Tulojen vaikutus ilmastopäästöihin
Onko olemassa laskentakaavaa, joka summittaisesti kertoo minkä verran päästöt lisääntyvät suhteessa tuloihin? Lähinnä työtuloihin, sillä pääomatuloihin päästöjen jyvittäminen on aika hankalaa.
Kaiken logiikan mukaan mitä pienemmät tulot, sitä pienemmät kulutukseen käytettävissä olevat varat ja näin ollen pienemmät ilmastopäästöt. Mutta onko todella näin kaipaisi vastausta.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät tulot mitenkään automaattisesti lisää ympäristövaikutteista kulutusta. Tavaran määrä korreloi ympäristövaikutusten kanssa, hinta ei niinkään, ei yleensä ainakaan kasvattamalla niitä. Siinä missä rikkaampi ostaa yhden hyvän jakun ja käyttää sitä pari vuotta, köyhempi ostaa kolme halpispaitaa ja ne kuluvat nopeaan. Tai rikas käy hierojalla, ostaa kalliimpia meikkejä mutta ei yhtään enempää, ja niin edelleen.
En siis purematta niele väitettä että tulojen kasvu korreloi ympäristöhaittojen kasvun kanssa. Veikkaan että tuo väite kertoo enemmän siitä väitteen esittäjästä - hän itse ajattelee että alkaisi ostelemaan enemmän tavaroita jos tulot kasvaisivat, joten hän kuvittelee että muut tekisivät samoin. Mutta ei se näin mene, itseasiassa moni hyvätuloinen on aika minimalisti, ja esim omasta tuttavapiiristä eniten määrällisesti shoppailevat ne tuloasteikon alapäässä olevat.
Ihme olkiukkoilua. Jos katsot BKT per henkilö, niin siellä missä on suuri BKT, on eniten saastuttamista, jos tuotanto jyvitetään sinne missä kulutus tapahtuu. Afrikan savimajoissa ei paljoa CO2 päästöjä tuoteta.
Se mikä pätee valtiotasolla ei aina päde yksilötasolla. Moisen yhtäläisyyden vetäminen on typerää. Tottakai päästöt kasvaa kun savimajaa vertaa suomen oloihin, mutta et näe siitä tuottaako suomessa enemmän päästöjä 20 000e vuositulojen vai 100 000e vuositulojen nauttija.
Olen eri mieltä. 100 000€ vuositulojen nauttija lentää todennäköisesti aika paljon paikasta toiseen, tai ainakin ajaa autolla. Lisäksi vetää pihvejä lounaaksi ja ostelee kaikenlaista onnentuojaa. 20 000 euron vuosituloilla voi just ja just maksaa rähjäisen kämppänsä ja safkat, oli ne sitten jäniksen rehua tai pihvilihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät tulot mitenkään automaattisesti lisää ympäristövaikutteista kulutusta. Tavaran määrä korreloi ympäristövaikutusten kanssa, hinta ei niinkään, ei yleensä ainakaan kasvattamalla niitä. Siinä missä rikkaampi ostaa yhden hyvän jakun ja käyttää sitä pari vuotta, köyhempi ostaa kolme halpispaitaa ja ne kuluvat nopeaan. Tai rikas käy hierojalla, ostaa kalliimpia meikkejä mutta ei yhtään enempää, ja niin edelleen.
En siis purematta niele väitettä että tulojen kasvu korreloi ympäristöhaittojen kasvun kanssa. Veikkaan että tuo väite kertoo enemmän siitä väitteen esittäjästä - hän itse ajattelee että alkaisi ostelemaan enemmän tavaroita jos tulot kasvaisivat, joten hän kuvittelee että muut tekisivät samoin. Mutta ei se näin mene, itseasiassa moni hyvätuloinen on aika minimalisti, ja esim omasta tuttavapiiristä eniten määrällisesti shoppailevat ne tuloasteikon alapäässä olevat.
Ihme olkiukkoilua. Jos katsot BKT per henkilö, niin siellä missä on suuri BKT, on eniten saastuttamista, jos tuotanto jyvitetään sinne missä kulutus tapahtuu. Afrikan savimajoissa ei paljoa CO2 päästöjä tuoteta.
Se mikä pätee valtiotasolla ei aina päde yksilötasolla. Moisen yhtäläisyyden vetäminen on typerää. Tottakai päästöt kasvaa kun savimajaa vertaa suomen oloihin, mutta et näe siitä tuottaako suomessa enemmän päästöjä 20 000e vuositulojen vai 100 000e vuositulojen nauttija.
Olen eri mieltä. 100 000€ vuositulojen nauttija lentää todennäköisesti aika paljon paikasta toiseen, tai ainakin ajaa autolla. Lisäksi vetää pihvejä lounaaksi ja ostelee kaikenlaista onnentuojaa. 20 000 euron vuosituloilla voi just ja just maksaa rähjäisen kämppänsä ja safkat, oli ne sitten jäniksen rehua tai pihvilihaa.
Tai sitten se rikkaampi asuu keskustassa ja ajaa joukkoliikenteella ja syö paljon vihanneksia, kun se köyhempi autoilee lähiöista 20v vanhalla saastuttavalla autolla joka paikkaan, sekä syö pitkälle prosessoituja eineksiä. Ei voi tietää jos/kun ei ole tutkittu. Keskimäärin tiedetään että huonot tulot korreloivat tupakoinnin, alkoholin käytön ja kulutusluottojen suhteen, kun taas hyvät tulot keskusta-asumisen, terveellisen ruoan ja päihteettömyyden kanssa. Kaikki nämä ovat asioita jotka tekevät pienempituloisesta enemmän saastuttavan.
Itse säästän ja sijoitan jotta voin jäädä pois työelämästä aiemmin. Kuinka tämä lisää kulutustani tulevaisuudessa verrattuna siihen, että työskentelisin esim 15 vuotta pidempään?