Olen raitistunut alkoholisti, mies ottaa siitä huolimatta
Olen vuosia raittiina pysynyt alkoholisti. Tapasin miehen 1,5 vuotta sitten ja tuolloin kerroin alkoholismista lähes heti kättelyssä, koska se nyt vaan on sellainen asia josta mielestäni pitää tietää.
Mies otti asian hyvin, mutta painotti, ettei halua nähdä minun ottavan ainoatakaan annosta alkoholia. Fair enough, ajattelin.
Mies ei omien sanojensa mukaan ollut kovinkaan perso alkoholille ja hän sanoikin, että on juomatta minun kanssani. Täydellistä!
Vuosi yhteistä raitista taivalta, yhteenmuuttoa ja monta kaljatonta saunailtaa myöhemmin kaljatölkkejä alkoikin ilmestyä jääkaappiin. Mies joi niitä pari kerrallaan milloin saunan yhteydessä, milloin muuten vaan. Mies kysyi kyllä, että haittaako minua, ja valehtelin, että ei haittaa. Koska luulin että ei haittaa.
Mutta kyllä vaan haittaa. Pari kaljatölkkiä muuttuikin sixteriksi illassa (kerran-pari kuukauteen, mutta kuitenkin). Halusin sittenkin keskustella asiasta, mutta mies pysyi kannassaan: minulle ei alkoholia, mutta mies voi ottaa, koska ”hänellä ei ole ongelmaa”.
Minä en siis saa ottaa edes yhtä saunaolutta, enkä valehtele ettenkö joskus haluaisi, varsinkin kun toinen juo. Uskon, että yksi saunaolut silloin tällöin ei laukaisi vuosien takaista alkoholismia uudelleen, sanoin sen miehelle, mutta hän on ehdoton. Mulle ei alkoholia.
Mietinkin ihan vilpittömästi, että pitäisikö heittää yhteiset suunnitelmat vaan kaivoon ja vaihtaa raittiiseen mieheen, joita ei kyllä paljon ole. Vai pitäisikö vain kärvistellä, koska mies on muuten hyvä ja yhteiselomme sujuu mallikkaasti, jos tätä parin viikon välein toistuvaa valtataistelua ei olisi?
En siis tiedä, kumpi harmittaa enemmän: miehen alkoholin käyttö, vai se, että minä en saa ottaa.
Mielipiteitä?
Kommentit (11)
Älä ota edes sitä yhtä! Nykyään on hyviä alkoholittomiakin oluita, joita juoda. Tosin, laukaisisikohan sekin himon uudelleen? :/
Miehelläsi on kyllä omassa kodissaan oikeus ottaa muutama olut, vaikka varmasti se kurjalta sinusta tuntuukin.
Kamalan nopeasti muutitte yhteen.
Mies ei voi estää sinua ottamasta, se päätös on ihan omissa käsissäsi. Etkä sinä häntä.
Miksi olet sanonut, ettei haittaa jos sua kerran haittaa?
Totuushan nyt kai on se, että sä olet alkoholisti, miehesi ei.
Vaihda raittiiseen. Pikkuhiljaa alkaa jurppia miehen ns. juominen tosi paljon.
Voitte molemmat juoda alkoholitonta olutta.
Minä olen raitistunut alkoholisti ja otan kohtuudella - voima olkoon kanssasi!
M 38
Kaverini jätti alkoholistin, joka oli lopettanut juomisen. Oli liian vaikeeta kaikki.
Jos haluat pysyä raittiina, älä kokeile sitä yhtä. Miehen pitäisi tulla vastaan, koska pelkkä juoman hajukin voi olla sinulle riski. Ei kotiin tuoda kalaakaan, jos puolisolla on kala-allergia. Tekisi mieli sanoa, että jss. t. alkoholistin sukulainen
Omaan juomiseen voit vaikuttaa, miehen et. Ymmärrän kyllä, että harmittaa, mutta vähän kuulostaa siltä, että sinua harmittaa enemmän, ettet voi itse ottaa, kuin se että mies ottaa. Alkoholistina et tosiaan voi ottaa. Jos miehen juominen saa sinun suun noin kovasti kuivumaan niin suosittelen puhumista miehen kanssa. Ja ainakin erilleen muuttoa, jos mies ei jousta juomisestaan.
P.S alkoholismista ei toivuta/raitistuta normaalille vähän voin ottaa-tasolle, siitä selviydytään päivittäin ja tehdään päivittäin se valinta olla juomatta ollenkaan.
Jos joku juo yhä uudestaan samassa kämpässä niin näkisin että lisää aika paljon riskiä repsahdukseen. Ja jos olet alkoholisti niin seuraukset olisivat liian pahat. Joten sanon että mies vaihtoon.
Kinkkinen tilanne. On sixterikin toisaalta pari kertaa kuussa aika paljon, ihan kun miehenkin kannalta ajattelee. (Tai herää kysymys miksei hänelle vähempi kerralla riitä) Toisaalta ei haluaisi olla hankala puoliso, mutta mielestäni alkoholismin vakavuuden huomioonottaen miehen pitäisi tulla vähän vastaan.
Mahtavaa, että olet löytänyt raittiin elämän, pysy siinä ja nauti kaikesta muusta tässä ainutlaatuisessa elämässä! <3