Sinä, jonka vanhemmilla oli keskenään hyvin erilaiset suhteet rahaan... Millainen rahankäyttäjä sinusta tuli?
Minulla oli hyvin saita isä ja tuhlaileva äiti. Seuraus: aikuisena suhteeni rahaan on yhä todella skitsofreeninen. Joko pihtailen säästääkseni kaikessa aivan naurettavalla tavalla tai sitten en jaksa välittää säästämisestä lainkaan, kun kyllästyn pihistelyyn ja ostan kaiken mahdollisen näkemäni (nyt on tartuttava tilaisuuteen, kun se ei ehkä myöhemmin onnistu). Tästä seuraa häpeää ja syyllisyyttä ja alan taas pihistellä... Kunnes kyllästyn ja palaan taas törsäämään. Onko muilla samanlaisessa perheessä kasvaneilla tätä samaa?
Kommentit (10)
Mulla aika lailla samanlaiset vanhemmat kuin aloittajalla. Veljistä vanhin tuhlailee, vaikka on pienituloinen. Keskimmäinen on tosi pihi, vaikka on kohtalaisen hyvätuloinen poikamies ja pikkupomo. Vanhin veli on keskimmäisen lapsi, jota hän auttaa paljon, mielestäni liikaa. Minä autan enemmän työllä ja opettamisella kuin rahalla. Toisaalta keskimmäinen kyllä matkustelee ja käy konserteissa sekä ajaa kalliilla autolla, eli käyttää näitä säästöjä, mutta pihistelee pienissä arjen asioissa.
Minusta tuli mielestäni aika järkevä rahankäyttäjä. Olen kohtalaisen säästäväinen, mutta en koe huonoa omaatuntoa, jos vaikka käyn kahvilla syömässä leivoksen ja ostan erikoiskahvin tai ostan jäätelökioskista jäätelön. Jos rahaa on ollut käytössä vähän, olen tarkempi. Nyt kun menot on pienet ja olen keskituloinen, pistän osan säästöön ja pienen osan käytän ihan miten huvittaa. Käytän rahaa pieniin hyvänolon tunteiden tuomisiin, mutta en tuhlaile enkä tee sitä jatkuvasti, tuo kahvilla käynti kerran tai pari kuussa ja muutaman kerran vuodessa käydään miehen kanssa syömässä, se maksetaan yhteiseltä käyttötililtä. Meillä palkat tulee omille tileille ja sitten on taloustili, mihin laitetaan tietty summa kuukausittain ja sieltä maksetaan ruuat ja päivittäistarvikkeet. Vaatteita ostan vain tarpeeseen ja ensin kierrän kirpparit. En ostele turhaa tavaraa nurkkiin pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika lailla samanlaiset vanhemmat kuin aloittajalla. Veljistä vanhin tuhlailee, vaikka on pienituloinen. Keskimmäinen on tosi pihi, vaikka on kohtalaisen hyvätuloinen poikamies ja pikkupomo. Vanhin veli on keskimmäisen lapsi, jota hän auttaa paljon, mielestäni liikaa. Minä autan enemmän työllä ja opettamisella kuin rahalla. Toisaalta keskimmäinen kyllä matkustelee ja käy konserteissa sekä ajaa kalliilla autolla, eli käyttää näitä säästöjä, mutta pihistelee pienissä arjen asioissa.
Minusta tuli mielestäni aika järkevä rahankäyttäjä. Olen kohtalaisen säästäväinen, mutta en koe huonoa omaatuntoa, jos vaikka käyn kahvilla syömässä leivoksen ja ostan erikoiskahvin tai ostan jäätelökioskista jäätelön. Jos rahaa on ollut käytössä vähän, olen tarkempi. Nyt kun menot on pienet ja olen keskituloinen, pistän osan säästöön ja pienen osan käytän ihan miten huvittaa. Käytän rahaa pieniin hyvänolon tunteiden tuomisiin, mutta en tuhlaile enkä tee sitä jatkuvasti, tuo kahvilla käynti kerran tai pari kuussa ja muutaman kerran vuodessa käydään miehen kanssa syömässä, se maksetaan yhteiseltä käyttötililtä. Meillä palkat tulee omille tileille ja sitten on taloustili, mihin laitetaan tietty summa kuukausittain ja sieltä maksetaan ruuat ja päivittäistarvikkeet. Vaatteita ostan vain tarpeeseen ja ensin kierrän kirpparit. En ostele turhaa tavaraa nurkkiin pyörimään.
Käytte ulkona syömässä vain muutaman kerran vuodessa yhdessä vaikka olette työssäkäyviä ihmisiä! Ja kirjoitat tänne oileasti kahvillakäynnistä jota normi-ihminen tekee useamman kerran viikossa! Ei hitto 😂
En minä tuhlaa rahojani.
Minun rahat tuhlataan.
Minusta ollaan tehty tuhluri.
Olen oppinut äidiltäni tämän.
Isältä olen oppinut olemaan hiljaa rahoillani.
Äitini ei tiedä mitään rahasta.
Ihminen joko tietää tai ei.
Ei niin vaikeeta.
Tätä sensoroidaan kovalla kädellä täällä.
Paska ihmiset syyttävät isääni kaikesta. Osa niistä ovat iđíóótteja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika lailla samanlaiset vanhemmat kuin aloittajalla. Veljistä vanhin tuhlailee, vaikka on pienituloinen. Keskimmäinen on tosi pihi, vaikka on kohtalaisen hyvätuloinen poikamies ja pikkupomo. Vanhin veli on keskimmäisen lapsi, jota hän auttaa paljon, mielestäni liikaa. Minä autan enemmän työllä ja opettamisella kuin rahalla. Toisaalta keskimmäinen kyllä matkustelee ja käy konserteissa sekä ajaa kalliilla autolla, eli käyttää näitä säästöjä, mutta pihistelee pienissä arjen asioissa.
Minusta tuli mielestäni aika järkevä rahankäyttäjä. Olen kohtalaisen säästäväinen, mutta en koe huonoa omaatuntoa, jos vaikka käyn kahvilla syömässä leivoksen ja ostan erikoiskahvin tai ostan jäätelökioskista jäätelön. Jos rahaa on ollut käytössä vähän, olen tarkempi. Nyt kun menot on pienet ja olen keskituloinen, pistän osan säästöön ja pienen osan käytän ihan miten huvittaa. Käytän rahaa pieniin hyvänolon tunteiden tuomisiin, mutta en tuhlaile enkä tee sitä jatkuvasti, tuo kahvilla käynti kerran tai pari kuussa ja muutaman kerran vuodessa käydään miehen kanssa syömässä, se maksetaan yhteiseltä käyttötililtä. Meillä palkat tulee omille tileille ja sitten on taloustili, mihin laitetaan tietty summa kuukausittain ja sieltä maksetaan ruuat ja päivittäistarvikkeet. Vaatteita ostan vain tarpeeseen ja ensin kierrän kirpparit. En ostele turhaa tavaraa nurkkiin pyörimään.
Minä en käy kirpputoreilla oikeastaan lainkaan, koska ne muistuttavat ikävästi elämästä äärimmäisen saidan isän luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika lailla samanlaiset vanhemmat kuin aloittajalla. Veljistä vanhin tuhlailee, vaikka on pienituloinen. Keskimmäinen on tosi pihi, vaikka on kohtalaisen hyvätuloinen poikamies ja pikkupomo. Vanhin veli on keskimmäisen lapsi, jota hän auttaa paljon, mielestäni liikaa. Minä autan enemmän työllä ja opettamisella kuin rahalla. Toisaalta keskimmäinen kyllä matkustelee ja käy konserteissa sekä ajaa kalliilla autolla, eli käyttää näitä säästöjä, mutta pihistelee pienissä arjen asioissa.
Minusta tuli mielestäni aika järkevä rahankäyttäjä. Olen kohtalaisen säästäväinen, mutta en koe huonoa omaatuntoa, jos vaikka käyn kahvilla syömässä leivoksen ja ostan erikoiskahvin tai ostan jäätelökioskista jäätelön. Jos rahaa on ollut käytössä vähän, olen tarkempi. Nyt kun menot on pienet ja olen keskituloinen, pistän osan säästöön ja pienen osan käytän ihan miten huvittaa. Käytän rahaa pieniin hyvänolon tunteiden tuomisiin, mutta en tuhlaile enkä tee sitä jatkuvasti, tuo kahvilla käynti kerran tai pari kuussa ja muutaman kerran vuodessa käydään miehen kanssa syömässä, se maksetaan yhteiseltä käyttötililtä. Meillä palkat tulee omille tileille ja sitten on taloustili, mihin laitetaan tietty summa kuukausittain ja sieltä maksetaan ruuat ja päivittäistarvikkeet. Vaatteita ostan vain tarpeeseen ja ensin kierrän kirpparit. En ostele turhaa tavaraa nurkkiin pyörimään.
Minä en käy kirpputoreilla oikeastaan lainkaan, koska ne muistuttavat ikävästi elämästä äärimmäisen saidan isän luona.
Siitä kai se osta nyt kun kerran voit -ajatus on jäänyt, kun mitään ei ikinä pystynyt ostamaan kuin jostain superalennuksesta ja kirpparilta. Koskaan en saanut hankittua mitään uutena tai täyteen hintaan ja minusta tuli tarjoushamsteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika lailla samanlaiset vanhemmat kuin aloittajalla. Veljistä vanhin tuhlailee, vaikka on pienituloinen. Keskimmäinen on tosi pihi, vaikka on kohtalaisen hyvätuloinen poikamies ja pikkupomo. Vanhin veli on keskimmäisen lapsi, jota hän auttaa paljon, mielestäni liikaa. Minä autan enemmän työllä ja opettamisella kuin rahalla. Toisaalta keskimmäinen kyllä matkustelee ja käy konserteissa sekä ajaa kalliilla autolla, eli käyttää näitä säästöjä, mutta pihistelee pienissä arjen asioissa.
Minusta tuli mielestäni aika järkevä rahankäyttäjä. Olen kohtalaisen säästäväinen, mutta en koe huonoa omaatuntoa, jos vaikka käyn kahvilla syömässä leivoksen ja ostan erikoiskahvin tai ostan jäätelökioskista jäätelön. Jos rahaa on ollut käytössä vähän, olen tarkempi. Nyt kun menot on pienet ja olen keskituloinen, pistän osan säästöön ja pienen osan käytän ihan miten huvittaa. Käytän rahaa pieniin hyvänolon tunteiden tuomisiin, mutta en tuhlaile enkä tee sitä jatkuvasti, tuo kahvilla käynti kerran tai pari kuussa ja muutaman kerran vuodessa käydään miehen kanssa syömässä, se maksetaan yhteiseltä käyttötililtä. Meillä palkat tulee omille tileille ja sitten on taloustili, mihin laitetaan tietty summa kuukausittain ja sieltä maksetaan ruuat ja päivittäistarvikkeet. Vaatteita ostan vain tarpeeseen ja ensin kierrän kirpparit. En ostele turhaa tavaraa nurkkiin pyörimään.
Minä en käy kirpputoreilla oikeastaan lainkaan, koska ne muistuttavat ikävästi elämästä äärimmäisen saidan isän luona.
Ostan merkkituotteita nettikirppareilta, mutta tavallisilla haiseekin niin hirveälle, etten yksinlertaisesti kykene.
Kuin äitini, pihimmäksi menee, tosin en dyykkaa enkä tingi hammaslääkäristä. Vanhemmillani on useita sijoitusasuntoja. Isällä ei ole enää pankkitunnuksiakaan, tuhlaa heti kaiken eli ei hoida heidän raha-asioitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika lailla samanlaiset vanhemmat kuin aloittajalla. Veljistä vanhin tuhlailee, vaikka on pienituloinen. Keskimmäinen on tosi pihi, vaikka on kohtalaisen hyvätuloinen poikamies ja pikkupomo. Vanhin veli on keskimmäisen lapsi, jota hän auttaa paljon, mielestäni liikaa. Minä autan enemmän työllä ja opettamisella kuin rahalla. Toisaalta keskimmäinen kyllä matkustelee ja käy konserteissa sekä ajaa kalliilla autolla, eli käyttää näitä säästöjä, mutta pihistelee pienissä arjen asioissa.
Minusta tuli mielestäni aika järkevä rahankäyttäjä. Olen kohtalaisen säästäväinen, mutta en koe huonoa omaatuntoa, jos vaikka käyn kahvilla syömässä leivoksen ja ostan erikoiskahvin tai ostan jäätelökioskista jäätelön. Jos rahaa on ollut käytössä vähän, olen tarkempi. Nyt kun menot on pienet ja olen keskituloinen, pistän osan säästöön ja pienen osan käytän ihan miten huvittaa. Käytän rahaa pieniin hyvänolon tunteiden tuomisiin, mutta en tuhlaile enkä tee sitä jatkuvasti, tuo kahvilla käynti kerran tai pari kuussa ja muutaman kerran vuodessa käydään miehen kanssa syömässä, se maksetaan yhteiseltä käyttötililtä. Meillä palkat tulee omille tileille ja sitten on taloustili, mihin laitetaan tietty summa kuukausittain ja sieltä maksetaan ruuat ja päivittäistarvikkeet. Vaatteita ostan vain tarpeeseen ja ensin kierrän kirpparit. En ostele turhaa tavaraa nurkkiin pyörimään.
Minä en käy kirpputoreilla oikeastaan lainkaan, koska ne muistuttavat ikävästi elämästä äärimmäisen saidan isän luona.
Ostan merkkituotteita nettikirppareilta, mutta tavallisilla haiseekin niin hirveälle, etten yksinlertaisesti kykene.
Merkkituotteet, mikä loistava tapa viedä hölmöjen rahat.
Isäni oli raikulipoika, äitini sijoittaja. Minä sijoitan osat rahoistani viinaan, naisiin ja lauluun. Loput tuhlaan.
Kertokaa minulle. Mikä on auttanut teitä kehittämään toimivamman suhteen rahaan?