Mies loukkaantui,
kun kerroin, etten osaa pitää hänen lastaan kuin se olisi "omani". Lapsi on kiva ja vietän hänen kanssaan aikaa , kun itselleni sopii. En kuitenkaan halua jakaa vuodetta lapsen kanssa tai vapaa-ajan matkoja.
Lapsi on 2-luokkalainen ja isällään 3pv/vko.
Tämä kuuluu aiheeseen, josta ei saa puhua. Tuskin kuitenkaan olen ainoa.
Kommentit (25)
Tuollainen mies on itsekäs ja odottaa saavansa hoitajan lapselleen päästäkseen itse helpommalla. Suhde lapseen voi olla hyvinkin toimiva ja ei sitä pidä pilata miehen taholta turhilla odotuksilla. Jos ei saa omia vapaitaan viettäää, kuten haluaa, tulee tuntu, että mies rajoittaa elämää > karkuun.
Lapsi ei ole oma ja sillä on äiti jo. Olet siis ”Danna”.
Se yleispätevä neuvo ihan kaikille täällä vinkuville mammoille ja ukoille. ottakaa SE LAPSETON kumppani, niin ei tule närää näistä asioista.
Itse olen kohdellut miehenkin lapsia kuin omiani, ja mies kohtelee poikaani kuin omaansa.
Toivottavasti osaat tarvittaessa olla myös joustava, se että viettäisit lapsen kanssa aikaa vain kuin itsellesi sopii ei siltä kuulosta. Itse olet kumppanisi valinnut ja hänellä nyt on jo lapsi, jonka täytyy mahtua myös sinun elämääsi. Isä ja lapsi kun tulevat samaan pakettiin.
Sä nyt teet näitä aloituksia joka toinen päivä. Mutt kerros nyt miksi sun pitäisi tommonen asia edes sanoa?
Naisena en odota mieheltä muuta kuin lasteni olemassa olon hyväksyntää. En vanhemmuutta, en yhteisiä matkoja tai harrastuksia, ellei itse tietoisesti niin halua. Yhteisiä lapsia ei meille tule, joten se kokemus jää puuttumaan. Meillä on toisemme ja korostamme parisuhteemme tärkeyttä. Kun se voi hyvin, on lapsillekin enemmän hyvää annettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Sä nyt teet näitä aloituksia joka toinen päivä. Mutt kerros nyt miksi sun pitäisi tommonen asia edes sanoa?
Ilmeisesti muukin pohtii samoja aiheita, hyvä niin. Olen viestin aloittaja ja viimeksi tälllä sivustolla kolme viikkoa sitten. Nyt lomalla päädyin tänne.
Mies on varmaankin viilettänyt omissa harrastuksissaan ja perhe ollut vain muotoseikka. Nyt odottaa uudelta naiselta samaa ja syyllistää tästä, kun kaikki aiempi ei mahdollistukaan, kuten exän kanssa. Yhdenkään uuden puolison ei tarvitse alkaa huoltajaksi ja helpottamaan toisen vanhemmuutta.
Minusta keneen tahansa lapseen jonka kanssa on hyvin läheisesti tekemisissä pitäisi suhtautua lähtökohtaisesti aika lailla kuten omaan lapseen. En itse näe oikein mahdolliseksi että eletään yhdessä pitkiä aikoja mutta ollaan jotenkin "vieraskoreita" kuin kyseessä olisi kuka tahansa ulkopuolinen lapsi. Meillä ainakin on oltu aina paljon esim. lapsiemme serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa enkä pidä heitä mitenkään vieraina vaikka eivät omia olekaan. Kyllä ne saavat kömpiä samaan sänkyyn jos siltä tuntuu ja samalla tavalla heitä halitaan ja tarvittaessa kasvatetaan kuin omiakin.
Minusta jokainen lapsi ansaitsee sen läheisyyden ja rakkauden jonka turvallinen aikuinen voi antaa riippumatta siitä onko oma biologinen lapsi vai joku muu. Toki jos tämä tuntuu jostain epäluontevalta niin sille ei sitten voi mitään. Mutta kyllä sitä voisi ainakin yrittää.
NäinMeillä kirjoitti:
Minusta keneen tahansa lapseen jonka kanssa on hyvin läheisesti tekemisissä pitäisi suhtautua lähtökohtaisesti aika lailla kuten omaan lapseen. En itse näe oikein mahdolliseksi että eletään yhdessä pitkiä aikoja mutta ollaan jotenkin "vieraskoreita" kuin kyseessä olisi kuka tahansa ulkopuolinen lapsi. Meillä ainakin on oltu aina paljon esim. lapsiemme serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa enkä pidä heitä mitenkään vieraina vaikka eivät omia olekaan. Kyllä ne saavat kömpiä samaan sänkyyn jos siltä tuntuu ja samalla tavalla heitä halitaan ja tarvittaessa kasvatetaan kuin omiakin.
Minusta jokainen lapsi ansaitsee sen läheisyyden ja rakkauden jonka turvallinen aikuinen voi antaa riippumatta siitä onko oma biologinen lapsi vai joku muu. Toki jos tämä tuntuu jostain epäluontevalta niin sille ei sitten voi mitään. Mutta kyllä sitä voisi ainakin yrittää.
Hyvää pohdintaa ja toki yleensä ydinperheessä noin onkin ja lähisuku on osa hyvää perhettä.
Aloituksessa oli miehen lapsi /lapset ja monesti hankala exä sotkee kuviota ja mies yrittää todistella hyvää isyyttään joka suuntaan. Lapsilta ei ehkä vaadita mitään kummankaan vanhemman luona, vaan pyritään hyvittelemään tavaroilla ja ohjelmoimalla ajat mahdollisimman mukaviksi. Uuden kumppanin osa ei ole helppo, sillä hän on joka tapauksessa ulkopuolinen ja tullut isän/ äidin ja lasten elämään. Lähtökohtaisesti jokainen huolehtii omat lapsensa ja se uusi kumppani voi osallistua sen, minkä haluaa.
Luultavasti mies haluaa päästä helpommalla ja haluaa sinun ottavan naisena "ohjakset"... Tämä taitaa olla aika yleistäkin miehillä, että haluavat naisen ottavan sen äidillisen roolin, vaikka ei ole edes äiti. Ei tietenkään sinun kuulu siihen suostua ja ihan sitä lapsen äitiäkin ajatellen ei kannata ruveta päsmäröimään... Mies hoitakoot lapsensa omalla vuorollaan!
Miehellä on lapsi edellisestä liitosta ja hän on meillä säännöllisesti. Mies on kertonut, että lapsen kanssa oleminen ottaa välillä lujille. Selvää on, että päivät ovat ihan erilaisia lapsen ollessa täällä ja mies ei pääse harrastuksiin tai pysty nukkumaan vapaapäivinään niin kauan kuin haluaisi. Lapsen äiti lisäksi syyllistää kaikessa mahdollisessa , vaikka itse ei jaksa puuhata lapsen kanssa lainkaan, vaan nauttii omasta vapaudestaan vieden lapsen sukulaisten hoiviin.
Sinä olet tehnyt henkilökohtaisen arvovalinnan ottamalla miehen, jolla on lapsi. Se tuo mukanaan sen velvollisuuden, joka on meillä kaikilla aikuisilla, vanhemmuuden vastuun. Koska pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea haluammaamme ja nuolla vain kermoja kakun päältä vaan joudumme välillä syömään sitä pohjaakin.
Toivottavasti mies osaa tehdä omat ratkaisunsa asian suhteen ja olla lapsensa puolella lähtemällä suhteesta.
Valitat täällä ihan sinun omista valinnoistasi? Ei niitä voi muuttaa kuin sinä itse. Ota lapseton mies.
Mä en ymmärrä näitä aloituksia. Jos ei halua punaista autoa, ongelmaa ei tule kun ei osta punaista autoa.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet tehnyt henkilökohtaisen arvovalinnan ottamalla miehen, jolla on lapsi. Se tuo mukanaan sen velvollisuuden, joka on meillä kaikilla aikuisilla, vanhemmuuden vastuun. Koska pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea haluammaamme ja nuolla vain kermoja kakun päältä vaan joudumme välillä syömään sitä pohjaakin.
Ei ole mitään velvollisuutta alkaa vanhemmaksi lapselle, jolla on äiti ja isä. Tai muutenkaan esittää perhettä. Voi olla yksi aikuinen lisää lapsen elämässä, mutta tämä ei tarkoita minkäänlaista pakkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet tehnyt henkilökohtaisen arvovalinnan ottamalla miehen, jolla on lapsi. Se tuo mukanaan sen velvollisuuden, joka on meillä kaikilla aikuisilla, vanhemmuuden vastuun. Koska pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea haluammaamme ja nuolla vain kermoja kakun päältä vaan joudumme välillä syömään sitä pohjaakin.
Ei ole mitään velvollisuutta alkaa vanhemmaksi lapselle, jolla on äiti ja isä. Tai muutenkaan esittää perhettä. Voi olla yksi aikuinen lisää lapsen elämässä, mutta tämä ei tarkoita minkäänlaista pakkoa.
Käytännön tasolla varmasti erikoista olla saman katon alla ja olla huomaamatta lasta tai noteerata millään lailla, vaikka noin periaatteellisella tasolla voi olla olematta "vanhempi".
No onhan oma lapsi ihan eri asia. Miehelle lapsi on oma ja uuden puolison tehtävä ei ole korvata yhtään mitään.