Väitän, että suurimmalla osalla masennus johtuu jonkinasteisesta ylipainosta.
Ihmiset eivät aina tiedosta sitä, mihin kaikkeen ylipaino vaikuttaa. Tiedän mistä puhun, olen ollut lihava itsekin. Ylipainoni takia en tykännyt hirveästi näyttäytyä missään missä oli paljon tuntemattomia ihmisiä, masensi kun en löytänyt kivoja vaatteita, tunsin itseni kömpelöksi ja rumaksi. Seksielämämme ei sujunut, koska inhosin omaa ruumistani.
Tämä ajoi minut noidankehään: Ruoka oli ainoa ilonlähteeni ja lohduttajani: Söin ja söin ja söin... ja tietysti sitä kautta lihoin ja masennuin entisestään. Kaiken lisäksi ylipaino aiheutti hormonihäiriöitä ja sain pco:n.
Onneksi minulla oli läheisiä jotka välittivät: Sain vanhemmiltani " lahjaksi" personal trainerin ja käynnit ravitsemusterapeutin luona. Löysin pikkuhiljaa ilon liikunnasta ja opin syömään terveellisesti. Painoni putosi ja sitä myötä mielialani kohosi. Pystyin lopettamaan masennuslääkkeet. Lääkäri sanoikin minulle, että liikunta on todettu yhtä tehokkaaksi masennuksen hoidossa kuin monet lääkkeet. Allekirjoitan tämän täysin.
Nykyään olen ihannemitoissani, rakastan itseäni enkä enää ikinä halua olla ylipainoinen. En sano että tämä on patenttiratkaisu kaikille amsentuneille, mutta väitän että hyvin monen masennus lähtisi ihan laihduttamalla ja omaan fyysiseen hyvinvointiin satsaamalla.
Kommentit (22)
Vierailija:
että suurin osa tuntemistani masennuspotilaista on laihoja. Osa jopa alipainoisia.
Sen kyllä allekirjoitan, että liikunta auttaa ja on piristävä voima mutta muuta en...
afrikkalaiset ovatkin niin onnellisia.
Kiva että voit itse paremmin, mutta sisäsyntyinen depressio ei näteillä vaatteilla ja timmillä kropalla lähde minnekään.
Terveisin treenattu, hoikka ja masentunut.
eikä muutenkaan jaksa pitää huolta itsestään. En usko tuota. Itse masennuin lähiomaisen kuolemasta 3v ja entisestään kuihduin. Alotuspainokin oli vain 50kg
eli kun MINÄ koen näin, niin kaikki muutkin ...
Mulle mm. itsetunto tullut kilojen myötä.
Sinulla tuskin on alan tietoutta riittävästi jotta kykenet terapioimaan muita tai tekemään diagnooseja heille, aiheutat vain ärtymystä.
mä olen ollut ylipainoinen liki koko aikuisikäni, enkä oo masennusta potenut koskaan, hetkittäisiä ikäviä tuntemuksia lukuunottamatta.
Ja olen monesti saanut kuulla olevani kaunis, niin kasvoiltani kuin luonteeltanikin :)
Ja vaikka vartaloni paksu onkin, löytyy siitäkin kauniita kohtia ;)
Seksielämä maittaa myös, ei lannista kilot mun nautintojani.
Mieheni ihailee pyöreitä muotojani, ja pian pyöristyn entisestäni, sillä olen raskaana ;)
Jo olemassa olevilla lapsillamme on pehmeä ja lämmin syli mihin kavuta :)
Ja kaikki tuntemani masennus diagnoosin saaneet ihmiset ovat kyllä laihoja, jotkut jopa aneemisia.
Että en lähtis yleistämään.
t: hyvin onnellinen sekä hyvin lihava
t: bmi 19, masentunut elettyään vuosikaudet väkivaltaisessa suhteessa
Itse lihosin masennuttuani n. 20 kg ja nyt kun vointini on parempi kiitos terapian, on painoni pudonnut 13 kg ja suunta on hitaasti alaspäin.
Masentunut voi hakea ruuastaa turvaa ja lohdutusta. Kun mikään muu ei tunnu miltään, voi ruuan tuottama mielihyvä olla ainut " tunne" , jonka masentunut kokee ehkä monenkin kuukauden aikana.
Itseltäni esimerkiksi hävisi pahimman masennuksen aikana kokonaan seksuaalinen kiinnostus enkä kokenut minkäänlaista seksuaalista nautintoa. Ruoka oli ainut nautintoni ja turvani.
Käskyt ottaa itseä niskasta kiinni eivät toimi. Jokapäiväinen elämäni oli pakottamista. Minun oli pakotettava itseni menemään yliopistolle, tyhjentämään astianpesukone, menemään suihkuun... lista on loputon. Pahimmassa vaiheessa en uskaltanut lähteä ulos edes käymään postilaatikolla, itkin vain kotona ja ihmettelin, mikä helvetti minulla on, kun saatoin kolme tuntia yrittää tyhjentää astianpesukonetta, enkä vain pystyny aloittamaan. Laiskuus ja masennus on toki erotettava toisistaan, mutta jos siinä vaiheessa joku olisi käskenyt minua ottamaan itseäni niskasta kiinni, niin olisin tappanut sen ihmisen.
Masennusta kokematta on mahdotonta kommentoida masennusta tai tietää miltä se tuntuu.
Ja olkaa todella onnellisia, ettette tiedä mitä se on!
Tyypillistä av-käyttäytymistä! Täällähän aina valehdellaan suut ja silmät täyteen. Veikkaan silti, että ap on ihan oikeassa siinä, että suurin osa masentuneista on lihavia.
0 Painoni on pysynyt viime aikoina ennallaan
1 Olen laihtunut yli 2 1/2 kg
2 Olen laihtunut yli 5 kg
3 Olen laihtunut yli 7 1/2 kg
Että näin päin tämä menee virallisesti.
Tiedän 3 ihmistä jotka ovat varmasti syöneet masennuslääkkeitä. Minä, normaalipainoinen, kauan masennuksesta kärsinyt mies, hoikka, toinen vastaava, tyypillinen keski-ikäinen kaljamahallinen, mutta ei mikään tajuton läski.
Mutta tosiaan, kun noita jotain anorektisia julkkisnaisia tyyliin Susanna Sievinen, Anne Hedman, Linda Lampenius jne. kuuntelee, niin väkisin tulee mieleen että heillä se masennus on taatusti seurausta syömishäiriöistä, siis anoreksiasta ja bulimiasta.
Siinä mielessä olen ap:n kanssa samaa mieltä, että moni lihava tosiaan ON masentunut, mutta sitä on tosi vaikea sanoa onko lihavuus kyseisen ihmisen kohdalla se syy vai seuraus. Yksi syömishäiriön muotohan on BED eli ahmimishäiriö ja silloinhan ihminen lihoo ihan järjettömästi ja tottakai myös masentuu.
ja tiedän ihan oikeasti muutamiakin tällaisia tapauksia joilla masennus loppunut siihen kun saivat oikeat lääkkeet, ja painokin tippunut samalla avullla.
Ihan kuten masennus vaikuttaa joihinkin sitten ettei saa enää nukuttua, samalla kun toiset voisivat nukkua vuorokauden ympäri.
että suurin osa tuntemistani masennuspotilaista on laihoja. Osa jopa alipainoisia.