mitä mieltä miehesi oisi jos menisit VUOROTYÖHÖN?

On siinä omat etunsa, esim. juuri tuo että voit hoitaa omat asiasi näppärästi virka-aikana. Ja shoppailu arkipäivänä on ihan toista kuin lauantaisin ruuhkassa =)



Kuulostaa jotenkin hurjalta, että puolison takia ei voisi tehdä vuorotyötä. Oletteko ihan oikeasti noin kiinni toisissanne? Parisuhde voi olla hyvä ja onnellinen, vaikka ei koko ajan yhdessä olisikaan. Ja minusta ainakin on ihan kivaa olla välillä kotona ihan yksin tai tehdä niitä omia juttujani rauhassa, joskus ihan kaipaan sitä että saan hetken olla yksin (muutama tuntikin riittää). Kun taas mies on yksin kotona, niin hän joko tapailee ystäviään/sukulaisiaan tai katselee telkkarista urheilu/kalastusohjelmia. Ei kyllä koskaan ole valittanut yksinäisyydestä =)

Lapset ovat hoidossa vain noin 13 päivää kuukaudessa ja hoitomaksut ovat pienemmät

Jos ei ole yhteistä vapaa-aikaa illalla, niin sitten sitä ei ole. En minä aina ole illalla töissä ja sitten, kun on yhteistä aikaa, niin se tuntuu entistä arvokkaammalta.

eihän parisuhteen ainoa tarkoitus ole lisääntyminen? me olemme toistemme parhaat kaverit vaikka meillä on omat harrastuksemme, ystävätkin ovat yhteisiä, niin varsinkin viikonloput yhdessä on aivan ihanaa.

Mies tekee itse keskeytymätöntä 3-vuorotyötä. Nyt teen töitä kotona ja lapsi ei ole hoidossa, mutta jos lähtisin töihin muualle tytölle tulisi n. 10 hoitopäivää kk jos olen pvtöissä ja jos vuorotöissä ehkä hiukan enemmän, mutta päivät olsii aika lyhyitä usein miten. Tietys edellyttäen, että vosin tehdä iltoja kun mies aamussa ja päinvastoin. Miehen työvuorot on säännölliset kierrossa ja niihin ei voi vaikuttaa.

No toki käskee menemään töihin ja toivottaa hyvää työpäivää :)



Ei se vuorotyö ole poikkeava muusta työstä, työ on tehtävä siihen aikaan kun se on tarjolla. En mä ymmärrä tuommoisia miehiä jotka ajattelevat, että sen vaimon on oltava siellä kotona hoitamassa se huusholli, lapset ja vielä se mieskin sillon illalla kun se tulee töistä.



Meillä on niin, että lennosta vaihdetaan monesti.. mies tulee, minä lähden. Minä olen ollut päivän lasten kanssa ja hän on illan ja minä taas jatkan aamulla jne.. eli lapset jo nukkuvat kun yöllä tulen kotiin ja mieskin on osannut mennä nukkumaan ihan itse, ovat usein käyneet suihku/saunat kaikki on onnistunut kolmen alle kouluikäisen kanssa..



Ei se ole kuin asenne kysymys..eihän sitä osaa jos kaikki tehdään valmiiksi.

Mun mielestä vuorotyössä jä enemmänkin yhteistä aikaa, kun ei aina ole arkisin töissä 8-16 ja sitten itsekkin illalla ihan väsähtänyt. Sitten jos sulla on tuollainen mies että sun täytyy vielä passata sitä sekä hoitaa koti ja lapset ja olet ollut päivän töissä niin sittenhän teillä vasta sitä yhteistä aikaa ei enää olekaan ja sitten sinä vasta kyllästytkin siihen mieheen! Olet ihan loppu!

Teimme silti molemmat paljon töitä, mieheni vuoroin öitä, päiviä ja iltoja. Minä aamua ja iltaa. Nyt kun poikamme on 2,5v mies on siirtynyt 8-16 ja minä teen yhä aamu+ilta vuoroja. Teen myös viikonloppuja, joten lapsi on yleensä joka viikko min 1 arkipäivän kotona.



Tällä viikolla hoidossa näin:



ma 10.30-16.15

ti 7.15-15

ke vapaa

to vapaa

pe vapaa



Mulla 4pv vapaa töistä ja nautimme täysin siemauksin :)

En voisi kuvitellakaan 8-16 työtä koska vuorotyö on mielestäni ihanaa, varsinkin arkivapaat. Tulisin hulluksi jos ei olisi ikinä omaa aikaa kotona vaan aina pitäisi nyhjätä yhdessä miehen kanssa. Nyt olen kahden lapsen kanssa hoitovapaalla. Olen ajatellut palata vuorotyöhön ihan jo senkin takia että lasten hoitopäivät pysyisivät lyhyinä ja hoitopäivien määrä pienenä. Mieheni kannattaa tätä. Hän on onneksi nykyään päivätyössä, aikoinaan olimme molemmat vuorotyössä mutta lasten kanssa se olisi haastavaa. Mielestäni parisuhde ei ole kunnossa jos pitää olla puolisossa kiinni kaikki vapaa-aika.

Ihmeellistä, että aikuinen mies ei yksin osaa olla. Miten miehistä on tullutkin noin onnettomia nysviä?

Ei tuo ole kyllä koskaan valittanut, meille ihanteellinen ratkaisu, lapsien ei tarvitse olla hoidossa niin paljon kuin jos tekisin normaalia työaikaa.

Tässä elämäntilanteessa perhehoitajana ei siihen ole mahdollisuutta. Menisin kyllä muuten ihan mielelläni. Varsinkin yövuorot ovat minun juttuni.

Yötöitä tuolla on itselläänkin niin että ei kai sinänsä olisi varaa valittaa.

en raaskisi millään laittaa lapsia 40t /vko päivähoitoon.



Niinpä yhteisellä päätöksellä vaihdoin paikkaa, olen 3-vuorotyössä ja esim. tällä viikolla lapset (1v6kk, 3v ja 4v) ovat hoidossa

ma: 14.45-16.15

ti: vapaa

ke: 14.45-17.15

to: 7-45-15.15

pe: 14.45-16.15



Todella hieno asia lapsille!

Itseään se vain ajattelee. Ei halua olla lasten kanssa yksin kotona ja lisäksi vaatii mua istumaan viereensä ja tuijottamaan hänen olemistaan.

2

yhdessä olo ei ole kivaa? minä ainakin nautin mieheni seurasta, ollaan oltu yhdessä 4v. eikä kyllästytä ollenkaan.



ap.

sinullakaan kivaa. Kyllä ensimmäiset 7v menee, mutta se on alamäkeä sen jälkeen.

Hoitopäiviä tulee vähemmän ja silloin kun menen iltavuoroon ovat hoitopäivät myös lyhyempiä. Se, että isä on välillä vastuussa lapsista yksinään, on tehnyt vain hyvää koko perheelle. Isällä on muodostunut lapsiin aivan erilainen suhde nyt kun ovat viettäneet aikaa keskenään, ilman äitiä.



Itse en osaisi enää tehdä töitä tyyliin 8-16. Paljon helpompaa oli käydä esim neuvolassa, kun ei tarvinnut ottaa töistä vapaata (lue ruinata) neuvolakäynnin vuoksi vaan voi hoitaa asioita arkena virka-aikaan.

Lasten takia nimenomaan. Sillä on itse myös vurotyössä, saatais sitten työt varmaan sopimaan niin, ettei tarvitsisi lapsia laittaa hoitoon ollenkaan. Mutta toisaalta, eipä oltais paljoa samaan aikaan kotona. Nyt olen kotona, joten miehen tarvitsisi sitten myös osallistua kotitöihin enemmän.

Toki sillä edellytyksellä että myös perheen toinen osapuoli tekee jotain perheensä eteen.



Esim. tyttömme päiväkotipäivät tällä viikolla:



Ma klo 10.30-16

ti 7.30-14.30

ke vapaa

to vapaa

pe 10.30-16



Ei kovin paha :)