Kaksijakoinen ulkonäkö?

Minulla on ongelma :D Koen hyvin vahvasti että minun ulkonäköni ei ole sellainen kuin itse haluaisin. Koen että ulkonäköni kuitenkin on ihailtu ja ns. oikeanlainen näin äitimaailmassa kaupungissa jossa ulkonäkö näyttää paljon. En ole välttämättä se klassinen kaunotar, mutta minulla on hiton hyvä maku (vaikka itse sanonkin) ja pukeudun siten että korostan parhaita puoliani, pidän hiukseni luonnollisina mutta aina tyylikkäinä ja pyrin aina olemaan ennen kaikkea elegantti.
Kuitenkin minussa on se puoli joka haluaisi näyttää ulkonäköni sellaisena kuin ehkä itse koen luonteenikin :D Haluaisin vetää pinkin irokeesin, tatuoida itseni kaulaa ja käsiäni myöten kauniilla taiteella... Pukeutua edelleen elegantisti :D Olen kolmekymppinen, kahden lapsen naimisissa oleva äiti. Opiskelen yliopistolla ja teen hyväpalkkaista työtä josta pidän. Mikään näistä ei muuttuisi mikäli ulkonäköni muuttaisin. Mutta muuttuisiko muiden (lähialueen äitien lähinnä, asumme aika varakkaalla alueella Helsingissä) käytös omia lapsiani kohtaan? Katuisinko muutosta? Kumpi on the real me? Pitääkö pyrkiä etsimään kompromissejä vai pick and choose? Kaikki apu ja neuvot ja kannustavat sanat ovat varmasti arvostettuja <3