Pystyykö IMOVANella

Vaikuttaa, että sinulla on todella vaikeaa, mutta älä tee mitään itsellesi vaan hae apua. Sinullakin on läheisiä, ajattele heitä ja sitä että elämä voi vielä muuttua. Ota yhteys esim. alueesi päivystykseen.

Vatsahuuhtelu ja muuta kivaa siitä vain on seurauksena. Mahdollisesti lääkecocktaililla terveys menee, mutta jäät kitumaan. Ei kannata.

Niitä tulee aika paljon päivystykseen ja suhtautuminen on kyynistä. Varmaankin toivoisit että joku auttaisi ja suhtautuisi sinuun ymmärtämyksellä? Silloin kannattaa edetä toista tietä. Lääkkeillä itsensä tappaminen on tosiaan hyvin epävarmaa ja vaarallista. Saatat tuhota maksan tai munuaiset tai aivosi, mutta jäädä henkiin melko pitkäksikin aikaa.

Muutenkin itsensä tappaminen myrkytyksellä on erittäin huono idea, korkeintaan yksi prosentti onnistuu.



Ne potilaat päätyvät usein tarkkailu- tai teho-osastoille. Saavat ehkä nenä-mahaletkun jos eivät kykene itse juomaan lääkehiiltä ja colonsteriliä (litra muutaman tunnin välein, maistuu ihan kuin toisen ihmisen räkää joisi). Parhaille laitetaan kanyyli valtimoon, osa joutuu hengityskoneeseen. Yritteliämmät laitetaan keinomunuaishoitoon. Monet saavat lepositeet ja vaipat. Kaikki pääsevät psykiatrin konsultaatioon ja jos on lapsia, tehdään lastensuojeluilmoitus.



Paistaako kyynisyys läpi?

Ap kokee tilanteen todella vaikeaksi, hänen tulisi päästä keskustelemaan ammattilaisen kanssa. Eikö teillä riitä ymmärrystä hänelle?

Osastolla kesän alussa sain jo vähän paremman olon, mutta sen jälkeen vointi on laskenut jopa alemmas kuin mitä se oli ennen osastoa. Avohoito on kädetöntä, eikä siellä oikeasti oteta mitään tosissaan eikä auteta. Päiväosasto oli hyvä, mutta sieltäkin potkittiin pois, kun olin jo niin hyvävointinen. Lastensuojelultakaan ei apua saanut arkeen, kun olen niin hyvä äiti lapselleni. Läheiset ovat yrittäneet auttaa, mutta eivät hekään ihmeidentekijöitä ole. Miestä ei voisi vähempää kiinnostaa. Tuntuu, ettei poispääsyä enää ole, eikä tunnelinpäässä ole valoa. Mitään iloakaan ei minusta lapselleni ole, kun pk-paikkaa emme saa, vaikka sitä on lastensuojelun puollolla odotettu jo melkein 2 kuukautta. Sairaslomakaan ei ole nopeuttanut asiaa. Ei vain enää jaksaisi nousta edes sängystä ylös hoitamaan lasta. Kökötetään vain kotona kaiket päivät, eikä mitään tapahdu. Parempi olisi, jos vain pääsisin pois ja joku toinen hoitaisi lapseni. Saisi pienikin sitten paremman elämän.

Yliannostus



Oireet:

Yliannostuksen oireet ilmenevät yleensä eriasteisina keskushermoston lamaantumisoireina vaihdellen uneliaisuudesta syvään tajuttomuuteen yliannoksen suuruuden mukaan. Lievissä tapauksissa oireisiin kuuluu uneliaisuus, sekavuus ja horrostila; vakavammissa tapauksissa oireisiin saattaa kuulua ataksia, hypotonia, hypotensio, methemoglobinemia, hengityslama ja tajuttomuus. Yliannos ei useimmiten ole hengenvaarallinen, ellei siihen ole yhdistetty muita keskushermostoa lamaavia aineita alkoholi mukaan lukien. Muut riskitekijät, kuten samanaikainen sairaus ja potilaan heikko kunto, voivat pahentaa oireita ja johtaa erittäin harvoin kuolemaan.



Hoito:

Oireenmukaista ja elintoimintoja tukevaa hoitoa asianmukaisessa kliinisessä ympäristössä suositellaan, jolloin erityisesti hengitys- ja kardiovaskulaaritoimintoja on seurattava tarkoin. Mahahuuhtelusta tai lääkehiilen käytöstä on hyötyä vain heti yliannoksen ottamisen jälkeen. Hemodialyysi ei auta, koska tsopiklonin jakaantumistilavuus on suuri. Flumatseniili voi olla hyödyllinen antidootti.

Ymmärrän tilanteesi, mutta on sinulla jotain hyvääkin, nimittäin ihanat lapset. Heidän vuokseen sinun kannattaa hakeutua esim. psykologin vastaanotolle, lähetteen saat kyllä potilashistorian vuoksi. Koeta pitää kiinni päivärutiineista ja aloita vaikka psykologista, uskon että sinua voidaan auttaa.

ne ikäänkuin kuuluvatkin masennuksen taudinkuvaan, koska siinä oma elämä tuntuu niin arvottomalta. Se ei kuitenkaan ole totuus tilanteestasi, että joutaisit kuolla. Sinulla on lapsia ja hoidat heidät hyvin. Sinun kuolemasi oman käden kautta todennäköisesti olisi heille musertava ja traumaattinen kokemus eikä mikään vapautus, vaikka niin masennuksen myrkyttämä mielesi sinulle kuiskailee.



On kamalaa että masentuneen on saatava itsestään aika paljon irti jotta saisi hoitoa. Mitä lääkereseptejä sulla on? Masennuslääkitys kenties, käytätkö sitä? Jos lääke ei auta, sinun pitää mennä uudestaan lääkäriin. Lääkettä voidaan kenties vaihtaa tai annosta nostaa.

Osastolla kesän alussa sain jo vähän paremman olon, mutta sen jälkeen vointi on laskenut jopa alemmas kuin mitä se oli ennen osastoa. Avohoito on kädetöntä, eikä siellä oikeasti oteta mitään tosissaan eikä auteta. Päiväosasto oli hyvä, mutta sieltäkin potkittiin pois, kun olin jo niin hyvävointinen. Lastensuojelultakaan ei apua saanut arkeen, kun olen niin hyvä äiti lapselleni. Läheiset ovat yrittäneet auttaa, mutta eivät hekään ihmeidentekijöitä ole. Miestä ei voisi vähempää kiinnostaa. Tuntuu, ettei poispääsyä enää ole, eikä tunnelinpäässä ole valoa. Mitään iloakaan ei minusta lapselleni ole, kun pk-paikkaa emme saa, vaikka sitä on lastensuojelun puollolla odotettu jo melkein 2 kuukautta. Sairaslomakaan ei ole nopeuttanut asiaa. Ei vain enää jaksaisi nousta edes sängystä ylös hoitamaan lasta. Kökötetään vain kotona kaiket päivät, eikä mitään tapahdu. Parempi olisi, jos vain pääsisin pois ja joku toinen hoitaisi lapseni. Saisi pienikin sitten paremman elämän.

Olet lapsellesi tärkein ihminen maailmassa, hänen elämänsä ei missään tapauksessa parane jos kuolet, lapsesi traumatisoituu.

Yritä päästä päivä kerrallaan eteenpäin, itseäni auttoi vaikeimpina aikoina ajatus, että minun ei ole pakko tehdä sitä itsemurhaa tänään, voin tehdä sen huomenna tai ylihuomenna tai kuukauden päästä ja elää tätä huonoa elämääni sinne asti. Lopulta sitten tulikin se päivä, etten enää halunnutkaan kuolla.

Jos oikeasti haluat apua itsellesi, hakeudu psykoterapiaan. Mielellään yksityiselle. Ota selvää, voisiko Kela tai sairaanhoitopiiri kustantaa sen. Psykoterapia vaatii rahaa, aikaa ja helvetisti kärsivällisyyttä, mutta silti se on pieni sijoitus kun sen ajattelee olevan sijoitus tulevaisuuteesi ja omaan lapseesi. Tee se lapsesi ja itsesi tähden.

Olen ollut täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä, tiedän mistä puhun. Aloitin aikanani terapian siinä toivossa, että vaikka en itse siitä mitään apua saisikaan, saisin edes jotain tukea äitiyteeni ja lapseni siten vähän onnellisemman lapsuuden. Toisin kävi, elämäni on nykyään ihan hyvää, minulla on kaksi lasta ja nautin perhe-elämsätä, olen työelämässä ja edelleen saman miehen kanssa yhdessä. Se vaati tosi paljon työtä ja kyyneleitä terapiassa, samoin se vaati omaakin taloudellista panostamista mutta oli ehdottomasti sen arvoista.

älä ota Imovanea montaa kappaletta, yksi riittää nukahtamiseen, ja huomenna on uusi päivä. Ennenkuin nyt otat sen YHDEN Imovanen, niin otat esille vaikka terkan puhelinnumeron, ja soitat siihen aamulla samalla kun huutelet sen Imovanen metallinmakua pois suustasi. Missä päin asut? Kun olet hoitanut itsellesi akuuttiajan, tulet vaikka meijän hiekkikselle istumaan. Ja vaikka et enää ulos jaksaisi muuten lähteä, jo se, että saat varattua itsellesi ajan, on jo VALTAVA suurteko. Mä en halua sanoa, että tsemppiä, se toivotus on joskus saanut mut ajattelemaan että kävelen auton alle, mutta jotenkin haluaisin sua rohkaista huomiseen!

Doxal kuuluu neljän eniten lääkekuolemia aiheuttaneen lääkkeen joukkoon kolme muuta ovat Abalgin ja Sparine sekä Triptyl.

Doxal kuolema tulee yliannostuksesta jossa uneton saattaa epähuomiossa ottaa useamman tabletin sillä vaikuttavan ja kuolettavan annoksen välinen ero on pieni samaa koskee Triptyliä ja etenkin Sparinea joka on tällä hetkellä Suomen kuolettavin lääke viime vuonna noin sata Sparine myrkytys (yliannos) kuolemaa ja sparinea poistetaan käytöstä hiljalleen.

Abalgin särkylääkkeenä on kuolettava alkoholin kanssa

Zopinox samaa kuin Imovane tsopiklon aiheuttaa herkästi hengityslamaa sillä se vaikuttaa autonomisen hermoston hengityskeskukseen jo lievinä yliannoksina ja pidentää sisään ja uloshengitys jaksoja aiheuttaen hitaan tukehtumisen unessa etenkin sekakäytössä muiden lääkkeiden kanssa sen hengitystä lamaava vaikutus tehostuu Imovane kuolemasta on annettu lääkintähallituksesta varoitus äskettäin eräälle terveyskeskus lääkärille kun ei Imovanea määrätessä ottanut huomioon potilaan muuta lääkitystä.

Tuolla aiheesta lisää.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2881366

Doxal kuuluu neljän eniten lääkekuolemia aiheuttaneen lääkkeen joukkoon kolme muuta ovat Abalgin ja Sparine sekä Triptyl.

Doxal kuolema tulee yliannostuksesta jossa uneton saattaa epähuomiossa ottaa useamman tabletin sillä vaikuttavan ja kuolettavan annoksen välinen ero on pieni samaa koskee Triptyliä ja etenkin Sparinea joka on tällä hetkellä Suomen kuolettavin lääke viime vuonna noin sata Sparine myrkytys (yliannos) kuolemaa ja sparinea poistetaan käytöstä hiljalleen.

Abalgin särkylääkkeenä on kuolettava alkoholin kanssa

Zopinox samaa kuin Imovane tsopiklon aiheuttaa herkästi hengityslamaa sillä se vaikuttaa autonomisen hermoston hengityskeskukseen jo lievinä yliannoksina ja pidentää sisään ja uloshengitys jaksoja aiheuttaen hitaan tukehtumisen unessa etenkin sekakäytössä muiden lääkkeiden kanssa sen hengitystä lamaava vaikutus tehostuu Imovane kuolemasta on annettu lääkintähallituksesta varoitus äskettäin eräälle terveyskeskus lääkärille kun ei Imovanea määrätessä ottanut huomioon potilaan muuta lääkitystä.

Älkää nyt olko hulluja ja antako ap:lle vinkkejä lääkkeistä, joilla mahdollisesti saisi itsensä tapettua!!!:(

sinne päiväosastolle. Voisiko joku sukulainen tai ystäväsi huolehtia sillä aikaa pienestä lapsestasi(kirjoitit, että hän on päiväkoti-ikäinen) Onko lapsen isä mukana kuvioissa? Voisiko hän ottaa lapsen päivisin, kun olet osastolla?



Imovane on pelkkä UNIlääke, se ei auta masennukseen eikä ahdistukseen. Se ei rauhoita eikä vie ahdistuneisuutta pois. Tarvitsisit masennuslääkettä ja terapiaa. Kai sinulle on määrätty myös masennus/ahdistuslääkkeitä?

Älkää nyt olko hulluja ja antako ap:lle vinkkejä lääkkeistä, joilla mahdollisesti saisi itsensä tapettua!!!:(

Avarra nyt maailmankuvaasi, elämää on muuallakin kuin AV palstalla.

asiallinen tai hyvän maun rajoissa.

Älkää nyt olko hulluja ja antako ap:lle vinkkejä lääkkeistä, joilla mahdollisesti saisi itsensä tapettua!!!:(

Avarra nyt maailmankuvaasi, elämää on muuallakin kuin AV palstalla.

ihan toimiva sellainen. Tai niin ainakin luulin, kun alkuun meni hyvin. Terapiaan olen pyrkinyt jo monta vuotta, mutta elämäntilanteeni on aina liian akuutti, etten pääse. En kuulemma ole sellaisessa elämäntilanteessa, että pystyisin sitoutumaan tiiviiseen terapiaan. Lapsen isä on kuvioissa, asuu samassa osoitteessa, mutta on kylmä kuin mikä. Paiskoo töitä minkä ehtii ja jättää minut yksin lapsen kanssa. Miestä ei voisi vähempää kiinnostaa minun tilani. Haukkuu vain ja ei arvosta yhtään ihmisenä. Päiväosasto oli hyvä, mutta miten sinnekään pääsen, kun lapsen isovanhemmato ovat kaikki töissä, eikä pk-paikkaa saada, vaikka lain määrämä aika on 2 viikkoa... Aikaa siis nyt kulunut jo 2 kuukautta. Ei vain kuulemma ole tilaa.

tappamaan itsensä? Löytyy 30 kpl:n resepti. Myös muiden lääkkeiden reseptejä löytyy.

Johtuisiko masennuksesi osittain siitä että sinua painetaan koko ajan lyttyyn? Entä jos muuttaisit lapsen kanssa pois?