Miten olla rennosti sosiaalinen? Luonnistuuko se sinulta?

Luonnistuu, mutta se vaatii ns. voimia kun olen introvertti. Eli aina ei pysty, vaatii oikean mielentilan. Vaikutan joidenkin silmiin varmaan tosi rennolta, hauskalta ja menevältä kun taas suurimmaksi osaksi makoilen kotona enkä jaksais puhua kenellekkään. 😁

Ei. Minulla on ptsd ainainen stressi päällä. Ahdistun ihan kauppaankin mennessä kun taakseni tulee ihminen. Olen käynyt terapiassa, mutta purkukeinoa ei ole löytynyt. Olen kestostressaantunut muualla paitsi kotona.

Olen kavereitteni ja enimmäkseen sisarustenikin seurassa yleensä rennon sosiaalinen, vitsaileva, nauravainen ja puhun vapaasti kaikenlaisista ideoista yms. Vieraampien ihmisten seurassa en osaa olla rennosti oma itseni.

Pelkään mm., että jos päästän itseni innostumaan, sanon jotain mitä toinen ei ymmärrä ja että hän pitää minua omituisena. Olen tavallista hajamielisempi, joten huoli on aiheellinen. Pitäisi vain omaksua sellainen asenne, että ei se haittaa, jos joku ei ymmärrä jotain juttuani. En itsekään paheksu tai järkyty jos joku toinen sanoo jotain minusta omituiselta kuulostavaa.

Kylllä siihen pystyy.

Kyllä, ainoastaan silloin olen teennäinen, kun tiedän tai epäilen olevani tekemisissä henkilön kanssa, joka on ollut tekemisissä erään mustamaalaajani tai hänen juoksupoikien/tyttöjen kanssa. Tällöin yleensä sen vastapuolen kommunikointi ei ole normaalin luontevaa, ja siihen ei voi vastata tai ei edes tee mieli olla normaalin luonteva. Aika jännää, että sen onnistuu vaistoamaan aika hyvin, kuka on kuullut susta p.....kaa etukäteen. Vaikka ei sanoisi mitään sellaista, sen huomaa ja vaistoaa tietyistä seikoista ja kaikki ei osaa edes peittää sitä eli saattavat puheessa jo paljastaa, että hetkinen, olet tainnut siis kuulla jotain?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, ainoastaan silloin olen teennäinen, kun tiedän tai epäilen olevani tekemisissä henkilön kanssa, joka on ollut tekemisissä erään mustamaalaajani tai hänen juoksupoikien/tyttöjen kanssa. Tällöin yleensä sen vastapuolen kommunikointi ei ole normaalin luontevaa, ja siihen ei voi vastata tai ei edes tee mieli olla normaalin luonteva. Aika jännää, että sen onnistuu vaistoamaan aika hyvin, kuka on kuullut susta p.....kaa etukäteen. Vaikka ei sanoisi mitään sellaista, sen huomaa ja vaistoaa tietyistä seikoista ja kaikki ei osaa edes peittää sitä eli saattavat puheessa jo paljastaa, että hetkinen, olet tainnut siis kuulla jotain?

Samoin täällä ja valitettavasti tuolla mustiksella on toooosi laajat piirit.

Olen rento vain oman perheeni ja kaikkein läheisimpien seurassa. Olen puhelias ja nauran paljon. Työpaikalla olen aivan erilainen. Töissä olen ujo ja hiljainen ja vaikutan varmaan aika vakavalta. Olen kuitenkin rennompi kuin vaikka 10 vuotta sitten, jolloin en saanut sanaakaan suustani. Minun on vaikea tutustua muihin ihmisiin. Pystyn jutella aika rennosti naapureiden kanssa säästä ja jos vaikka junassa vierustoveri alkaa höpöttää. Mutta kaikki syvällisempi tutustuminen on vaikeaa. En osaa olla rennosti.