Yhden pikkulapsen ylihysteeriset äidit? Olettoko useimmat tosiaan..
tuollaisia kuin tuon " puutuinko liikaa perhekerhossa?" -ketjun mamma?
Kyseisen ketjun luettuani vain ihmettelen.
Meillä lähistöllä asuu myös tallainen perhe jossain vain yksi 1-vuotias. Jokainen askel varotaan ,ettei vaan satu mitään. Toki varovaisuus on hyvästäkin ja vahdin itsekin lapsiani tarkasti. Silti jo useamman pienen äitinä tiedän, että
-joskus lapset kompastuvat
-tekevät välistä asioita kielloista huolimatta
-joskus kiukkuilevat väsyttyään,uhmassaan tai muuten vaan
-joskus voivat tönäistä toisia, tai viedä lelun kädestä jne.
Yhden 1-vuotiaan äidit tosiaan kuvittelevat että 2-vuotias on jo ISO ja 5-vuotiaalta odotetaan jo lähes aikuisen kypsyyttä!! Huh!
Ihmettelin tuossa taannoin kun tämän naapurin 1-vuotiaalle joka ryhtäsi ajotielle sanottiin että " mitäs Ville me puhuttiin eilen tuosta tielle juoksemisesta!" Ihan kuin tuon ikäinen ymmärtäisi tuollaisesta lauserakenteesta hevon ***:täkään:-). Lyhyet selkeät kiellot ja neuvot, eikä tollasta mitäs viime viikolla sanottiin, juttua.
Kauhuissaan katsotaan sitten toisten isompia lapsia jotka eivät istu koko aikaa tumput suorana, ja sitten päivitellään että " ei meidän Villestä ainakaan tuollaista tule kun se on niin hyvin kasvatettu" .
Siihen voisi sanoa, että odottakaapa vaan..
Kommentit (21)
Oikeesti vituttaa tollaset itsensä ylentäjät
lapselle puhutaan vain kaksisanaisilla lauseilla.
ensimmäisen lapsen, eikä aiempaa kokemusta lastenhoidosta ole. Luultavasti lapsemme on ainokainen ainakin noin 2 - 3 vuoden ajan. Tällaisia viestejä lukiessa tulee olo, että yhden lapsen äidit ovat jotenkin huonompia! Suurin osa äideistähän kuitenkin aloittaa äitiuransa yhden lapsen äitinä - älkäähän unohtako omaa historiaanne!
Ja on kai luonnollista, että aluksi ollaan ylivarovaisiakin; ei sen luulisi muita haittaavan. Minä ainakin ostin eilen apteekista käsidesiäkin, jota toivon monienkin vieraiden käyttävän ennen vauvelimme koskettamista. Naurakaa vain! Kukin siis tavallaan... Ennemmin vähän liian varovainen kuin toista ääripäätä.
Kun ovat tulleet arkielämän realiteetit vastaan :-)
Kolmosta odottelen ja vähän kyllä ahdistaa ajatus mennä johonkin perhekerhoon niin hysteeristen joukkoon (omat isommat ovat 5v ja 7v)
Mutta kai sitä on kestettävä - on se seura kotona ollessa kuitenkin tärkeää. Toivottavasti löydän muita 3. kierroksella olevia vähemmän hysteerisiä kohtalotovereita :-)
kaikki ne äidit, jotka höpöttävät jatkuvasti lapsilleen ilmeisesti siksi, että ne oppisivat puhumaan paremmin. Ne on joskus tosi rasittavia.
ja osa heistä sitten kauhistelee kun toisten lapset on temperamenttisempia ja villimpiä, kun heidän hiljainen hissukkansa on muka niin hyvin käyttäytyvä
mm. siitä mitä omien lasten käytös missäkin iässä tulee olemaan. Juuri ap:n kuvailemalla tavalla. Itsekin olin tuollainen aikoinani, vaan enpä ole enää. 3 lasta on kouluttaneet tätäkin mammaa.
Meidän pojat nahistelevat välillä asiasta kuin asiasta ja sekös kauhistuttaa ja naapuri onkin komentamassa poikiamme pois oman poikansa läheltä. Kerran hänen ihmelapsensa kuitenkin halusi työntää meidän vauvaa lastenvaunuissa ja tönäisi 3-vuotiaamme pois lastenvaunujen ohjaksista. Eipä tullut toruja vaan äiti ylpeänä totesi, että " kyllä se meidän poika osaa sitten pitää hyvin puolensa, taitaa tulla semmoinen vauhtiveikko että siinä on pihan muilla lapsilla tekemistä että perässä pysyvät" . Just.
Mutta kaikenlaiset ylireakoinnit seurassa ja muiden lapsia kohtaan kannattaa unohtaa - jos haluaa mukavaa seuraa itseleen leppoisissa mammapiireissä
Ei ennen vanhaan menty tuollaiseen höpötykseen lainkaan mukaan.
kouluikäisiä onkin 2-4, se meno on villimpää. Ei kai kukaan yksinään villiinny eikä hillu muutenkaan! Meilläkin kauhuissaan mulkoileva naapuri:) täällä. 5-7-vuotiaat pojat ei tosiaankaan jaksa taputella hiekkakakkuja hiekkiksellä tuntikausia, eikä muutenkaan istua paikallaan kädet ristissä. Että koittakaa kestää vaan!
Hiljaista ja arkaa lasta ei muutenkaan joudu niin paljoa kouluttamaan ja kasvattamaan, kuin perusluonteeltaan villimpää lasta. Arkuus on osa tempperamenttia, ei välttämättä vanhempien erinomaisen kasvatustyön tulosta.
Vierailija:
ja osa heistä sitten kauhistelee kun toisten lapset on temperamenttisempia ja villimpiä, kun heidän hiljainen hissukkansa on muka niin hyvin käyttäytyvä
Mulla vanhemmat lapset 4v ja 6v ja kolmas syntyy huhtikuussa. Olen jo miettinyt, että miten sitä jaksaa näitä hysterisoivia esikoisvauvan äitejä perhekerhoissa tms, mutta toisaalta kotiin ei voi jäädä homehtumaan eikä isompien lasten vanhemmista ole vauva-ajan seuraksi. Täytyy vain yrittää pitää huumori matkassa! Olin minäkin aika hysteerinen silloin 6v sitten, muistaakseni ;)
Vierailija:
Kolmosta odottelen ja vähän kyllä ahdistaa ajatus mennä johonkin perhekerhoon niin hysteeristen joukkoon (omat isommat ovat 5v ja 7v)
Mutta kai sitä on kestettävä - on se seura kotona ollessa kuitenkin tärkeää. Toivottavasti löydän muita 3. kierroksella olevia vähemmän hysteerisiä kohtalotovereita :-)
Odotan innoissani kun TARKAN kaverini esikoinen kasvaa, heillä kun tehdään kaikki mitä oppaissa sanotaan! Voin niin hyvin sen kuvitella lässyttävän 1v lapselle kaikkea typerää " Koska sehän edistää puheenkehitystä " . Oon ite sellainen fiilis pohjalla mennään - äiti ja itseäni ärsyttää että jotkut ei voi sitä omaa järkee käyttää missään, varsinkaan jos se ei oppaassa lue!
Miten lapset oppii puhumaan, jos niille ei puhuta?
Selitän myös asioiden syy-seuraussuhteet. Miksi jotain voi tehdä ja jotain muuta ei. Mutta 1-vuotias ei vielä ymmärrä kovin monimutkaisia, eilen-tänään-jne. juttuja. Eikä sellaista voi kukaan odottaakaan.
ap.
Ilme kun jo kertoo että ' ei meidän Tuukasta koskaan tule noin villiä' . Luojalle kiitos ne Villet ja Tuukatkin menee joskus muiden lasten seuraan ja päivähoitoon. Muuten äidit paapoisivat niistä aivan nyhveröitä.
Tietty jos joskus on saatava lapsi tottelemaan just heti niin lyhyt napakka komento toimii parhaiten.
Jännää on kyllä se, miten erilaista on useamman lapsen hoito verrattuna yhteen. Olen itse ainoa lapsi, ja äidilleni on hirveän hankalaa hoitaa kahta poikaani yhtä aikaa kun ei ole ikinä tottunut jakamaan huomiotaan ja sumplimaan ja joustamaan niin kuin useamman lapsen kanssa on pakko. Sinänsähän paapominen ja huolehtimen, kuten myös lukeminen ja ns. lässytys on lapselle ihan hyödyllistä, mitä enemmän saa huomiota sitä nopeammin lapsi kehittyy, esim. ainoat lapset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin monilapsisten perheiden lapset :-)
Onhan noita hysteerisiä äitejä joo, mutta eipä kaikki yhdenlapsen äidit kuitenkaan sitä ole. Itselläni on vain yksi lapsi, lisää ei ole tulossa, enkä ole tippaakaan hysteerinen. Totta kai lasten pitää saada leikkiä ja rymytä rauhassa, niinhän lapset tätä maailmaa oppii ja hahmottaa.
Ärsyttää, kun ihmiset tekevät yleistyksiä. Samalla tavalla minäkin voisin laukoa, että useamman lapsen äidit eivät jaksa pitää kuria (ja perustella sen sillä että yhden suurperheen ipanat terrorisoi pihan lapsia jatkuvasti eikä äiti saa niille minkään valtakunnan kuria aikaan). Näin en kuitenkaan tee, sillä kyse on vain yhdestä äidistä, muita suurperheen äitejä en edes tunne...
Ei millään voi eikä pysty, kun täytyy hoitaa niitä lapsia:)
Hän myös yhden lapsen äiti ja suorittanut aikanaan kaiken hyvinkin pilkuntarkasti. Niin tein minäkin esikoiseni kanssa. Nyt on ollut pakko höllätä, ei kolmen kanssa kykenisi sellaiseen pikkutarkkuuteen.
Vierailija: