Lue keskustelun säännöt.
"Erityisherkät" läheiset
16.07.2019 |
Tiedän, että erityisherkkyyttä on olemassa, kyse ei siis siitä. Itselläni on aika suppea lähipiiri mutta sattumoisin suurin osa näistä naispuolisista henkilöistä (toisilleen tuntemattomista) on kertonut olevansa erityisherkkiä. Ei ole siis mikään uusi keksintö keksintö, vaan heti kun erityisherkkyydestä alettin puhua enemmän Suomessa niin tunnistivat siitä itsensä. Henkilöitä oli enemmän kuin kaksi (:-D) mutta esimerkkinä nämä.
Henkilö 1: Herkkänahkaisuus, kaikesta loukkaannutaan ja niitä muistellaan vuosikausia. Mustavalkoisuus- lähentyy helposti ihmisten kanssa mutta yhtäkkiä jonkun pikkujutun takia saattaa katkaista välit mutta ei kuitenkaan kerro tätä vastapuolelle. Passiivis-aggressiivisuus- ilkeyksiä tai muutakaan "palautetta" harvoin annetaan suoraan, vaan se annetaan sivulauseeseen verhoillun ilkeilyn tai selän takana pahan puhumisen kautta. Jos jää jostakin kiinni, niin tätä ei voi myöntää, vaan vika on toisessa.
Henkilö 2: Aistiyliherkkä, loukkaantuu myös äärettömän helposti ja kokee vastapuolen helposti hyökkäävänä, vaikka olisi neutraalista asiasta kyse. Vaikuttaa usein tylyltä, vaikka ei varmaankaan tahallisesti. Töksäytteleviä ja ajattelemattomia kommentteja. Välillä ei tervehdi tai muutenkaan muista ns. käytöstapoja vasta kuin esim. joku toinen porukassa kiittää, niin kopioi käytöksen. Tuntuu ettei monesti osaa lukea tilanteita tai vastapuolta ja ottaa asiat kirjaimellisesti. Todella hiljainen vieraassa porukassa. Tutummassakaan seurassa ei juurikaan itse aloita keskusteluja, harvemmin myöskään tajuaa kysyä vastapuolelta mitään tai esim. kuulumisia. Sellainen kevyt small talk ei tunnu olevan hänelle luontaista. Suuttuessaan raivostuu silmittömästi mutta jälkeenpäin, ei joko muista omaa käytöstään tai ei halua myöntää sitä. Naureskelee paljon, esim. sellaisissa tilanteissa, jotkut ovat kaikille muille neutraaleja tai jopa kiusallisia.
En ole kenellekään tietystikään jakelemassa mitään diagnooseja. Mutta voisin vannoa, että ensimmäisellä henkilöllä on epävakaa persoonallisuushäiriö ja toisella on jonkinlainen Asperger. Tuntuu siltä, että itselläni olisi suorastaan salaisuus, kun (tiedän) aavistan mikä näitä henkilöitä "vaivaa" ja itse vetoavat vain erityisherkkyyteen. Mietin, että olisiko heidän elämä kenties hiukan helpompaa, jos saisivat apua siihen perimmäiseen syyhyn mikä näitä oireita aiheutaa, eikä verhoaisi kaikkea vain erityisherkkyyden alle.
Mitä mieltä olette? Onkohan oikeasti moni erityisherkkä lisäksi personaalisuushäiriöinen tai neurologisesti poikkeava?
Kommentit (36)
Ketä kiinnostaa moiset "erityisherkät" ihmiset. Kannattaa välttää kanssakäymistä moisten maanvaivojen kanssa niin pääsee helpoimmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketä kiinnostaa moiset "erityisherkät" ihmiset. Kannattaa välttää kanssakäymistä moisten maanvaivojen kanssa niin pääsee helpoimmalla.
Niin, riippuu suhteesta. Mutta yleensä henkilö on enemmän kuin oireidensa summa. Yritän tässä vain ymmärtää käytöstä. Ap
Mä uskon että erityisherkät sairastuu helpommin psyykkisesti koska he palautuvat lapsena hitaammin kolhuista kuin muut ja toisaalta ap antaa esimerkkiä suhtautumisesta, joten omat tunteet ja reaktiot on tukahdutettava ihan koko ajan, koska ympäristö ei hyväksy niitä. Ja sehän nyt on jo itsessään pershäiriön syntymekanismi. Eli kyllä, tuttua voivat olla mt-ongelmaisia mutta he voivat olla myös erityisherkkiä. Ja tämänkin ketjun kommentoinnista jokainen varmasti pääsee tunnelmaan sen suhteen minkälaisessa ilmapiirissä ovat kasvaneet mitä tulee heidän ominaisuuksiensa hyväksymiseen.
Mun tuttu on tuollainen kuin 2 esimerkissä kuvattu. R a s i t t a v a ihminen. Ei siedä kosketusta, massajuttuja, on yksinäinen 40v vanhapiika. Ei ymmärrä toisia ollenkaan. Kotona, ei käy missään töissä. Muutaman kerran yrittänyt aloittaa opiskelut korkeakoulussa, mutta vaatii massaluennoilla itselleen sellaisrn paikan, johon ympärille EI tule ketään muita. Monessako paikassa sellainen onnistuu? Noup. Eli opiskelut jääneet alun jälkeen kesken..huoh. En onneksi ole tekemisissä moisen kanssa.
Eikö erityisherkkyyteen kuulu nimenomaan se, että kokee kaiken voimakkaammin kuin muut - siis myös ärsyttävät asiat? Ujoimmat eivät sitä ehkä helposti ulospäin näytä, mutta jossain vaiheessa varmaan se ärsyyntyminen on jotenkin purettava, parhaimmillaan yksin kotona leväten. Mutta jos ei saa rauhaa siinä vaiheessa kun on rasittunut liikaa, niin helposti kohteeksi joutuvat muut ihmiset.
Normaaleillakin ihmisillä on joskus erityisen huonoja päiviä, jolloin saatetaan kiukutella kohtuuttomasti lähimmille ihmisille, vaikka tavallisesti osataan käyttäytyä eikä normaaliin arkeen kuuluvat pikku vastoinkäymiset vaikuta mielialaan. Mutta mitä jos se erityisen huono päivä olisikin joka päivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisivat apua perimmäiseen syyhyn, kirjoitit. Mitä apua (lievä?) Asperger esimerkiksi voisi saada? Ja voihan hän olla yhtä aikaa sekä asperger-piirteinen että erityisherkkä, joten mitä väliä ”diagnoosin” nimellä siis on?
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttu on tuollainen kuin 2 esimerkissä kuvattu. R a s i t t a v a ihminen. Ei siedä kosketusta, massajuttuja, on yksinäinen 40v vanhapiika. Ei ymmärrä toisia ollenkaan. Kotona, ei käy missään töissä. Muutaman kerran yrittänyt aloittaa opiskelut korkeakoulussa, mutta vaatii massaluennoilla itselleen sellaisrn paikan, johon ympärille EI tule ketään muita. Monessako paikassa sellainen onnistuu? Noup. Eli opiskelut jääneet alun jälkeen kesken..huoh. En onneksi ole tekemisissä moisen kanssa.
Just joo. Eiköhän anneta jokaisen olla sellaisia kuin on. Ihan hyvä ettet ole tekemisessä, jos olet tota mieltä, tuskin pystyisit peittelemään suhtautumistasi. Tässä oli käytöksestä muita ihmistä koskaan. Se millainen henkilö on olemukseltaan tai luonteeltaan, esim. enemmän sisäänpäinkääntynyt ei ole mikään arvostelun aihe. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon että erityisherkät sairastuu helpommin psyykkisesti koska he palautuvat lapsena hitaammin kolhuista kuin muut ja toisaalta ap antaa esimerkkiä suhtautumisesta, joten omat tunteet ja reaktiot on tukahdutettava ihan koko ajan, koska ympäristö ei hyväksy niitä. Ja sehän nyt on jo itsessään pershäiriön syntymekanismi. Eli kyllä, tuttua voivat olla mt-ongelmaisia mutta he voivat olla myös erityisherkkiä. Ja tämänkin ketjun kommentoinnista jokainen varmasti pääsee tunnelmaan sen suhteen minkälaisessa ilmapiirissä ovat kasvaneet mitä tulee heidän ominaisuuksiensa hyväksymiseen.
Varmasti näin mutta tässä ei kuitenkaan ollut mt- ongelmista kyse, vaan esim. neurologisista poikkeavuuksista, jotka ovat synnynnäisiä. En ole tietoinen persoonallisuushäiriön syntymekanismista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Saisivat apua perimmäiseen syyhyn, kirjoitit. Mitä apua (lievä?) Asperger esimerkiksi voisi saada? Ja voihan hän olla yhtä aikaa sekä asperger-piirteinen että erityisherkkä, joten mitä väliä ”diagnoosin” nimellä siis on?
Tässä nyt ei ollut pelkästään aspergerista kyse, vaan esim. epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Eiköhän terapiaa ole saatavilla? Voisin myös kuvitella, että aikuisena diagnosoidut aspergerit ovat koko ikänsä pitäneet itseään jotenkin ulkopuolisina tai erilaisina? Kenties diagnoosi olisi helpotus heille ja myös läheisille, kun pystyy paremmin ymmärtämään ettei toinen toimi ilkeyttään huonosti, vaan tiedostamattaan. Ja nimenomaan mainitsin, että onkohan erityisherkkyyden lisäksi monella esim. neurologista poikkeavuutta tai persoonallisuushäiriötä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tämänkin ketjun kommentoinnista jokainen varmasti pääsee tunnelmaan sen suhteen minkälaisessa ilmapiirissä ovat kasvaneet mitä tulee heidän ominaisuuksiensa hyväksymiseen.
Osuvasti sanottu/kirjoitettu.
Aika harva ihminen varmaankaan haluaa ruveta puhumana kenen tahansa kanssa persoonallisuushäiriöistään. Kyseisellä henkilöllä voi myös olla peräpukamia ilman että hän on kertonut niistä ap:lle. En kuitenkaan ymmärrä miten se poistaa erityisherkkyyden mahdollisuuden jos henkilö ei halua pamlata ap:n kanssa henkilökohtaisimmista asioistaan? Erityisherkkyys ei kuitenkaan ole tällä hetkellä niin leimaava kuin joku epävakaa tai asperger, joten siitä voi olla olla helpompi puhua muille, varsinkin kun se on esiintynyt lehdistössäkin kuitenkin jossain määrin positiivisessa tai ainakin kannustassa valossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämänkin ketjun kommentoinnista jokainen varmasti pääsee tunnelmaan sen suhteen minkälaisessa ilmapiirissä ovat kasvaneet mitä tulee heidän ominaisuuksiensa hyväksymiseen.
Osuvasti sanottu/kirjoitettu.
Diagnoosi tuo ymmärrystä mutta ei se silti tarkoita, että voi sen varjolla käyttäytyä miten vain. Puhun siis nimenomaan käytöksestä, en ominaisuuksista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Aika harva ihminen varmaankaan haluaa ruveta puhumana kenen tahansa kanssa persoonallisuushäiriöistään. Kyseisellä henkilöllä voi myös olla peräpukamia ilman että hän on kertonut niistä ap:lle. En kuitenkaan ymmärrä miten se poistaa erityisherkkyyden mahdollisuuden jos henkilö ei halua pamlata ap:n kanssa henkilökohtaisimmista asioistaan? Erityisherkkyys ei kuitenkaan ole tällä hetkellä niin leimaava kuin joku epävakaa tai asperger, joten siitä voi olla olla helpompi puhua muille, varsinkin kun se on esiintynyt lehdistössäkin kuitenkin jossain määrin positiivisessa tai ainakin kannustassa valossa.
Ei tarvitsekaan puhua peräpukamista tai henkilökohtaisista asioista, ei kai tässä siitä ollut kyse. En yksityiskohtaisesti ala kuvailemaan, kuinka läheisestä suhteesta kyse tms. Mutta tiedän kyllä, että näille ei ole diagnosoitu minkäänlaista persoonallisuushäiriötä tai neurologista poikkeavuutta. En myöskään missään väittänyt, etteikö silti voisi olla erityisherkkä:). Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan monella on hukassa mitä erityisherkkyys on.
Omastakin tuttavapiiristä löytyy tällainen "erityisellä." Näin hän on itsensä diagnosoinut. Helkkarin rasittava immeinen; samoja piirteitä kuin AP kuvaili. Hänen kanssaan mahdotonta tulla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan monella on hukassa mitä erityisherkkyys on.
Miten se on hukassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämänkin ketjun kommentoinnista jokainen varmasti pääsee tunnelmaan sen suhteen minkälaisessa ilmapiirissä ovat kasvaneet mitä tulee heidän ominaisuuksiensa hyväksymiseen.
Osuvasti sanottu/kirjoitettu.
Diagnoosi tuo ymmärrystä mutta ei se silti tarkoita, että voi sen varjolla käyttäytyä miten vain. Puhun siis nimenomaan käytöksestä, en ominaisuuksista. Ap
Öh, ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämänkin ketjun kommentoinnista jokainen varmasti pääsee tunnelmaan sen suhteen minkälaisessa ilmapiirissä ovat kasvaneet mitä tulee heidän ominaisuuksiensa hyväksymiseen.
Osuvasti sanottu/kirjoitettu.
Diagnoosi tuo ymmärrystä mutta ei se silti tarkoita, että voi sen varjolla käyttäytyä miten vain. Puhun siis nimenomaan käytöksestä, en ominaisuuksista. Ap
Öh, ok?
?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisivat apua perimmäiseen syyhyn, kirjoitit. Mitä apua (lievä?) Asperger esimerkiksi voisi saada? Ja voihan hän olla yhtä aikaa sekä asperger-piirteinen että erityisherkkä, joten mitä väliä ”diagnoosin” nimellä siis on?
Tässä nyt ei ollut pelkästään aspergerista kyse, vaan esim. epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Eiköhän terapiaa ole saatavilla? Voisin myös kuvitella, että aikuisena diagnosoidut aspergerit ovat koko ikänsä pitäneet itseään jotenkin ulkopuolisina tai erilaisina? Kenties diagnoosi olisi helpotus heille ja myös läheisille, kun pystyy paremmin ymmärtämään ettei toinen toimi ilkeyttään huonosti, vaan tiedostamattaan. Ja nimenomaan mainitsin, että onkohan erityisherkkyyden lisäksi monella esim. neurologista poikkeavuutta tai persoonallisuushäiriötä. Ap
Mutta jos se ihminen on jo saanut ”helpotuksen” siitä, että on löytänyt itsestään erityisherkän piirteitä, miksi tuhlata yhteiskunnan resursseja siihen, että hänelle hankittaisiin asperger-piirteistä diagnoosi? Ihan kuin ap toivoisi, että hänelle hankala henkilö laitettaisiin diagnoosin avulla ruotuun ja näin vähän näpäytettäisiin, että henkilö tiedostaisi olevansa suorastaan poikkeava, ei vain herkkä.
Up