Suomenruotsalaisilla SELKEÄSTI paremmat tulokset yo-kirjoituksissa

Päiväni murmelina, eikö tämä sama jo ollut täällä...

Pisa-tulokset heikommat, mutta yo-tulokset paremmat. Yo-kokeissa on eroa suomen- ja ruotsinkielisten välillä.

Kuinkas nyt noin? Suomenkielistenhän piti olla niin ylivertaisia älykkyydeltään?

Niillähän on eri yo kokeet. Pääsevät lukioon sisälle heikommilla keskiarvoilla ja sitten kirjoittavat muka paremmat yo arvosanat ja pääsevät yliopistoihin ym kouluihin alemmilla arvosanoilla. Sanoisko että hyvin on sillä väellä asiat!

Vierailija kirjoitti:

Niillähän on eri yo kokeet. Pääsevät lukioon sisälle heikommilla keskiarvoilla ja sitten kirjoittavat muka paremmat yo arvosanat ja pääsevät yliopistoihin ym kouluihin alemmilla arvosanoilla. Sanoisko että hyvin on sillä väellä asiat!

Tuosta kaikesta pääsee osalliseksi ilmoittamalla maistraatissa perheensä äidinkieleksi ruotsin. Osaamista ei vaadita.

Vierailija kirjoitti:

Niillähän on eri yo kokeet. Pääsevät lukioon sisälle heikommilla keskiarvoilla ja sitten kirjoittavat muka paremmat yo arvosanat ja pääsevät yliopistoihin ym kouluihin alemmilla arvosanoilla. Sanoisko että hyvin on sillä väellä asiat!

Ihan samat ovat kokeet, ne vaan käännetään ruotsiin. Toki kirjoittavat äidinkielen kokeessa ruotsin, ja toisena kotimaisena suomen. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinkas nyt noin? Suomenkielistenhän piti olla niin ylivertaisia älykkyydeltään?

Älykkyys varmaan näkyy siinä, että fysiikassa ja kemiassa suomenkielisten tulokset olivat selvästi paremmat. Tottakai indoeurooppalaiset kielet ja erityisesti germaaniset kielet mitä koulusysteemimme painottaa ovat helpompia ruotsinkieliselle kuin suomenkieliselle.

Ruotsinkielisillä on ihan oma ylioppilaslautakunta joka voi arvostella kokeet oma jakauman mukaan. Tämä on siksi että ruotsinkieliset eivät pääsisi muuten jatkokoulutukseen liian huonojen arvosanojen takia.

Vaikka niillä on pakkosuomi... Ovat ne epeleitä!

Pisa-tulokset antavat luotettavamman kuvan koko ikäluokasta ja siinähän suomenruotsalaiset ovat selkeästi heikompia.

Osin johtuu ihan siitä, että ei tarvitse oikeasti yrittää, kun tietävät että paikka yliopistossa aukeaa helposti kun ruotsinkielisille on paljon enemmän paikkoja.

Ja kun monella on varakas perhe, niin voi ottaa vähän löysemmin.

Olen joutunut olemaan tekemisissä suomenruotsalaisten kanssa kun eräskin oli tekemässä filkand-tutkimusta ja siihen piti tehdä suomenkielinen abstrakti. Voi herranen aika, ihminenhän ei osannut yhtään virkettä kirjoittaa oikein eli ei pystynyt ilmaisemaan itseään suomeksi vaikka asui Suomessa.

Mitähän siitä sanoisi? Oliko älyn puutteesta kyse, vai suomen kielen halveksunnasta?

Niin hänestä sitten kuitenkin leivottiin filkand.

Vierailija kirjoitti:

Pisa-tulokset antavat luotettavamman kuvan koko ikäluokasta ja siinähän suomenruotsalaiset ovat selkeästi heikompia.

Osin johtuu ihan siitä, että ei tarvitse oikeasti yrittää, kun tietävät että paikka yliopistossa aukeaa helposti kun ruotsinkielisille on paljon enemmän paikkoja.

Ja kun monella on varakas perhe, niin voi ottaa vähän löysemmin.

Onko sinulla kateellinen perhekin?

Mistä voi johtua tuo suomenruotsalaisten mukamas alempi äo? Vanhasen kirjassa suomen ja ruotsin keskiverto äo on molemmilla 99.

Sitten se yksi artikkeli joka väittää että ero suomenruotsalaisten ja suomalaisten välillä olisi huikeat 3,9 pistettä vielä väittää että suomenruotsalaisilla olisi korkeampi äo kuin suomalaisilla. Ei mene yhteen vanhasen kirjan kanssa.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

-

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

21.11.2011 6:00 | 48 |

STT

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.

Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi muuten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Ensin ruotsinkieliset pärjäävät SELVÄSTI heikommin pisa-testeissä. Sitten he pääsevät lukioihinsa alemmilla keskiarvoilla, ja yhtäkkiä he ovat muka älykkäämpiä kuin suomenkieliset kirjoittaessaan yokokeet. Taitaa olla niin, että homman hoitaa helläkätiset sensorit, ruotsinkielisillä on oma yo-lautakunta. Käytännössä suomen -ja ruotsinkielisten yo-kokeita ei voi verrata keskenään. Ei myöskään yliopistosta valmistuneiden osaamista. On aivan eri asia käydä Hanken kuin Aallon kauppis, esimerkiksi. Siksipä hankenilaiset eivät ole kovaa valuuttaa muuta kuin ruotsinkielisen pääoman yrityksissä, ja tietysti valtiolla ja kunnilla, joilla on pakollinen kielivaatimus ruotsin kielestä.

Ne jotka eivät mene yliopistoihin, pääsevät lukemattomiin alemman asteen ruotsinkielisiin opiskelupaikkoihin heittämällä sisälle. Ja sitten voi tietysti mennä Ruotsiin opiskelemaan, jonne ei ole edes pääsykokeita.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkas nyt noin? Suomenkielistenhän piti olla niin ylivertaisia älykkyydeltään?

Luuleeko joku vielä vuonna 2019 että arvosanat = älykkyys :D

Tutkimuksen mukaan ruotsinkielisillä lapsilla ei ole yhtä usein omaa läksyjenlukupaikkaa, kuin suomenkielisillä, vaikka ovat sosioekonomisesti paremmasta perheestä keskimäärin.

Tämä tukee sitä tietoa että ruotsinkieliset lukevat laiskemmin läksyjä kuin suomenkieliset.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka niillä on pakkosuomi... Ovat ne epeleitä!

Oma lapseni kirjoittaa ensi vuonna ja on lukenut neljää vierasta kieltä ruotsin lisäksi. Vielä peruskouluaikana vaikutti paljon se, että peruskoulu oli helppo ja ruotsinkielistä akateemista sanastoa oli vaikea oppia ja sisäistää kun elää milteinpä umpisuomenkielisessä ympäristössä.

Ruotsinkielisessä peruskoulussa oli monia suomenkielisestä perheestä tulevia ja ilman muuta hekin osallistuivat Pisa-testiin. On inhimillistä, etteivät he osanneet yhtä hyvin kuin ruotsinkielisten kotien nuoret kirjallisia tehtäviä kun kerran suomenruotsalaisillakin oli vaikeaa.

Lukiossa on jo siinä vaiheessa, että luokalla on vain neljä kaksikielisestä kodista tulevaa sekä kaksi muunkielisestä kodista tulevaa. Tämä on siis arkielämän kokemus eikä tilastotietoa. Nuoren kaveripiiri puhuu enimmäkseen ruotsia keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

-

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

21.11.2011 6:00 | 48 |

STT

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.

Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi muuten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Missään ei kielletä suomenkielistä hakemaan opiskelemaan ruotsinkieliseen oppilaitokseen.

Oma nuoreni lukee läksyjä omassa huoneessaan puhumattomuudesta päätelleen varsin lyhyen ajan mutta nyt on viimeisimmällä koeviikolla numerot ollee 8-10 välillä. Hän ei lue edes kokeisiin koko iltaa. Kertaa koealueen ja menee nukkumaan ajoissa. Ei lue ikinä mihinkään tärppeihin, joihin minunikäisiäni patistettiin lukiossa lukemaan. Hän ei ole edes kuullut mistään tärppeihin lukemisesta.

Muutenkin olen alkanut kyseenalaistaa pakonomaisen tankkaamisen ja ulkoaoppimisen. Jos kerran pärjää noinkin vähällä lukemisella mutta lukee muuten paljon sekä katsoo dokumentteja joka päivä jopa kavereidensa kanssa ja keskustelee niistä niin ehkä se on sittenkin parempi tapa oppia pitemmällä aikavälillä?

Mistään sosioekonomisen asian korkeasta tasosta ei ole ainakaan meillä kyse koska olemme ihan tavallisia duunareita. Minullakin on yötyövuoro.

Ehkä olemme hyödyntäneet enemmän kirjastoa jo pienestä pitäen? Ehkä pitää paikkansa, että syntymästään lähtien kaksikielisestä kodista tuleva oppii helpommin vieraita kieliä? Ystävättäreni väitti tiukasti, että lapsistani tulee kielipuolia. Onneksi kesätyönantajat eivät ole ajatelleet samoin. Suomi on 10 vaikka onkin muka ”kielipuoleksi kasvattavasta” kodista.

Suomenruotsalaiset ovat ulkona pitämässä hauskaa ja luomassa sosiaalisia kontakteja sillä välin kuin suomipoika hiljaisena istuu kotona pänttäämässä läksyjä. Kumpi nyt sitten onkaan älykkäämpi.. ja kumpi tulee menestymään elämässä.

Ja turha väittää ettei pänttäämisellä pysty parantamaan äo testi tuloksia. Jos se olisi totta niin mensan vanhan kokeet olisivat netissä vapaasti luettavissa.