Raaja poissa miten ottaa kuiskailut ja tujotukset vastaan?
Miten te otatte vastaan tujotukset, kuiskailut, osottamiset yms huomioon jos joku raaja puuttuu. Itse kamppailen asian kanssa ja haluaisin oppia niin että saisin olla iloinen muitten tuntemattomattomien kanssa? Voitteko keksiä asioita jossa saisin jonkun laisen hyväksymisen tujotuksiin ja kuiskailuihin.
Kommentit (28)
Löytyiskö joku raajansa menettäneiden sopeutumisvalmennus
Ja tosiaan mä en tuijota ihmisiä. Jokaisella oma kroppa ja elämä ei kuulu mulle ellei hän itse sitä halua. Aidosti en säälittele enkä mollaa, autan jos tarvis ja joskus voin itsekkin tarvita apua.
1
Itseäni tuijotetaan ja joskus irvitään päin näköä koska olen 50 kg ylipainoinen. Olen jotenkin vaan ajan myötä kovettunut sille etten välitä. Siinä missä alkuun lihottuani yritin kaikin keinoin piilotella läskejäni sekä pysymällä kotona että käyttämällä "kaapuvaatteita", nykyisin menen vaikka rannalle enkä yritä millään tankineilla peittää esim. kaljamaahani. Jos joku nälvii niin on niiden oma ongelma, minä olen mikä olen ja minulla on oikeus olla tällainen.
Jos huomaat jonkun tuijottavan, tuijota takaisin. Normaali ihminen ymmärtää hävetä kun jää kiinni.
Minun mieheltä amputoitiin aikanaan toinen jalka polven yläpuolelta. Siinä on proteesi, jolla hän pystyy kävelemään ihan hyvin. En ole ikinä huomannut kenenkään tuijottavan, paitsi uimarannalla. Mies ei ole ikinä itse sanonut, että häntä olisi haitannut mahdollinen tuijotus mitenkään, koska bonuksena hänellä on samasta kolarista aiheutunut kasvovamma, joka vie yleensä huomion. Pikkujuttuja sen rinnalla, että hän voisi helposti olla myös kuollut.
kakaroita on monenlaisia ja ikäsiä. kerro että "mitäs jos sinultä lähtisi..". Se että on seka"makuutuspalvelutalo" jossa kaikki ovat sekaisin samalla osastolla, ei tee kyllä hyvää, koska kaikki eivät kuulu sinne. Toisaalta mikäli jokin kakara on niin tyhmä että muutenkin tuijottaa ja huutaa, vaikka raajat olisikin...
Jotenkin eksyin joskus katsomaan footles jo:n videoita YouTubesta, on myös ig. Hämmästyin sitä avoimuutta mikä hänellä oli. Ihmiset tuijottaa aina varmasti, ehkä sinäkin voit käyttää avoimuutta hyödyksesi?
Ai että kun harmittaa että näitä tyhmiä ihmisiä vielä on, jotka tuijottaa. Mutta valitettavasti oma äitini on yksi niistä, ihan syystä että hän on niin tyhmä ettei millään ymmärrä että esim. tummaihoisten, vammaisten, lihavien tms kommentoiminen isoon ääneen on täysin sopimatonta. Samoin kuin tunkeileva kysely vieraalta ihmiseltä että mikä on esim. epämuodostuman aiheuttanut. Ei varmasti sellaisten kantajat halua selittää jokaiselle vastaantulevalle urpolle tarinaansa.
Helppohan se olisi sanoa että älä välitä, mutta kun tutkimusten mukaan esim. näkyvä kasvovamma jopa lisää itsemurhariskin moninkertaiseksi, niin selvää on että ei ole mitenkään helppoa olla välittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Löytyiskö joku raajansa menettäneiden sopeutumisvalmennus
On varmaan vertaistukijärjestön kautta saatavilla. Suomen nuoret amputoidut ainakin tarjoaa vertaistukea, käsittääkseni myös vähän vanhemmillekin amputoiduille.
Onko aloittaja se henkilö joka oli autokolarissa viime talvena?
Ihmiset on typeriä. Sitäkin monet katsoi pitkään kun jokin aika sitten kuljin kainalosauvojen kanssa murtuman takia. Ei luulis olevan niin ihmeellistä.
Joskus kun joku tuijottaa niin kysyn että: "voinko auttaa jotenkin?" Yleensä hämmentyy ja lähtee pois tai mumisee jotain. No itse ajattelen tälläisesta ihmisestä että on joko sivistys aukossa tai aukko sivistyksessä, tiedä sit
Mulla on yksi kaveri, jolla on amputoitu toinen jalka. Se ei ole mitenkään vähentänyt hänen viehätystään. Hän sai juuri lapsen.
Oletko nähnyt netissä miehen, jolla ei ole käsiä eikä jalkoja? Silti hänellä on kuvankaunis vaimo ja ihanat lapset. Todellinen kauneus/komeus tulee sisältä.
Musta on aivan käsittämätöntä, että raajan puuttuminen on syy tuijottaa. Itse en näkisi siinä mitään noteeraamisen arvoista, ei ole mun silmissä mitenkään erikoista tai eksoottista.
Katso Facebookista Nick Vujicic. Hän on se raajaton mies. Jos ihminen voi olla onnellinen ilman kaikkia raajoja, sinäkin pystyt siihen varmasti. ❤️
Varmaan heittäisin aivan teatteriksi että "taasko mä sen jalkani unohdin kotiin" jne.
Suomalaiset on tunnetusti möllöttäjä kansaa,muista tämä!:) Eli..varmasti jonkin verran töllötystä tulee mutta arvaa mitä,samaa töllötystä saavat muutkin. Varsinkin jos jotenkin poikkeaa kehollisesti/ulkonäöllisesti normista. Eipä siinä auta muu kuin ohittaa ne..Möllöttäminen on näillä verissä,ajattele että ovat vähän yksinkertaisia. Minä en edes asiaa huomaa silleen jos raaja puuttuu,ala sitä töllistelemään ja ihmettelemään,elämässä sattuu kaikenlaista..
Suomessa tuijotetaan ihan kaikkia, ei se ole henkilökohtaista.
Hymyllä, en keksi muuta. Voimia sulle.