Valokuvissa olen mielestäni ruma, luonnossa kauniimpi.
Mistä tuo voi johtua? Eikö valokuvat jostain syystä onnistu vai enkö peilistä näe totuutta?
Kommentit (25)
ei ole otettu vielä yhtää valokuvaa, jossa näyttäisin edes siedettävältä. Ehkä se johtuu siitä ettten ole kaunotar luonnossakaan, mutta kuvissa vielä rumempi ja lihavampi.
Kun en katsele peiliin tai tuijottele kuvia niin silloin on ihan hyvät fiilikset, hymyilen paljon. Olen normaalipainoinen, mutta kuviin saan aina kaksoisleuan.
Kiinnostaisi käydä jossakin muuttumisleikissä jossa ammatilaiset laittaisivat, saivatkohan edes he minusta kivannäköistä.
mun kohdalla se johtuu siitä, että kasvoni eivät ole symmetriset. Etenkin suoraan edestä otetuissa kuvissa tämä korostuu - kaikkein kamalimmalta näytän jossain passikuvassa kun edes hymy ei peitä naaman vinoutta :-) Tilannekuvissa joissa en katso kameraan ja esim. juttelen tai teen jotain keksittyneesti, näytän ihan kauniilta (eli oamlat itseltäni :-)))
Sama täällä - ja rypyt lisäksi. Ehkä jännitys saa aikaan sen, ettei vaan ole luonnollinen. Ystävätkään eivät tavallisesti katsele ”jännitysnaamaa” ja siksi eivät pelästy kuten itse teen selfieitä ottaessani.
Kukaan ei voi nähdä itseään "luonnossa" eli siten kuin muut näkevät sinut. Peilikuva ei ole sama asia kuin "luonnossa" näkeminen.
Mitä väliä? Miksi ihmisille on niin tärkeää olla täydellinen tai edes lähellä sitä?
Pysäytyskuva on harvoin mikään hehkeä ilmestys. Pysäyttäkää vaikka video joskus, todella kauniilla ihmisillä voi olla aivan älytön mikroilme.
Hyvän käsityksen siitä miltä näyttää saa katsomalla videokuvaa itsestään. Peilikin on usein se tietty sama ilme.
Se valokuva on se millaisena muut sinut näkevät.
Omassa mielessä jokainen meistä on edelleen 19v. Todellisuus paljastuu kuvista.
Hyvin moni objektiivi vääristää esim. kasvojen mittasuhteita, etenkin kaikki kännykkäkamerat. Tekee ihmisestä eri näköisen kuin oikeasti on.
t. valokuvaaja
Johtuisiko siitä, että valokuvissa olet sen näköinen kuin oikeasti olet, varsinkin jos kuva on otettu ikään kuin huomaamattasi, eli ettet ole poseerannut. Kun taas peilistä kun katselet itseäsi niin aina joko tietoisesti tai alitajuisesti käännät ja väännät sitä parempaa puolta ja ilmettä esiin. Eli sanoisin, että valokuvissa olet niin kuin luonnossakin, kun taas peilistä näkyy joku epäaidompi kuva.
MK kirjoitti:
Sama täällä - ja rypyt lisäksi. Ehkä jännitys saa aikaan sen, ettei vaan ole luonnollinen. Ystävätkään eivät tavallisesti katsele ”jännitysnaamaa” ja siksi eivät pelästy kuten itse teen selfieitä ottaessani.
Googletitko 11 vuotta vanhaa ketjua vain sen takia, että sait kirjoittaa "sama täällä"?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin moni objektiivi vääristää esim. kasvojen mittasuhteita, etenkin kaikki kännykkäkamerat. Tekee ihmisestä eri näköisen kuin oikeasti on.
t. valokuvaaja
Varsinkin ryhmäkuvissa minä näytän kauhealta, muut ihan normaaleilta. Hiton objektiivi :(
Et ole fotogeeninen, en minäkään ole. Olen ihan suht näpsäkän näköinen nainen, mutta valokuvissa kaikki "parhaat piirteeni" pääsevät mahtavasti esiin - näytän suohirviöltä ja satavuotiaalta viinanmyyjämummolta, jolla on silmäpussit polviin asti. Kaverini, joka on valokuvaaja, on sanonut minulle, ettei voi käsittää, miten vaan en onnistu ikinä valokuvissa :D Tai no kyllä sitten, jos filtteröidään tai asetellaan oikein huolella TAI joissain ihan vahinkokuvissa.
Minulla on myös tuttuja, jotka ovat luonnossa aika tavanomaisen näköisiä, mutta näyttävät valokuvissa todella hyviltä. En sitten tiedä, kumpi on parempi - vaikka eletäänkin someaikaa, ehkä on ihan jees näyttää livenä paremmalta kuin kuvissa.
Selfie on ratkaisu tähän ongelmaan! Sen voit saada näyttämään lähes miltä haluat!
Ihminen pitää itseään todellisuudessa paremman näköisenä, mitä oikeasti on (eli siis peilissä katsoessa), mutta harva meistä myöskään on kuvauksellinen, eli jos valokuvassa näyttää kamalalta, voi luonnossa olla paljon viehättävämpi.
Jos ketju on vuodelta 2008 niin eiköhän ap ole jo alistunut tilanteeseen.
Kyllä se vaan on niin, että osa näyttää kuvissa eriltä. On mulla ystäviä jotka näyttää kuvissa aina huonommalla kuin livenä, sitten niitä jotka näyttää hyvältä ja samalta kuin livenä.
Ehkä jos on vähänkään boheemi, homssuisempi ihminen, kuvat ei yleensä tee oikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä, että valokuvissa olet sen näköinen kuin oikeasti olet, varsinkin jos kuva on otettu ikään kuin huomaamattasi, eli ettet ole poseerannut. Kun taas peilistä kun katselet itseäsi niin aina joko tietoisesti tai alitajuisesti käännät ja väännät sitä parempaa puolta ja ilmettä esiin. Eli sanoisin, että valokuvissa olet niin kuin luonnossakin, kun taas peilistä näkyy joku epäaidompi kuva.
Lisäksi peilikuva on sananmukaisesti peilikuva, eli vasen ja oikea puoli ovat kääntyneet. Valokuvassa ne ovat oikeinpäin. Kun on tottunut näkemään naamansa peilikuvana, valokuvassa se ei näytä "oikealta".
Kokeile ladata koneelle julkkisten naamakuvia ja editoi niitä peilikuviksi jollain muokkausohjelmalla. Saattavat näyttää oudoilta. Tai ota kännykällä naamakuva ja peilaa se siinä puhelimessa (kai se onnistuu ihan vakiosoftalla, en ole kokeillut).
n, silmäni ovat aina jotenkin puoliummessa ja muutenkin täysin tärähtänyt ilme, tai sitten - jos yritän poseerata - teennäinen ja kireä. Näytän kalpealta ja epämääräiseltä.
Ja ei, tämä ei ole oma henkilökohtainen, teinimäinen " mä näytän IHAN KAUHEELTA tossa kuvassa" -mielipiteeni, vaan muutkin ovat sanoneet samaa. Viidestäkymmenestä otetusta kuvasta saatan näyttää yhdessä hyvältä. Tosi moni on kommentoinut, että näytän luonnossa paljon kauniimmalta kuin kuvissa. Olen ihmetellyt, mistä ihmeestä tämä voi johtua...Sanotaan kuitenkin myös, ettei kuva valehtele.