Jos kuulet naapurista huutoa...

Olen pahoillani puolestasi :(

Olen soittanut poliisit useamman kerran paikalle eräälle pariskunnalle ja kolmannen kerran jälkeen onneksi erosivat.

En aio tehdä yhtikäs mitään - ei kuulu mulle. Kerran olen sotkeutunut naapureiden elämään ja se riitti minulle...

Vierailija kirjoitti:

En aio tehdä yhtikäs mitään - ei kuulu mulle. Kerran olen sotkeutunut naapureiden elämään ja se riitti minulle...

Mistä kukaan saisi selville kuka naapureista soitti virkavallan paikalle? Tee muille, kuten toivoisit itsellesi tehtävän. 

Voin soittaa poliisit, mutta ovea en avaa esim yöllä, jos joku hakkaa. En halua puuttua enkä joutua vaikeuksiin. Ja väistämättä siinä käy niin. Lähtekää ajoissa niiden hullujen luota. Teillä itsellänne se vastuu on, ei naapureilla.

Voihan siellä olla vaikka tappelun sijaan se naapurin mummo tai pappa kaatuneena ja lonkkansa murtaneena. Eikö se ole velvollisuus auttaa jos epäilys että ihminen on hädässä?

Mä rupeen yleensä vain karjuun lujempaa kuin ne!

Kaksi kertaa on meidän ovea hakattu yöllä ”paniikissa”. Naapurin nainen. Päissään ja hakkaavan ukkonsa ulos ajamana. En jumalsuta avaa. Itse on osansa valinnut. Sanoin hänelle suoraan toisen kerran jälkeen, että apu löytyy 112:sta ei meiltä.

No, minä olisin ollut tyytyväinen ihan siihen että joku olisi soittanut hätäkeskukseen mun puolesta, kun itse en pystynyt. Naapurin ovea en hakannut, kun omasta kodistani en edes ulos päässyt. Soitin kyllä poliisit heti kun asunnosta ulos pääsin, ja sain heiltä ammattitaitoisen avun.

Ehkä näille oven hakkaajillekin ois hyvä se kyyti soittaa, kun tosiaan mistä sen tietää kuka soitti vaikka että käytävässä huudetaan yöllä. Omatoimisesti en kehota ketään lähtemään tutkimaan tilannetta.

Asun sellaisella alueella, että täällä on paljon ns. elämänkoululaisia eli kaiket päivät ryyppääviä ja huumeita käyttäviä sossun elättejä. Nämä tietenkin jumputtavat musiikkia, tömistelevät ja huutavat joka asiansa aamusta yömyöhään. Ei noista ota selvää, milloin on tosi kyseessä ja milloin taas Jessikka vei Jimin vikat subut ja siitä Jimi raivostui ja ölisee mhää tapan sut huarra ja muut kämpässä hengailevat narkit kirkuvat ja ölisevät päälle jotain mistä ei saa selvää. Ovia paiskotaan puolin ja toisin ja käytävässäkin draamaillaan useamman kerran viikossa. Jos poliisia pitäisi olla joka kerta soittamassa, niin ei ne muualla enää kävisikään. Monta kertaa ovat jo käyneet ja piriraivarit vain jatkuvat. Ei mitään sympatiaa näille häiriköille, joskus melkein toivoo että jotain sattuisi kunnolla että tulisi heille se viimeinen häätö esim. kiven sisään, vieroitukseen, minne vaan. Niin paljon vituttaa nämä turhakkeet!!! En voi muuttaa poiskaan, koska olen vähävarainen opiskelija enkä saa täältä vuokrakämppää tähän hintaan tai halvemmalla yhtään mistään, muuhun ei varaa nyt. Vihaan narkkeja. Olen pahoillani, mutta en tule avaamaan oviani kellekään tai soittele turhaan enää poliisia kun ei sillä ole mitään vaikutusta. Poliisi hyysää kaiken maailman pirinistejä muiden turvallisuuden kustannuksella niin antaa olla.

En ole kertaakaan soittanut eikä kukaan ole kertaakaan kulkenut silmämustana (tailka jäänyt kotiin piilottelemaan kovan riidan jälkeen). Yleensä naapureiden riidellessä ja huutaessa kuulostelen vähän. Että kuulostaako siltä, että menee fyysiseksi vai ovatko molemmat siellä vielä tasa-arvoisessa riitelyasemassa. Yleensä ihan selvästi ovat.

Myönmän kyllä, että jonkinlainen kynnys olisi soittaa apua jos en ole varma onko siihen varmasti aihetta. Riippuisi ihan tilanteesta kyllä kummmalle kannalle kallistuisin, jos kuulostaa, että siellä sattuu niin sitten varmasti.

Muistan lapsuudestani, että äitini pyysi minua soittamaan poliisille kun isä ei päästänyt häntä saunasta. En uskaltanut enkä uskaltanut mennä naapurillekaan. Onneksi se naapuri kuitenkin kuuli ja soitti poliisit. Niin kun sitä luulee läpikäyneensä asioita niin välillä vaan oksettaa muistelot.

Vierailija kirjoitti:

Voihan siellä olla vaikka tappelun sijaan se naapurin mummo tai pappa kaatuneena ja lonkkansa murtaneena. Eikö se ole velvollisuus auttaa jos epäilys että ihminen on hädässä?

Eiköhän asia ole vähän eri jos naapurissa asuu joku vanhus. Sen kyllä huomaa kun älämölö kuuluu naapurin päihdepariskunnalta. Tappakoot toisensa niin maailma on vähän parempi paikka.

Mua vaivaa kun en soittanut vaikka kuulin ulkona avunhuutoja. En pystynyt yhtään kohdistamaan mistä päin tulivat, eikä sitä valoisaan aikaan ottanut niin tosissaan kuin olisi pitänyt. Olis se kuitenkin ollut pois omista käsistä kun olisi ilmoittanut. Toivon tosiaan että kaikki päättyi hyvin, mikä ikinä sitten olikaan.

Niin todennäköisesti naapurin vaimo vain saa elämänsä O...n! Joku ajattelee heti pahinta että naapurissa harrastetaan väkivaltaa vaikka siellä harrastettaisiinkin sitä maailman kauneinta asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Voihan siellä olla vaikka tappelun sijaan se naapurin mummo tai pappa kaatuneena ja lonkkansa murtaneena. Eikö se ole velvollisuus auttaa jos epäilys että ihminen on hädässä?

Miksi naapurin mummo asuu tuollaisessa  taloyhtiössä? Onko hyvällä seudulla?

"Heippalapuista" jo voi aiheutua se, että naapuri kieltää (päivänselvän) asian täysin.

Eli melko kädetön ilmoittaja voi olla tilanteessa kuitenkin.

Kyllä mä soitan tarvittaessa. Poliisi vaan ei suostu tulemaan paikalle, jos just puhelun aikana on hiljaista.

Itse en enää jaksa soittaa naapuriin poliiseja kun pariskunta pieksee toisiaan pari kertaa viikossa. 

Odotan vain että jompi kumpi pistäisi toisen kylmäksi ja joutuisi vankilaan ja taloon laskeutuisi rauha.

Muuttaisin mutta kyseessä on omistusasunto talossa, josta diakonissa laitos on ostanut noille häiriköille vuokraluukun.

Asutko Turussa?

Mietin eilen myöhään illalla, että itkeekö joku yksinään vai onko se koira. Nyt kun luin viestisi, mietin että saattoi olla väkivaltaa. En yhtään tiedä mistä kerroksesta tai asunnosta ääni kuului.

Kai nyt jo olet ilmoittanut poliisille?

Tämä ei valutettavasti ole vain huonojen asuinalueiden ja huonompiosaisten ihmisten ongelma.

Meidän kohdalla kyseessä on aika perinteisesti näiden väkivaltakuvausten kannalta se perhe, joista kukaan ei ois uskonut. Taloyhtiö jossa vain omistusasuntoja ja ainakin olevinaan parempaa väkeä. Jotkut tuttavat menevät yhäkin niinkin pitkälle etteivät tapahtunutta usko, vaikka ovat ihan livenä nähneet missä kunnossa kasvoni olivat.

Eikä avun saanti mielestäni pitäisi olla sosiaalisesta asemasta kiinni, tai siitä onko joku jollain tapaa itse aiheuttanut tilanteensa. Kukaan ei ansaitse tulla pahoinpidellyksi, mistään syystä. Kun on itsellä kokemus siitä miltä tuntuu ottaa matsia itseään puolta painavamman ihmisen kanssa, ei sitä toivo kenellekään. Itselleni avautui vasta käräjillä se tosiasia, että lyönnistä kaatumisen seurauksena tullut aivotärähdys olisi yhtä hyvin voinut olla aivovamma. Tai hengen lähtö.

Haluan kirjoittaa näistä jotta joku muu voisi saada sen virkavallan väliintulon, mikä meillä ei tilannetta keskeyttänyt.

Sitäpaitsi, jos elo on rauhatonta nämä poliisin käynnit vievät häätöasiaakin omalta osaltaan eteenpäin.

Nykyisellä asuinalueellani soittaisin ehdottomasti.

Olen kuitenkin asunut sellaisella alueella, jossa erilainen eläimellinen mölyäminen ja huuto on ollut niin arkipäiväistä, että poliisia olisi tarvittu useita kertoja vuorokauden aikana, jos jokaiseen ääntelyyn olisi reagoinut. Tuskin poliisikaan olisi tullut aina paikalle, kun olisi kuullut osoitteen, josta on soitettu.