Sattuuko lapsettomuustutkimukset?

ja sekundäärisestä lapsettomuudesta kärsin. Eli TUTKIMUKSISTA haluaisin tietää, kun ei tuo gynellä käyminen aina niin kivalta tunnu

sattuuko synnytys?



jos mä sanon sulle että ne tutkimukset sattuu, ja sun mielestä ne ei sit satukaan, niin voi voi. joten en sano mitään.

Valitettavasti mäkään en osaa auttaa, mullakin on kaikki tämä vasta edessä.



Itse olen synnyttänyt pelkän ilokaasun voimin, enkä ymmärrä miten synnytyskipu liittyy tähän aiheeseen. Synnytys on luonnonmukainen tapahtuma, jossa kivun mukana " kasvaa" ja erittyy auttavia hormoneita.



Tutkimukset on ihan eri juttu. Niissä ei ole mitään luonnon apukeinoja auttamassa. Synnytyskipu myös tuntuu toisella tavalla tarkoituksenmukaiselta.



Mutta eiköhän me kestetä kaikki mitä eteen tulee! :)

mutta kipukynnys on eri ihmisillä erilaien niin varmaan vaikee sulle on vastata... äitini kertoi myös ällöttäviä juttuja kuten että piti aamulla harrastaa sexiä ja sitten lähteä mällit sisässä sairaalan tutkimuksiin...

Vierailija:

Siis ne naiselle tehtävät jutu hormooni ym veritutkimusten jälkeen. Munasarjojen tukkeutumisen tutkimiset ja munasolujen kehittymisen tutkimiset ja mitä niitä on. Saako sairaslomaa töistä?

Munasarjojen aukiolotutkimus oli ainakin minulle todella kivulias, toiset sanovat ettei se satu lainkaan, eli hyvin yksilöllisiä asioita nämä ovat. En saanut sairaslomaa, enkä olisi sitä tarvinnutkaan, kipu kesti vain sen aikaa kun tutkimuskin. Ihan normaaliin gynen käynteihin verrattavia juttuja on nämä tutkimukset.

kuin munasarjojen aukiolotutkimus. Kipu kesti vain sen hetken, kuten edellinen vastaaja sanoikin.



Sitten jos koeputkijuttuihin joudut/pääset, loppuajat ennen punktioita (munasolujen " imurointia" ) voivat olla tukalat ja turvonneet, mutta eivät varsinaisesti kivuliaat. Itse punktioon saa kipulääkityksen. Alkion siirto ei satu.



Henkinen puoli onkin sitten eri asia.

Mulla oli vielä kierteiset johtimet ja sitä liuosta ei meinattu millään saada perille asti ja painetta lisättiin.

Seuraavaksi kivuliain oli ne jokapäiväiset piikittelyt, joita tarvittiin munasolun kasvattamiseen.

Eli kun täyttivät sen ballongin kohdussa ennen nesteen ruiskutusta niin vihlaisi pahasti, muuten ei sattunut.



Muuten tutkimukset olivat vain verikokeita ja normaaleja gynekologisia sisätutkimuksia.



Munasolupunktiossa otin kevyen nukutuksen niin ei tarvinnut tuntea yhtään mitään. Ja lääkkeitä en käyttänyt etukäteen niin niistäkään ei tullut siten oireita.



Kaiken kaikkiaan ne tutkimukset oli mulle helpompia kuin hammaslääkärissä käynti.

Jokainen kun kokee kivun erilailla ja jokainen toimenpide on erilainen. Esimerkiksi toisilla ssg on hankalammin tehtävissä kuin toisilla - itselläni tuo toimenpide ei sattunut juuri lainkaan. Punktiossa kivuliain kohta taisi olla kohdunkaulanpuudutteen laittaminen, muutoin olin niin hyvässä lääkehöyryssä etten tuntenut mitään. Mutta tuo nyt ei enää kuulukaan lapsettomuustutkimuksiin vaan on jo hoitoa...