Tulojen vaikutus ilmastopäästöihin

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Sehän riippuu paljon omista valinnoista.

Hyvätuloisella on paremmat mahdollisuudet ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita ja ruokia.

Mutta toisaalta taas pienituloinen, jolla kiinnostusta ja aikaa riittää, voi elää erittäin ekologisesti.

Monet hyvätuloiset liikkuvat paljon pyörällä, mutta osa ajelee ökymaastureilla lyhyetkin matkat.

Pyörällä liikkuvat myös monet pienituloiset, mutta osa ajelee vanhoilla saastuttavilla autoilla.

Kierrätysinto, vegaanius tai lihan syöntikään ei taida olla tulotasosta kiinni. Lihan osalta se menee niin, että köyhempi valitsee halvemmat lihat ja varakkaampi voi valita mitä lihaa syö.

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä tutkimus aiheesta. Asuinpaikan mukaan jotain tutkimuksia on tehtykin. Ainakin Hesarissa on ollut juttu siitä miten erilaiset kulutustottumukset eri puolilla Suomea (tai eri kaipunginosissa) asuvilla suomalaisilla on.

Pitäisi myös selvittää, mikä tuote on ilmaston kannalta parempi. Onko se tammikuussa espanjalainen tomaatti vai kotimainen tomaatti?

- Nro 1 - 

Vierailija kirjoitti:

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Mitä täällä valmistetaan? Puuta, sellua ja jotain muuta, jota viedään ulkomaille. Siat mukaanlukien. Mitkä kengät kestävät 10 vuotta? Ei ainakaan Sievin kengät.

Mitä tulee varallisuuteen, niin köyhä kulkee samoissa vaatteissa, tai kierrätysvaatteissa, rikas ostaa vähän väliä vaatteita. Ne ovat lähes poikkeuksetta tehty halpamaissa. Muutenkin rikkaampi kuluttaa enempi, liikkuu autolla enempi, matkustelee ja käy töissä. Ilmaston kannalta paras on kotona oleskelu ja mahdollisimman pieni kulutus.

Laskentakaava olisi mahdollista tuottaa ostovoimaan suhteutettuna. Mitä enemmän voi ostaa, sitä enemmän voi saastuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu paljon omista valinnoista.

Hyvätuloisella on paremmat mahdollisuudet ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita ja ruokia.

Mutta toisaalta taas pienituloinen, jolla kiinnostusta ja aikaa riittää, voi elää erittäin ekologisesti.

Monet hyvätuloiset liikkuvat paljon pyörällä, mutta osa ajelee ökymaastureilla lyhyetkin matkat.

Pyörällä liikkuvat myös monet pienituloiset, mutta osa ajelee vanhoilla saastuttavilla autoilla.

Kierrätysinto, vegaanius tai lihan syöntikään ei taida olla tulotasosta kiinni. Lihan osalta se menee niin, että köyhempi valitsee halvemmat lihat ja varakkaampi voi valita mitä lihaa syö.

Olisi ihan mielenkiintoista nähdä tutkimus aiheesta. Asuinpaikan mukaan jotain tutkimuksia on tehtykin. Ainakin Hesarissa on ollut juttu siitä miten erilaiset kulutustottumukset eri puolilla Suomea (tai eri kaipunginosissa) asuvilla suomalaisilla on.

Talojen energiatodistuskin perustuu laskennalliseen olettamaan. Tulojen suhteen on täysin selvää, että jos on enemmän tuloja, saastuttaa enemmän. Pienituloisia on kuitenkin enemmistö, eli jos halutaan kohdentaa joitain toimia, pitäisi ne kohdistaa silloin köyhimpiin.

Valintojen suhteenkin on pohdittava sitä mikä on järkevää. Mikäli pääosin vettä sisältävä ja nopeasti kasvava kurkku maksaa kilohinnaltaan sen mitä hitaasti kasvava porsaan liha, niin kaikki varmaan tajuaa sen, että köyhä ja nälkäinen valitsee porsaanlihan.

Vihreiden kannatus on suurinta kaupungeissa ja silloin myös kaupungeissa halutaan elää ekologisimmin. Tämä on lähinnä ihmisten hallintaan liittyvä kysymys, sillä mitä enemmän ihmisiä pakkaat tiheään, sitä halpompi heitä on hallita (luetaan: aivopestä). Toisaalta kun ihmiset pakataan asumaan kerrostaloihin, joissa ei ole mitään konkreettista tekemistä, on pakko lähteä ulos kuluttamaan. Usein tämä tarkoittaa liikuntaa, joka on jo nyt köyhille aivan liian kallista. Etenkin sosiaalisten normien vuoksi, ei niinkään siksi, etteikö voisi kävellä vaikka metsässä ja juosta missä haluaa.

Ehkä asiaa voisi hahmotella siten, että vertaa vanhalla Corollalla ajavaan jyväjemmariin, joka pitää samoja vaatteita 10 vuotta, käy tukusta ostamassa kerran kuukaudessa jotain herkkua perheellensä ja oleilee muuten tilallansa onnellisena eläimiä ja peltoa hoidellen. Tuottaako sellainen ihminen enemmän vai vähemmän päästöjä kuin joka toinen ilta jumpassa hilluva ihminen, joka kulkee jollain tavoin töihin, käy 2x vuodessa ulkomailla grillaamassa itseään ja haluaa koko ajan enemmän jotain, joka tekisi hänet onnelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Mitä täällä valmistetaan? Puuta, sellua ja jotain muuta, jota viedään ulkomaille. Siat mukaanlukien. Mitkä kengät kestävät 10 vuotta? Ei ainakaan Sievin kengät.

Mitä tulee varallisuuteen, niin köyhä kulkee samoissa vaatteissa, tai kierrätysvaatteissa, rikas ostaa vähän väliä vaatteita. Ne ovat lähes poikkeuksetta tehty halpamaissa. Muutenkin rikkaampi kuluttaa enempi, liikkuu autolla enempi, matkustelee ja käy töissä. Ilmaston kannalta paras on kotona oleskelu ja mahdollisimman pieni kulutus.

Laskentakaava olisi mahdollista tuottaa ostovoimaan suhteutettuna. Mitä enemmän voi ostaa, sitä enemmän voi saastuttaa.

Sievin kengistä en osaa sanoa, mutta mulla on ollut muistaakseni Suomen kenkätehtaan tms valmistamat nahkaiset kävelykengät. Käytin niitä lähes joka päivä, täällä Etelä-Suomessa kun lumisen pakkastalvet ovat lyhytkestoisia. Kestivät aika tarkalleen 10 vuotta, kun niistä huolehti kuten nahkakenkiä pitää huolehtiakin.  Suomessa valmistetaan vaikka mitä, mutta valmistajat ovat useimmiten pieniä yrityksiä ja tuotteilla hintaa. Juuri tällä hetkellä suunnittelen keittiöremonttia ja olen todennut, että joudun teettämään lähes kaiken, mitä sinne haluan. Kaupoista ei saa valmiina. 

Oletko itse rikas tai tunnetko useammankin rikkaan vai mistä päättelet, että rikkaat ostavat vähän väliä uusia vaatteita? Suomessa on kuitenkin vain vähän yli 3000 ihmistä, jotka tienaavat vähintään 300 000 € vuodessa. Mä tunnen vain yhden tällaisen ja hän kyllä matkustelee paljon, mutta ei ostele jatkuvasti uusia vaatteita. Päinvastoin. Hän ostaa kerralla laatua ja ajatonta mallia, jotta samaa vaatetta voi käyttää useita vuosia ja vaate sopii yhteen muiden vaatteiden kanssa. Ostaa vain tarpeeseen, ei huvin vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Jos kysymys on per capita kulutuksesta, suurperhe ei todellakaan kuluta vähempää kuin sinkku, ja miten lasket sinkkujen osallitumattomuuden tulevaisuuden ylläpitoon? Vai onko tavoitteena ihmiskunnan sukupuutto? 

Kyllä se on aivan selvä, että suurituloisemmat kuluttavat enemmän kuin pienituloiset, ja naiset enemmä kuin miehet, ja liberaalit enemmän kuin konservatiivit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Jos kysymys on per capita kulutuksesta, suurperhe ei todellakaan kuluta vähempää kuin sinkku, ja miten lasket sinkkujen osallitumattomuuden tulevaisuuden ylläpitoon? Vai onko tavoitteena ihmiskunnan sukupuutto? 

Kyllä se on aivan selvä, että suurituloisemmat kuluttavat enemmän kuin pienituloiset, ja naiset enemmä kuin miehet, ja liberaalit enemmän kuin konservatiivit.

Suurituloiset kuluttavat varmasti enemmän kuin pienituloiset, mutta kuluttavatko he kuitenkin ekologisemmin kuin pienituloiset? Kumpi ostaa todennäköisemmin lähiruokaa? Kumpi ostaa todennäköisemmin luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita kuin keinokuituisia vaatteita? Kummalla enemmän muovia? Tuotteen elinkaarihan pitää laskea kokonaisuudessaan mukaan, ei pelkästään sen valmistaminen vaan myös sen hävittämisen ympäristövaikutukset.

Ja mitä tulee suurperhe vrs sinkku, niin ilmaston kannalta ei ole mitenkään haitallista, jos ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon. Tässä aloituksessa ei tainnut olla kyse ihmiskunnan säilymisestä vaan ilmastosta. Sitäpaitsi se sinkku saattaa olla työssä, jossa kehitetään tulevaisuuden kannalta elintärkeitä asioita. 

 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi myös selvittää, mikä tuote on ilmaston kannalta parempi. Onko se tammikuussa espanjalainen tomaatti vai kotimainen tomaatti?

- Nro 1 - 

No millä ilveellä lentokoneella kuljetettu tomaatti olisi ekologisempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi myös selvittää, mikä tuote on ilmaston kannalta parempi. Onko se tammikuussa espanjalainen tomaatti vai kotimainen tomaatti?

- Nro 1 - 

No millä ilveellä lentokoneella kuljetettu tomaatti olisi ekologisempi?

Siis kuin kasvihuoneessa pakkastalvina sähkölämmityksellä kasvatettu tomaatti? Sitähän mä juuri kysyin, että onko jossain jo laskettu, että se talvella Suomessa kasvatettu tomaatti todellakin on ekologisempi kaikkine kasvatukseen tarvittavine energioineen sittenkään ekologisempi valinta kuin lentokoneella Espanjasta auringossa kasvanut tomaatti. Lentokoneessa tulee kuitenkin paljon muutakin rahtia kuin vain tomaatteja, joten mikä on yhden tomaatin tai tomaattikilon todellinen ympäristövaikutus? Minä en tiedä. Pienituloinen perhe aivan varmasti valitsee espanjalaisen tomaatin, koska vieressä oleva kotimainen tomaatti on huomattavasti kalliimpi. Suurituloisempi taas valitsee kotimaisen pienituloista useammin, koska hänelle ei muutaman euron ero kilohinnoissa merkitse mitään. 

Mä tykkäisin, jos kaupoissa olisi jokaisen tuotteen kohdalla merkintä sen ympäristövaikutuksesta. Tämä helpottaisi valintojen tekemistä. Mä ostan kotimaista hinnasta välittämättä, mutta joskus on käynyt mielessä, että mikähän tämänkin tomaatin, kurkun tms todellinen ympäristövaikutus on. Olenko vain kuvitellut, että kotimaisen tomaatin ostaminen olisi ekoteko? En tiedä, mutta olisi kiva saada tähänkin asiaan varmuus. 

Itselläni on 8 vuotta vanhat Jalaksen maiharit, nyt ne pitäisi käyttää suutarilla jotta voisi vielä pari vuotta niillä kävellä. Palvelleet hienosti kesät talvet, varmasti vuosien aikana tulleet halvemmaksi ja ekologisemmaksi kuin että pitäisi ostaa parinkympin kesä- ja talvikengät jostain halpalallista joka vuosi.

Auto on vuoden -98 Volvo, varmasti saastuttaa enemmän kuin uudemmat (mutta tähän pystyn itse tekemään muutakin kuin lisäämään löpöä).  Asumme pienellä paikkakunnalla jolla julkinen liikenne ei kulje työvuorojeni mukaan joten auto on oltava, enkä ole halukas/kykenevä ostamaan uutta autoa ennen kuin tuo rotisko hajoaa käsiin.

Omat ja lasten vaatteet ostetaan pääosin kirppiksiltä, vauvalle ja neljävuotiaalle kyllä löytää mukavasti käytettynäkin vaatteita (eikä kemikaalikuorma ole niin julmettu kuin upouusissa vaatteissa). Ruoka on kasvisruokaa, satokausikalenteri on ollut hieno apu kun on pitänyt punnita hintaa, makua ja ekologisuutta. 

Ja sitten se oma paheeni... matkustaminen. Minä matkustan lentäen kolmesta neljään kertaan vuodessa Euroopan sisällä, joko pitkiä viikonloppuja tai parin viikon lomarepeämiä. Ja aina halpalentöyhtiöllä, persaukinen kun olen. Tiedostan oikein hyvin, että kulutustottumuksissani olisi roimasti muutettavaa ja parannettavaa.

Siivooja, bruttotulot 2100e

Vielä mietin mielenkiintoista aihetta...mitä laskettaisiin kulutukseksi? Onko lapsenvahdille rahan antaminen epäekologisempaa kuin jos sille ei maksa? Onko kampaajalla käynti epäekologisempaa kuin ostaa hiusvärit yms marketista? Onko fysioterapeutilla tai hierojalla käynti epäekologista? Laskettaisiinko siis palveluiden käyttö myös kulutukseksi ja jos lasketaan, miten lasketaan minkäkin palvelun vaikutus ilmastoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Jos kysymys on per capita kulutuksesta, suurperhe ei todellakaan kuluta vähempää kuin sinkku, ja miten lasket sinkkujen osallitumattomuuden tulevaisuuden ylläpitoon? Vai onko tavoitteena ihmiskunnan sukupuutto? 

Kyllä se on aivan selvä, että suurituloisemmat kuluttavat enemmän kuin pienituloiset, ja naiset enemmä kuin miehet, ja liberaalit enemmän kuin konservatiivit.

Suurituloiset kuluttavat varmasti enemmän kuin pienituloiset, mutta kuluttavatko he kuitenkin ekologisemmin kuin pienituloiset? Kumpi ostaa todennäköisemmin lähiruokaa? Kumpi ostaa todennäköisemmin luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita kuin keinokuituisia vaatteita? Kummalla enemmän muovia? Tuotteen elinkaarihan pitää laskea kokonaisuudessaan mukaan, ei pelkästään sen valmistaminen vaan myös sen hävittämisen ympäristövaikutukset.

Ja mitä tulee suurperhe vrs sinkku, niin ilmaston kannalta ei ole mitenkään haitallista, jos ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon. Tässä aloituksessa ei tainnut olla kyse ihmiskunnan säilymisestä vaan ilmastosta. Sitäpaitsi se sinkku saattaa olla työssä, jossa kehitetään tulevaisuuden kannalta elintärkeitä asioita. 

 

Onko lähiruoka oikeasti ekologisempaa? Eikö GMO-viljelyllä lämpimissä maissa voida tuottaa paljon tehokkaammin ruokaa kuin täällä keskellä ei mitään? Keinokuidut ovat kaupan näkökulmasta ekologisempia, koska niiden valmistukseen ei kulu vettä. Peseminen on tietysti eri juttu, sillä keinokuituisia pitää pestä koko ajan, koska ne alkavat haista niin nopeasti.

Ihmiskunnan kokoon olemme jo vaikuttaneet. Olemme laittaneet naiset töihin ja töiden vaatimuksena on pitkä koulutus. Tällä ollaan saatu siirrettyä ensisynnyttäjien ikää yli 10v verrattuna 50v tilanteeseen. Syntyvyys on laskenut, siten kuin on suunniteltukin. Eli me emme voi asiaa sen suhteen enää parantaa.

Mikä on tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, kun kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vielä mietin mielenkiintoista aihetta...mitä laskettaisiin kulutukseksi? Onko lapsenvahdille rahan antaminen epäekologisempaa kuin jos sille ei maksa? Onko kampaajalla käynti epäekologisempaa kuin ostaa hiusvärit yms marketista? Onko fysioterapeutilla tai hierojalla käynti epäekologista? Laskettaisiinko siis palveluiden käyttö myös kulutukseksi ja jos lasketaan, miten lasketaan minkäkin palvelun vaikutus ilmastoon?

Jos piirtelet MindMapilla viivoja minkä verran mobilisoit ihmisiä käyttäessäsi palveluita, pääset siitä liikkumiseen ja työssäkäyntii liittyviin kustannuksiin. On esimerkiksi ekologisempaa kuskata ruoka koteihin yhdellä jakeluautolla kuin jokaisen erikseen siirtää 2000kg painavaa autoa ostaakseen kilon verran ruokaa jostain kauppakeskuksesta. Eli täysin mallinnettavissa olevia asioita, kunhan vain realiteetit ovat kohdillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä mietin mielenkiintoista aihetta...mitä laskettaisiin kulutukseksi? Onko lapsenvahdille rahan antaminen epäekologisempaa kuin jos sille ei maksa? Onko kampaajalla käynti epäekologisempaa kuin ostaa hiusvärit yms marketista? Onko fysioterapeutilla tai hierojalla käynti epäekologista? Laskettaisiinko siis palveluiden käyttö myös kulutukseksi ja jos lasketaan, miten lasketaan minkäkin palvelun vaikutus ilmastoon?

Jos piirtelet MindMapilla viivoja minkä verran mobilisoit ihmisiä käyttäessäsi palveluita, pääset siitä liikkumiseen ja työssäkäyntii liittyviin kustannuksiin. On esimerkiksi ekologisempaa kuskata ruoka koteihin yhdellä jakeluautolla kuin jokaisen erikseen siirtää 2000kg painavaa autoa ostaakseen kilon verran ruokaa jostain kauppakeskuksesta. Eli täysin mallinnettavissa olevia asioita, kunhan vain realiteetit ovat kohdillaan.

Mulla ei ole autoa eikä ajokorttiakaan, joten tosiaankin käytän aika paljon juuri kuljetuspalveluita ihan päivittäistavaraostoksissakin. Varmasti näitä voisi laskea itsekin, kunhan ensin selvittäisi kaikki asiaan liittyvät tekijät. Niin kiinnostunut en asiasta kuitenkaan ole, että alkaisin sen tarkemmin selvittämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, miten tuollainen asia tutkittaisiin. Onko ekologisempaa ostaa halpaa kiinalaiskrääsää (koska ei ole rahaa) vai kalliimpaa kotimaassa valmistettua? Halpoja ulkomaalaisia kenkiä, jotka kestävät vuoden tai korkeintaan kaksi vai hyvälaatuiset Suomessa valmistetut kengät, jotka kestävät 10 vuotta? Ulkomaalaista lihaa vai kotimaista lihaa?  Monilla pienituloisilla on auto, mutta kaikilla hyvätuloisilla ei ole. Entä jätteiden osalta? Kierrätetäänkö ja lajitellaanko vai ei? Pitäisi siis tutkia ensin ihmisten kulutustottumuksia suhteessa heidän tuloihinsa sekä perhekokoonsa, koska lienee selvää, että suurperhe kuluttaa huomattavasti enemmän kuin sinkku.  

Jos kysymys on per capita kulutuksesta, suurperhe ei todellakaan kuluta vähempää kuin sinkku, ja miten lasket sinkkujen osallitumattomuuden tulevaisuuden ylläpitoon? Vai onko tavoitteena ihmiskunnan sukupuutto? 

Kyllä se on aivan selvä, että suurituloisemmat kuluttavat enemmän kuin pienituloiset, ja naiset enemmä kuin miehet, ja liberaalit enemmän kuin konservatiivit.

Suurituloiset kuluttavat varmasti enemmän kuin pienituloiset, mutta kuluttavatko he kuitenkin ekologisemmin kuin pienituloiset? Kumpi ostaa todennäköisemmin lähiruokaa? Kumpi ostaa todennäköisemmin luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita kuin keinokuituisia vaatteita? Kummalla enemmän muovia? Tuotteen elinkaarihan pitää laskea kokonaisuudessaan mukaan, ei pelkästään sen valmistaminen vaan myös sen hävittämisen ympäristövaikutukset.

Ja mitä tulee suurperhe vrs sinkku, niin ilmaston kannalta ei ole mitenkään haitallista, jos ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon. Tässä aloituksessa ei tainnut olla kyse ihmiskunnan säilymisestä vaan ilmastosta. Sitäpaitsi se sinkku saattaa olla työssä, jossa kehitetään tulevaisuuden kannalta elintärkeitä asioita. 

 

Onko lähiruoka oikeasti ekologisempaa? Eikö GMO-viljelyllä lämpimissä maissa voida tuottaa paljon tehokkaammin ruokaa kuin täällä keskellä ei mitään? Keinokuidut ovat kaupan näkökulmasta ekologisempia, koska niiden valmistukseen ei kulu vettä. Peseminen on tietysti eri juttu, sillä keinokuituisia pitää pestä koko ajan, koska ne alkavat haista niin nopeasti.

Ihmiskunnan kokoon olemme jo vaikuttaneet. Olemme laittaneet naiset töihin ja töiden vaatimuksena on pitkä koulutus. Tällä ollaan saatu siirrettyä ensisynnyttäjien ikää yli 10v verrattuna 50v tilanteeseen. Syntyvyys on laskenut, siten kuin on suunniteltukin. Eli me emme voi asiaa sen suhteen enää parantaa.

Mikä on tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, kun kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Sitähän mä juuri pohdiskelin, että onko? En tiedä. Joku vastasi, että millä ilveellä lentokoneella kuskattu tomaatti olisi ekologisempi. 

Mä ajattelin tulevaisuuden kannalta tärkeinä asioina esimerkiksi erilaista tutkimustyötä, jonka avulla kehitetään ympäristöystävällisempiä asioita, kehitetään jätehuoltoa ympäristöystävällisemmäksi, ruuantuotantoa ympäristöystävällisemmäsi, tutkitaan, miten ne suurperheen lapset pysyisivät mahdollisimman terveinä ja hyvinvoivina vanhaksi asti ja että heillä olisi sellaiset elinolosuhteet, joissa pystyisi elämään ihmisarvoista elämää. 

Eivät tulot mitenkään automaattisesti lisää ympäristövaikutteista kulutusta. Tavaran määrä korreloi ympäristövaikutusten kanssa, hinta ei niinkään, ei yleensä ainakaan kasvattamalla niitä. Siinä missä rikkaampi ostaa yhden hyvän jakun ja käyttää sitä pari vuotta, köyhempi ostaa kolme halpispaitaa ja ne kuluvat nopeaan. Tai rikas käy hierojalla, ostaa kalliimpia meikkejä mutta ei yhtään enempää, ja niin edelleen.

En siis purematta niele väitettä että tulojen kasvu korreloi ympäristöhaittojen kasvun kanssa. Veikkaan että tuo väite kertoo enemmän siitä väitteen esittäjästä - hän itse ajattelee että alkaisi ostelemaan enemmän tavaroita jos tulot kasvaisivat, joten hän kuvittelee että muut tekisivät samoin. Mutta ei se näin mene, itseasiassa moni hyvätuloinen on aika minimalisti, ja esim omasta tuttavapiiristä eniten määrällisesti shoppailevat ne tuloasteikon alapäässä olevat.

Vierailija kirjoitti:

Eivät tulot mitenkään automaattisesti lisää ympäristövaikutteista kulutusta. Tavaran määrä korreloi ympäristövaikutusten kanssa, hinta ei niinkään, ei yleensä ainakaan kasvattamalla niitä. Siinä missä rikkaampi ostaa yhden hyvän jakun ja käyttää sitä pari vuotta, köyhempi ostaa kolme halpispaitaa ja ne kuluvat nopeaan. Tai rikas käy hierojalla, ostaa kalliimpia meikkejä mutta ei yhtään enempää, ja niin edelleen.

En siis purematta niele väitettä että tulojen kasvu korreloi ympäristöhaittojen kasvun kanssa. Veikkaan että tuo väite kertoo enemmän siitä väitteen esittäjästä - hän itse ajattelee että alkaisi ostelemaan enemmän tavaroita jos tulot kasvaisivat, joten hän kuvittelee että muut tekisivät samoin. Mutta ei se näin mene, itseasiassa moni hyvätuloinen on aika minimalisti, ja esim omasta tuttavapiiristä eniten määrällisesti shoppailevat ne tuloasteikon alapäässä olevat.

Ihme olkiukkoilua. Jos katsot BKT per henkilö, niin siellä missä on suuri BKT, on eniten saastuttamista, jos tuotanto jyvitetään sinne missä kulutus tapahtuu. Afrikan savimajoissa ei paljoa CO2 päästöjä tuoteta.

Vierailija kirjoitti:

Eivät tulot mitenkään automaattisesti lisää ympäristövaikutteista kulutusta. Tavaran määrä korreloi ympäristövaikutusten kanssa, hinta ei niinkään, ei yleensä ainakaan kasvattamalla niitä. Siinä missä rikkaampi ostaa yhden hyvän jakun ja käyttää sitä pari vuotta, köyhempi ostaa kolme halpispaitaa ja ne kuluvat nopeaan. Tai rikas käy hierojalla, ostaa kalliimpia meikkejä mutta ei yhtään enempää, ja niin edelleen.

En siis purematta niele väitettä että tulojen kasvu korreloi ympäristöhaittojen kasvun kanssa. Veikkaan että tuo väite kertoo enemmän siitä väitteen esittäjästä - hän itse ajattelee että alkaisi ostelemaan enemmän tavaroita jos tulot kasvaisivat, joten hän kuvittelee että muut tekisivät samoin. Mutta ei se näin mene, itseasiassa moni hyvätuloinen on aika minimalisti, ja esim omasta tuttavapiiristä eniten määrällisesti shoppailevat ne tuloasteikon alapäässä olevat.

Kyllä se korreloi hyvin vahvasti, mutta ei sentään ole täysin sama asia. Jos kulutuksen sijaan investoi, niin se vain siirtää kulutusta tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät tulot mitenkään automaattisesti lisää ympäristövaikutteista kulutusta. Tavaran määrä korreloi ympäristövaikutusten kanssa, hinta ei niinkään, ei yleensä ainakaan kasvattamalla niitä. Siinä missä rikkaampi ostaa yhden hyvän jakun ja käyttää sitä pari vuotta, köyhempi ostaa kolme halpispaitaa ja ne kuluvat nopeaan. Tai rikas käy hierojalla, ostaa kalliimpia meikkejä mutta ei yhtään enempää, ja niin edelleen.

En siis purematta niele väitettä että tulojen kasvu korreloi ympäristöhaittojen kasvun kanssa. Veikkaan että tuo väite kertoo enemmän siitä väitteen esittäjästä - hän itse ajattelee että alkaisi ostelemaan enemmän tavaroita jos tulot kasvaisivat, joten hän kuvittelee että muut tekisivät samoin. Mutta ei se näin mene, itseasiassa moni hyvätuloinen on aika minimalisti, ja esim omasta tuttavapiiristä eniten määrällisesti shoppailevat ne tuloasteikon alapäässä olevat.

Ihme olkiukkoilua. Jos katsot BKT per henkilö, niin siellä missä on suuri BKT, on eniten saastuttamista, jos tuotanto jyvitetään sinne missä kulutus tapahtuu. Afrikan savimajoissa ei paljoa CO2 päästöjä tuoteta.

Se mikä pätee valtiotasolla ei aina päde yksilötasolla. Moisen yhtäläisyyden vetäminen on typerää. Tottakai päästöt kasvaa kun savimajaa vertaa suomen oloihin, mutta et näe siitä tuottaako suomessa enemmän päästöjä 20 000e vuositulojen vai 100 000e vuositulojen nauttija.