Poikani on päivälleen 2v2kk ja ainoa sana on kakka.

6

On kyllä riipaisevaa kuulla kuinka joku samanikäinen loruilee, riimittelee, tarinoi... huoh.



Kiitos vertaistuesta teille puhumattomien lasten vanhemmille.

ap

Vierailija:

6

Ilmeisesti oli itsekseen kokemukseni kanssa!!!!!!



6

6

käsi Raamatun päällä ;)



Omakin lapsemme oppi puhumaan myöhään, ja toisteli myös tuota kakka-sanaa, tänä päivänä hän on luokkansa paras, etenkin tarinan kerronta on huippuluokkaa ;)

Kaverin poika oli ihan sama kaksivuotiaana, ja häntä jo huolestutti ja kävivät neuvolassa jossa neuvottiin odottamaan vielä muutama kk. Hiljakseen se tuli kolmannen ikävuoden aikana. Nyt ei todellakaan ole puheen kanssa vaikeuksia, hän on nyt 5 v.



Oma poika on samanikäinen kuin sun, ja puhuu kyllä, mutta ei selvästi ja lauseet on vähän miten sattuu hassusti. Vain lähipiiri ymmärtää mitä se höpöttää. Ei todellakaan lausu Eino Leinoa vielä :).

Vierailija:

6

6

olin hyvin huolissani kun kaksoset eivät osanneet kaksivuotiaina vielä sanoa mitään järjellistä, höpöttivät vaan omaa kieltään keskenään. Taisivat olla siinä 2,5-vuotiaita, kun aloin saamaan jotain tolkkua heidän jutuistaan:-) Nyt ovat erittäin verbaalisia ja sujuvasanaisia koululaisia.

" miten IHMEESSÄ jonkun muun lapsi VOi olla erilainen kuin omani on????"

Odotellaan vielä puolisen vuotta...

eivätkä kerro mistään mitään. Minulla tyttö oli samanlainen, alkoi oikeastaan vastaa juuri 2v2kk opettelemaan sanoja.

Meidän poika on 2v1kk ja sanavarastossa on viisi sanaa (mukana tietysti kakka!).

neuvolassa sanottiin että jos nyt ei kesään mennessä tule yhtään lisää sanoja, voi harkita puheterapeuttia.

Pöh!

Joitakin sanoja oli ennen mutta hyvin vähän. Nyt reilu kolmevuotiaana ei ole koskaan hiljaa. Puhuu kuin papupata. Sinuna en vielä huolehtisi, jos kuitenkin puhetta ymmärtää ja " omiansa juttelee" .

Se ei myöskään auta ketään jos jätetään tutkimatta ja todetaan vaan, että kyllä se siitä. Enkä sano sitä etteikö usein näin olisikin, kyllä se siitä luultavasti itsellään kehittyykin, mutta mitäpä jos ei?



Valitettavasti säästösyistä lasten puheterapiakäyntejä on vähennetty rajusti. Yleisohje on, että jos lapsi ei 2v iässä puhu kahden sanan lauseita (yksikin riittää) niin puheterapeutin arvio olisi aiheellinen. Tästä tosin on tapana " luistaa" , kuten tästäkin keskustelusta huomaamme (" neuvolassa ei sanottu mitään" ). Suomessa lapset ovat valitettavan eriarvoisessa asemassa tämänkin asian suhteen ja suuri osa terapioista on ihan vanhempien aktiivisuuden varassa.



Yksikään meistä täällä av:lla ei voi ap:lle sanoa, lasta edes näkemättä oman lapsen kokemuksen perusteella, että kyllä se siitä parin kuukauden sisään. Itse erityislapsia läheltä seuranneena, sekä työssäni että yksityiselämässäni, en jättäisi omiani tutkimatta. Ja kyse ei ole siitä haluanko huolestuttaa vanhemmat vai ei, kyse on lapsesta, kokonaan ja pelkästään lapsesta!

Siinä puheen kehityksen asiantuntijat kirjoittavat puheen kehityksen viiveistä ja vaikeuksista. Jos lapsi ei vielä kaksi vuotisneuvolassa osaa yhdistää kahden sanan lauseita ja jos sanasto on niukkaa, on kyse ns. late talker -lapsesta. Heistä joka toinen tarvitsee puheterapiaa kolmivuotiaana. ja asiantuntijoiden mukaan tarve olisi huomattavasti suurempi, sillä suurimmalla osalla näistä lapsista, vaikka puheen kehitys vaikuttaisikin leikki-iässä olevan ikätason mukaista, tulee kouluiässä olemaan oppimis- ja lukivaikeuksia, ehkä jopa 90%:lla.



Kunnat tosiaan luistavat puhetarapeutin lausunnoista ja puheterapiasta sillä se on kallista ja kaikesta pitää säästää. Mikä onkaan helpompaa kuin vanhemmat jotka kiltisti tyytyvät osaansa eli eivät vaadi lapselleen palveluita mitä lapset tarvitsisivat.

meidän kuukauden päästä 2v sanoi tänään ekan 5 sanan lauseensa

Olin kyllä jo aika epätoivoinen. Poika ymmärsi hyvin puhetta ja hänellä oli " omaa puhetta" josta kukaan ei ymmäränyt mitään.



N. 2-vuotiaana otettiin käyttöön tukiviittomat käyttöön vähän niin kuin varmuuden vuoksi ja se helpotti elämää aika lailla, kun lapsen ei tarvinnut kuljettaa meitä hihasta jääkapille halutessaan maitoa, vaan saimme yhteisen kielen.



3-vuotiaana alkoi sanoja tulla ja ensimmäinen sana oli juuri tuo kakka. 3-vuotiaana siirtyi päiväkotiin jossa oli integroitu ryhmä puheviivästymä lapsille.



Puheenkehitys olikin sitten oikein huikeeta ja vuodessa poika otti kiinni ikätoverinsa puheenkehityksessä ja sai kehuja " rikkaasta kielestä" varmaankin kaikenlaisen puheen aktivoinnin tuloksena.



Poika on edelleenkin puhelias ja saa edelleenkin kehuja vivaihteikkaasta kielellisestä ilmaisustaan, vaikkakin yksi puheterapeutti puhelimessa sanoikin poikaa näkemättä, ettei hänestä koskaan mitään puhujaa tule ARGH!



Tukiviittomia voin muuten lämpimästi suositella viittomat on hyvä kommunikaatio tapa puheen tukena. Tukiviitomia ei tarvitse opetella monia. Itse kävin yhden illan kurssilla ja käytössä meillä oli muutamia keskeisiä ilmaisuja kuten maito, auto jne. Niistä ei siis ole mitään haittaa ne eivät viivästytä puhetta vaan ihan päinvastoin.

joten sen perusteella suosittelisin ehkä tutkimuksia. Mitä on sanottu neuvolassa?