Kaverin kaverit eivät ota minua huomioon keskusteluissa
Ihmetyttää mistä tällainen ilmiö voisi johtua, että yleensä aina kun vietän aikaa kolmestaan jonkun läheisen kaverini sekä hänen kaverinsa (jota en itse tunne tai en tunne hyvin) kanssa, niin nämä kaksi alkavat puhua keskenään aivan kuin olisivat kahdestaan, ja minä olen melkein kuin ilmaa. Tätä on tapahtunut sen verran usein ja eri ihmisten kanssa aivan sama asia, että tekisi mieli tietää, mistä se oikein johtuu. Onko vika minussa vai kavereissa, vai onko kyseessä normaali ja yleinen käytösmalli, josta ei pitäisi pahastua tai huolestua?
Itselleni näissä tilanteissa luonnollinen reaktio on yrittää sanoa jotakin tasapuolisesti molemmille tarkoitettua, hymyillä ja olla ystävällinen. Toiset saattavat vastata näihin keskusteluyrityksiini harvasanaisesti, mutta alkavat sitten jutella keskenään kuin tapaisivat kahden kesken. Itselleni ei tulisi mieleenkään, että alkaisin jonkun kaverin kaverin läsnäollessa jutella sille omalle kaverilleni aivan kuin tätä vieraampaa ihmistä ei olisi edes paikalla. Eikö se ole todella epäkohteliasta? Toisaalta mietin voiko kyseessä olla ihan sosiaalisten taitojen puute ja/tai ujous minkä takia nämä ihmiset eivät oikein uskalla tai osaa jutella minulle, mutta haluavat silti ottaa kaiken ilon irti ystäväni näkemisestä minun paikalla olostani huolimatta. Ehkä he ovat vain vähemmän toisia huomioivia luonteita, ja toimivat siksi tilanteessa siten, kuin siitä itse eniten nauttivat, sen sijaan että pyrkisivät huomioimaan kaikki paikalla olijat.
Sitten toisaalta mietin, että onko minulla jotenkin niin sosiaalisesti alempiarvoinen olemus tai jokin, mikä saa ihmiset ajattelemaan, että minuun on tylsä tehdä tuttavuutta tai ettei juuri minua tarvitse huomioida. Olen kyllä sellainen kiltti joka puhuu melko hiljaisella äänellä, enkä välttämättä keksi mitään kauhean kiinnostavaa sanottavaa jonkun vieraamman läsnäollessa. Silti tämä tuntuu vähän kummalliselta ja mietin, mitä minun sitten pitäisi tehdä. Puhua päälle jotain omia juttujani ystävälleni ja yrittää pudottaa se kaverin kaveri keskustelusta pois? Kunhan vaan minulla on hauskaa, ihan sama miltä hänestä tuntuu? Onko normaali ihminen sellainen, joka välittää vain omistaan sekä omien läheistensä tunteista, ja jättää läsnäolevat tuntemattomat täysin huomiotta, jolleivät nämä erityisesti vaadi huomiota?
En kuitenkaan haluaisi olla sellainen joka keskeyttää muiden keskustelut tai alkaa kritisoida heitä aiheesta. Olisi vain kiva osata saada keskusteluista niin monen ihmisen keskinen, kuin mitä paikalla on. Minusta kahdestaan puhutaan silloin, kun ollaan kahdestaan, ja porukassa pitäisi pyrkiä olemaan tasapuolinen kaikkia kohtaan.
Kommentit (5)
Outoja kavereita.
Sekin on outoa olla esim. kolmistaan jossain ja ottaa facebookiin yhteisselfie ja täggätä vain 1, eikä mainita, että kolmaskin on mukana, vaikka kuvasta näkee etteivät ole kahdestaan. Syrjintää.
Vaikka ei täggiä laita, tuleekirjoittaa kaikkien mukana olevien nimet "Chillataan marjon(täg) ja pirjon (ei täg) kanssa."
Vierailija kirjoitti:
Outoja kavereita.
Sekin on outoa olla esim. kolmistaan jossain ja ottaa facebookiin yhteisselfie ja täggätä vain 1, eikä mainita, että kolmaskin on mukana, vaikka kuvasta näkee etteivät ole kahdestaan. Syrjintää.
Vaikka ei täggiä laita, tuleekirjoittaa kaikkien mukana olevien nimet "Chillataan marjon(täg) ja pirjon (ei täg) kanssa."
Mitä helv? 😂😂
En mä mulla on kavereita, jotka eivät ole fb:ssä mun kavereita mutta muuten ollaan kavereita. En mä niitä voi tägillä vaikka kuvassa ollaankin ja mikä pitäisikään vaikka vois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kavereita.
Sekin on outoa olla esim. kolmistaan jossain ja ottaa facebookiin yhteisselfie ja täggätä vain 1, eikä mainita, että kolmaskin on mukana, vaikka kuvasta näkee etteivät ole kahdestaan. Syrjintää.
Vaikka ei täggiä laita, tuleekirjoittaa kaikkien mukana olevien nimet "Chillataan marjon(täg) ja pirjon (ei täg) kanssa."Mitä helv? 😂😂
En mä mulla on kavereita, jotka eivät ole fb:ssä mun kavereita mutta muuten ollaan kavereita. En mä niitä voi tägillä vaikka kuvassa ollaankin ja mikä pitäisikään vaikka vois?
Ei tarvikaan täggätä, mutta mainita voi... moni syrjii jättämällä tägin pois. Sanomalla nimi tai nimen alkukirjain osoittaa, että kuvassa olevat kaikki on otettu huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuuko tuota siis monien eri ihmisten kanssa ja kaikenlaisissa tilanteissa? Itse pyrin aina huomioimaan että kukaan ei jää keskustelun ulkopuolelle, mutta joskus jos se kaveri on sellainen jota harvoin näkee tai jonka kanssa on joku tosi jännä juttu meneillään niin saattaa huomaamatta höpöttää enemmän kahdenkeskistä juttua. Yleensä kyllä huomaan tämän ja siirrän keskustelua johonkin tätä kolmatta/kaikkia koskevaan aiheeseen. Huonoa käytöstä tuo kyllä on. Minulla on kokemusta päinvastaisesta, eli kaverin kaverit tuntuvat mielellään kyselevän minun elämästäni, etenkin mitä vanhemmaksi tulen.
Aika usein joo, ainakin kolme eri ihmisten kanssa ollutta tapausta muistan, ja yleensä sellaisissa tilanteissa, joissa vain seistään tai istutaan jossain jonkin aikaa ja jutellaan ilman sen kummempaa tekemistä tai päämäärää sillä hetkellä. Tosin liikun enimmäkseen vähän erikoisten ihmisten kanssa kuten nörttien, taiteilijoiden, ujojen ja mt-ongelmaisten alle kolmekymppisten. Ei sillä että tuomitsisin, olen itsekin varmaan vähintään osittain kaikkea tuota. Mutta se voi selittää, miksen välttämättä tapaa niitä kaikista sosiaalisesti fiksuimpia ihmisiä kavereiden kautta. Voi olla etteivät he vain oikeasti huomaa tai ajattele asiaa, koska muutoin eivät vaikuta mua kohtaan torjuvilta kuitenkaan.
Tapahtuuko tuota siis monien eri ihmisten kanssa ja kaikenlaisissa tilanteissa? Itse pyrin aina huomioimaan että kukaan ei jää keskustelun ulkopuolelle, mutta joskus jos se kaveri on sellainen jota harvoin näkee tai jonka kanssa on joku tosi jännä juttu meneillään niin saattaa huomaamatta höpöttää enemmän kahdenkeskistä juttua. Yleensä kyllä huomaan tämän ja siirrän keskustelua johonkin tätä kolmatta/kaikkia koskevaan aiheeseen. Huonoa käytöstä tuo kyllä on. Minulla on kokemusta päinvastaisesta, eli kaverin kaverit tuntuvat mielellään kyselevän minun elämästäni, etenkin mitä vanhemmaksi tulen.