakin lähelle) 34. Pitäisi olla todella lahjakas ja vielä kaiken lisäksi onnekas (joka vuosi haetaan vähän eri kriteereiden mukaan), että pääsisit heti sisälle. Todennäköisesti menisi pari kolme yrityskertaa eli vuotta ainakin pyrkiessä. Olisit 34-37 vuotias kun ja JOS ehkä pääsisit sisään. Yli nelikymppinen valmistuessasi! Mikäli olisit näyttelijälinjalle pyrkimässä, se olisi todella myöhäinen ikä aloittaa uraa suomessa ja naisena. Käsikirjoittajan tms. linjalla tämä ei ehkä olisikaan niin toivoton ikä.
Mutta siis tosiaan. Näyttelijänä on aika vaikea elättää perhettä muutenkaan Suomen maassa, saati sitten 40-vuotiaana uraansa aloittelevana tuntemattomana nimenä. Ja sinulla on se perhe (ilmeisesti yksin) elätettävänä!
Varmaan ymmärrät itsekin, että todennäköisyys että pääset ekalla sisään, on aika pieni. Ainakin jos et ole näyttelijän töitä aiemmin tehnyt (harrastelijateatterit on yleensä vähän eri...) Mutta jos se on sun haave, niin haet tosissasi jo tänä vuonna, ja sitten ensi vuonna ehkä jo pääsetkin kun tiedät trakemmin pääsykokeista ja haastatteluista yms. Ja jos et pääse edes ekalle kierrokselle tänä vuonna, niin sitä suuremmalla syyllä kannatti paperit laittaa - voit ehkä realistisemmin miettiiä, onko ajatuksessa sittenkään mitään järkeä.
Kyllähän opintotuilla elää, jos nuukasti on, siihen opiskelu tuskin kaatuu. Teakissa on väkiksinkin ilta- ja viikonloppumenoja, joten lasten hoitoa kannattaa miettiä. Onko isä kuvioissa ja päivätyössä, että voi ottaa lapset, kun sulla on muuta, tai onko joku muu läheinen johon voit luottaa?
et edes pääse sinne.
t. lahjakas ope joka ei päässy teatteriin
Hae sinne kouluun. Jos käy niin hyvin, että pääset sisään, mieti sitten otatko paikan vastaan. Turha pohtia etukäteen työllisyystilanneta, lastenhoitoa jms. kun sisäänpääsyprosentit on jotain 5 luokkaa, eli 5 hakijaa sadasta.
Ottavat teatterikorkeaan sisälle vain nuoria naisia, parikymppisiä. Miehillä ikärajat eivät ole niin tarkat
Pitkät opinnot ja niiden jälkeen erittäin epävarma leipä. Ei käy yksinhuoltajalle.
Jos niitä sitä ennen saa. Freenäyttelijöistä reilusti yli puolet on täysin työttöminä.
Aika samoja mietteitä mullakin on ollut, mitä kommenteissa. Katellaan nyt, haenko vai enkö...
Mulla on nyt vakituinen ja hyvä työpaikka, ehkä ei kannata lähteä sieltä.
ap
varaudu hakemaan useita kertoja, ja sitten oletkin jo liian vanha. Ja näyttelijän ammatti on oikeasti kaukana unelmatyöstä. Paskat työajat ja saman roolin esittäminen kymmeniä kertoja, jopa satoja, on oikeasti helvetin puuduttavaa.
Tunnen monta yh:ta, joiden pienet lapset on aina jossain hoidossa. Otan niitä itsekin mielelläni hoitoon, mutta surullista viettää matkalaukkuelämää jo tarhassa.
Tottakai voit ja pitääkin jos siltä tuntuu!
Ihmiset jotka eivät edes uskalla yrittää toteuttaa unelmiaan ovat pystyynkuolleita.