Mikä nykyajan lukiolaisia väsyttää?
Lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja kommentoi ruotsin palauttamista pakolliseksi ”lukiolaiset ovat jo valmiiksi väsyneitä”. Mikä nykyään lukiolaisia väsyttää enemmän kuin ennen vai puhutaanko asiasta vain enemmän?
Kommentit (9)
Maailma on muuttunut, ainakin sen perusteella, mitä vanhempien ihmisten puheita kuuntelee. Kun he puhuvat nuoruudestaan, niin silloin koulu hoidettiin siinö vähän samalla vasurilla, kunnes opettaja patisti opiskelemaan. Juostiin kylillä ja ties mitä.
Ainakin minun kaveripiirissäni oli lukiossa ihan eri tunnelma. Puhuttiin, mitä aineita pitää lukea, että pääsee yliopistoon työllistävälle, mukavalle linjalle, ja kuinka hyviä arvosanoja siihen tarvitsee. Joka kurssilla opettaja painottaa sitä oman aineensa tärkeyttä, että kyllä tämä aine nimenomaan on erittäin tärkeä, myös siinä sinun haaveammatissasi, ja siksi sitä pitäisi opiskella huolellisesti ja mieluusti harrastaa myös vapaa-ajalla.
Yhä harvempi lukiolainen taitaa vain pyyhkiä takapuoltaan noilla ohjeilla. Valitettavasti opettajat elävät edelleen siinä todellisuudessa, että oppilaita pitää väkisin pakistaa opiskelemaan heidän ainettaan ylikorostamalla sen tärkeyttä. Ja ehkä osaa oppilaista pitääkin vielä motivoida näin -- mutta niille jo paljon töitä tekeville pitäisi sanoa, että höllää vähän, sä et oikeasti tule tarvitsemaan tätä historian kurssia hirveän paljoa niissä lääkiksen opinnoissasi, laske vaan sitä matikkaa ja höllää tässä aineessa.
Epäilen, että eivät nuku tarpeeksi.
Paineet. Somesta ja muualta huokuu niin kova paine ja tietoisuus maailman vaatimuksista nykyihmiselle. Joka tuutista tulee että tuota enemmän, ole joka päivä aiempaa parempi, et ikinä riitä. koskaan et ole riittävän hyvä...
Nykypäivänä ei ole sitä mentaliteettia että kun pääset lukioon ja saat paperit sieltä ulos, sinut katsotaan lukeneeksi ja oppineeksi kansalaiseksi ja saat jo sen myötä kohtuullisen hyvän työpaikan jossa voit eläkeikään asti olla ja vaatimuksia ei juuri kasvateta tai yt:t uhkaa joka toinen päivä...
Mutta paljon on merkitystä ulkoa tulevien menestysvaatimusten lisäksi sillä että nykyluokiolainen ei voi lukiota aloittaessaan tietää, mikä merkitsee kun hän valmistuu ylioppilaaksi ja hakee seuravien opintojen pariin. Ei ole mitään varmuutta mihin aineeseen on panostettava, eikä varmuutta onko kurssien arvosanoilla, ylppärikokeitten arvosanoilla vai pääsykokeilla vai kaikilla näillä kuinka suuri merkitys ja painoarvo. Sekä sillä että nykyaikanan ihminen on somen ja huippunopeasti toiselta puolelta maailmaa tulevien uutisten myötä hyvin tietoinen kaikesta, mikä voi aiheuttaa sitä että itse alkaa vaatimaan itseltään ns. liikoja, kun pelkää ettei vähempi riitä.
Tuohon vielä murrosiän tuomat paineet päälle samaan aikaan kun yhteiskunta viestittää että sinun tulisi jo 15 vuotiaana tietää mikä sinusta isona tulee, niin kyllähän siinä väsähtää.
Lukiolaisten uupumukseen vaikuttaa mm. tulevaisuuden epävarmuus, kilpailu koulukavereiden kanssa ja työn määrä. Pakollisia kursseja on useammista aineista kuin meidän aikanamme.
Lukiolaiset eivät myöskään ole tottuneet käyttämään tietokonetta - kun teinit hengaavat enemmän mobiililaitteilla - ja lukiossa kaikki pitäisi tehdä sillä.
Lukiolaiset eivät halua opiskella pakkoruotsia koska se laskee palkkoja.
Ruotsinkielisten pakkosuomi on hyödyllinen ja nostaa palkkoja.
Naisten euro on vain 79 senttiä koska naiset opiskelevat pakkoruotsia mutta eivät opiskele matematiikkaa tai fysiikkaa.
Tämä todistaa sen että pakkoruotsi on turha kieli ja tulee kalliiksi sen opiskelijoille.
Naiset opiskelkaa matematiikkaa ja fysiikkaa ja jättäkää pakkoruotsi pois niin teidän euron arvo lähenee miesten euron arvoa.
Naiset menevät opiskelemaan paikkoihin joissa ei vaadita matematiikkaa tai fysiikkaa ja he pääsevät sisään pakkoruotsin ansiosta. Suomessa on voimassa järjestelmä jossa naislle on rakennettu helpotettu pääsy yliopistoon. Matematiikan voi korvata pakkoruotsilla.
Naisvaltaisilla aloilla ei voi vaatia matematiikkaa koska silloin naiset eivät pääsisi niille aloille. Siksi ne ovat se vanha entinen emäntäkoulu uudessa muodossa, johon useimmat maalaistytöt joutuivat.
SDP haluaa muuttaa talouttamme niin että naiset saavat saman palkan miesten kanssa mutta eri töistä. Se on jo ajatuksena absurdi ja toimenpiteet joilla tätä absurdia ajatusta ajetaan rulevat tuhoamaan Suomen talouden. Palkkojen pitää muodostua kysynnän mukaan eikä mitkään kikkailut tule onnistumaan koska ne tulevat tuhoamaan talouden sitä varmemmin mitä enemmän ne rikkovat markkinatalouden lakeja.
Ylläolevien syiden lisäksi kolmannen asteen paikkojen pääsykokeiden poistaminen tai niiden merkityksen pieneneminen. Ylioppilaskokeiden merkitys on noussut omista ajoistani valtavasti, ja se näkyy jo ensimmäisen vuoden syksyn kurssivalinnoissa.
Onhan se ruotsi ollut koko ajan pakollinen, nyt se vaan pitää kirjoittaa eli mikä ihme siinä nyt muuttuu niin paljon. Kaikkihan on ollut koko ajan velvoitettuja opiskelemaan ruotsia ja osaamaan sitä koska suomi on kaksikielinen maa. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa kirjoittaa sitä ruotsia jos sen on kunnolla opiskellut.
Erittäin hyvä että verorahojen väärinkäyttöön puututaan, eli siis jos veronmaksajat kustantaa ruotsin opetuksen niin nyt sitä on pakko oikeasti hyödyntää tai ei pääse ylioppilaaksi.