Lue keskustelun säännöt.
Sekoan näihin eron jälkeisiin tunteisiin!
14.05.2019 |
Kaikenlaisia tunteita ollut viime kuukausina ja niistä selviydytty. Jotenkin ajattelin, että olen jo sujut eron kanssa, kun päällimmäinen tunne on ollut onnellisuus ja tulevaisuus hymyilee. Kuitenkin yhtäkkiä valtava katkeruus on vallannut mieleni. Olen äärimmäisen katkera ex-miehelle tekemistäni joustoista eri vaiheissa suhdetta. Luulin, että perhe oli tarkoitus hoitaa yhdessä, mutta kuitenkin minä sain yksin luopua erityisesti uraani liittyvistä asioista. Toisaalta olin valmis hieman joustamaan perheen edun nimissä ja oletin, että mies tekisi samoin. Ei tehnyt, koskaan ja lisäksi hän vielä syyllisti minua siitä, että äitinä olisin edes halunnut mitään uraa. Olin valmis tekemään avioliiton eteen vaikka mitä, mutta turhaan. Luovuin niin monista asioista perheen ja avioliiton vuoksi, mutta aivan turhaan. Tein valintoja, jotka sulkivat ovia lopullisesti. Tuntuu, että voisin hajota tähän katkeruuteen! Olen niin vihainen itselleni siitä etten vain taistellut kunnolla itselleni tärkeiden asioiden eteen. Sama vaikka olisin eronnut jo vuosia sitten, koska lopputulema olisi ollut sama joka tapauksessa.
Olisiko kellään lohduttavia sanoja? Miten hyväksyn sen, että haaskasin vuosikausia resursseja ilmeisen toimimattomaan avioliittoon?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Sulkivatko sulta ovia avioliitto vai perhe? Tarkoitan, että jos olisit eronnut jo aikaisemmin ja ollut yksinhuoltaja, olisivatko nuo ovet olleet silloin sulle vielä auki? Jos et olisi pystynyt toteuttamaan suunnitelmiasi yksinhuoltajanakaan, löytyisikö siitä ajatuksesta lohtua tuhlattuihin vuosiin?
Kiitos viestistäsi!
Sanoisin, että mies sulki ovia. Olisin voinut toteuttaa suunnitelmiani, jos hän olisi tullut edes jossain kohtaa vastaan. Todennäköisesti en olisi yksinhuoltajana voinut juuri näitä unelmia toteuttaa, mutta olisin voinut suuntautua uudelleen silloin nuorena. Tuhlasin vuosia enkä saanut tilalle mitään. Olen katkera myös siitä, että annoin miehen lytätä minua vuosia ja odotin vuoroani, jota ei koskaan tullut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko lapset ja perhe nimenomaan miehesi unelma, joita hän toteutti sinua hyväksikäyttäen? Miksi suostuit siihen, jos et halunnut sitä itse?
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapset ja perhe nimenomaan miehesi unelma, joita hän toteutti sinua hyväksikäyttäen? Miksi suostuit siihen, jos et halunnut sitä itse?
Molemmat halusimme perheen ja lapsia. Puhuimme asioista etukäteen ja sovimme, että molemmat joustavat ja yhdessä hoidetaan lapset. Tarvitseeko edes sanoa, että mikään ennalta sovittu ei toteutunut. Joustin kunnes sain tarpeekseni.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapset ja perhe nimenomaan miehesi unelma, joita hän toteutti sinua hyväksikäyttäen? Miksi suostuit siihen, jos et halunnut sitä itse?
Molemmat halusimme perheen ja lapsia. Puhuimme asioista etukäteen ja sovimme, että molemmat joustavat ja yhdessä hoidetaan lapset. Tarvitseeko edes sanoa, että mikään ennalta sovittu ei toteutunut. Joustin kunnes sain tarpeekseni.
ap
Lienee aika yleistä, että suurin vastuu lasten ja kodinhoidosta kaatuu naisen niskaan, vaikka mitä olisi sovittu. Ainakaan omassa tuttavapiirissäni tiedän yhden ainoan miehen, joka kantaa tasapuolisesti muutakin kuin taloudellista vastuuta.
Yleinen riidanaihe, mikä tuntuu monille tulevan suurena yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapset ja perhe nimenomaan miehesi unelma, joita hän toteutti sinua hyväksikäyttäen? Miksi suostuit siihen, jos et halunnut sitä itse?
Molemmat halusimme perheen ja lapsia. Puhuimme asioista etukäteen ja sovimme, että molemmat joustavat ja yhdessä hoidetaan lapset. Tarvitseeko edes sanoa, että mikään ennalta sovittu ei toteutunut. Joustin kunnes sain tarpeekseni.
ap
Lienee aika yleistä, että suurin vastuu lasten ja kodinhoidosta kaatuu naisen niskaan, vaikka mitä olisi sovittu. Ainakaan omassa tuttavapiirissäni tiedän yhden ainoan miehen, joka kantaa tasapuolisesti muutakin kuin taloudellista vastuuta.
Yleinen riidanaihe, mikä tuntuu monille tulevan suurena yllätyksenä.
Kyse ei ollut mistään kodinhoidosta vaan siitä, että mies kieltäytyi tekemästä osuuttaan kompromisseistä.
ap
Sulkivatko sulta ovia avioliitto vai perhe? Tarkoitan, että jos olisit eronnut jo aikaisemmin ja ollut yksinhuoltaja, olisivatko nuo ovet olleet silloin sulle vielä auki? Jos et olisi pystynyt toteuttamaan suunnitelmiasi yksinhuoltajanakaan, löytyisikö siitä ajatuksesta lohtua tuhlattuihin vuosiin?