Lue keskustelun säännöt.
Entä jos ei itseä haittaa, että elämä kuuluu netissä?
10.05.2019 |
Olen tosi paljon netissä ja seuraan innolla keskustelupalstoja ja tubea. Nyt kun miettii, niin olen aina ollut tällainen. Pienenä luin vaan kirjoja sängyssä,kun nettiä ei ollut.
Välillä poistun kotoa jonnekin sosiaaliseen kanssakäymiseen/retkelle, mutta ihanaa on aina palata vanhoihin tapoihinsa.
Kommentit (24)
No mitä sitten? Mäkin oon aina netissä ja kulutan lähes aikano ottamalla selville kaiken kaikesta mahdollisesti. Netti sivistää kun pysyy poissa hömppämediasta ja pumpulisomesta. Mitä se kenellekään kuuluu. Tiedänpähän kuolevani ylpeänä muita fiksumpana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jaksa lyödä päätä seinään. Kaljasta saa paljon ja porno on keksitty.
Ajatelkaa omilla aivoillanne kirjoitti:
No mitä sitten? Mäkin oon aina netissä ja kulutan lähes aikano ottamalla selville kaiken kaikesta mahdollisesti. Netti sivistää kun pysyy poissa hömppämediasta ja pumpulisomesta. Mitä se kenellekään kuuluu. Tiedänpähän kuolevani ylpeänä muita fiksumpana.
Nimenomaan. Mutta toisaalta, kun oikean maailman kanssa ei enää ole suoraan vuorovaikutuksessa ja seuraa esim.yhteiskunnallisia asioita, niin eikö siinä helposti luule jotain sellaista, mikä ei ole totta? Kun ei empiirisesti enää tiedä ulkomaailmasta ja on vaikea arvioida, millaisia ihmiset esimerkiksi ovat nykyään oikeasti? Eli heikkeneekö lopulta kyky ymmärtää todellisuutta? Ap
Lähinnä kehitän välillä jotain "mielekästä" kodin ulkopuolella vähän niinkuin ulkoisesta paineesta. Sellaisen jälkeen olo, että nytpä ei täydy taas hetkeen mennä minnekään. Ap
Ajatelkaa omilla aivoillanne kirjoitti:
Netti sivistää kun pysyy poissa hömppämediasta ja pumpulisomesta. Mitä se kenellekään kuuluu. Tiedänpähän kuolevani ylpeänä muita fiksumpana.
Sinäkin sitten kuitenkin arvotat ihmiset sen mukaan, sivistävätkö he itseään vai eivät. Pyh. Et ole yhtään sen parempi kuin ne, jotka arvostelevat kaikkia netissä pyöriviä.
Minä olen täällä vain hömppäpalstoilla enkä muutenkaan seuraa uutisia. Ei haittaa yhtään, vaikka kuolisin tyhmänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin en ole myöskään yhtään itseohjautuvampi tai itsenäisempi, päinvastoin. Aina ennen kuin teen mitään, kysyn netissä. Hyvät ohjeet kyllä saakin kaikkeen helposti. Ap
Ajatelkaa omilla aivoillanne kirjoitti:
No mitä sitten? Mäkin oon aina netissä ja kulutan lähes aikano ottamalla selville kaiken kaikesta mahdollisesti. Netti sivistää kun pysyy poissa hömppämediasta ja pumpulisomesta. Mitä se kenellekään kuuluu. Tiedänpähän kuolevani ylpeänä muita fiksumpana.
Hengenheimolainen ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta normaalia. Ihmisen elämä on parhaimmillaan kun se sujuu omalla painollaan, ja ihmisellä on hyvä olla. Mieli ja keho rauhoittuu kun saa lueskella ja tutkia mielenkiintoisia asioita, on koti, ehkä työ ja ihmisiä silloin kun heitä tarvii tai he sinua.
Pikkuhiljaa vain rakentui oravanpyörä jonka mukaan ihminen on normaali ja arvokas vain helkkarin tehokkaana, jatkuvassa kiireessä, osallistumisessa ja menemisessä ja kokemisessa ja aikaansaamisessa.
Paskat. Takassani on tuli, pöydällä kynttilä, ulkona ripsii vettä. Vedän viltin tiukemmin ympärille, eikä minua ja teekuppiani saa tästä e-kirjojen ja keskusteluiden maailmasta pois ennen kuin maanantai-aamuna.
Näiden hetkien takia yleensä työviikkoni on huomattavasti positiivisempi kuin useimpien ja jaksan hymyillä vielä loppuviikostakin.
Ei kai siinä mitään väärääkään ole. Itse just mietin yks päivä omia ihania muistojani ja mietin, ettei niihin kyllä netti kuulunut millään lailla, joten välillä varmaan onkin ihan hyvä sieltä nettimaailmasta käydä hakemassa hyviä muistoja. Mutta ei se ihmisen elämä voi pelkkää kokemistakaan olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luettuani tämän ketjun tajusin, että kannattaa varmaan ottaa taas taukoa esim. tästä palstasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään väärääkään ole. Itse just mietin yks päivä omia ihania muistojani ja mietin, ettei niihin kyllä netti kuulunut millään lailla, joten välillä varmaan onkin ihan hyvä sieltä nettimaailmasta käydä hakemassa hyviä muistoja. Mutta ei se ihmisen elämä voi pelkkää kokemistakaan olla.
Totta. Ja täällä on aina keskuateluseuraa, mutta ettehän te ole mulle oikeita ystäviä. Ehkä parempi itseluottamus voisi olla, jos olisi ihmissuhteita. On vaan liian laiska näkemään vaivaa, ainakin minä siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään väärääkään ole. Itse just mietin yks päivä omia ihania muistojani ja mietin, ettei niihin kyllä netti kuulunut millään lailla, joten välillä varmaan onkin ihan hyvä sieltä nettimaailmasta käydä hakemassa hyviä muistoja. Mutta ei se ihmisen elämä voi pelkkää kokemistakaan olla.
Totta. Ja täällä on aina keskuateluseuraa, mutta ettehän te ole mulle oikeita ystäviä. Ehkä parempi itseluottamus voisi olla, jos olisi ihmissuhteita. On vaan liian laiska näkemään vaivaa, ainakin minä siis.
Niin, sekin on niin ja näin:) joskus ihmiset tekee hyvää itseluottamukselle, mutta voi olla myös hajottavaa. Ehkä senkin perusta pitäisi olla omissa käsissä, niin että itse tietää kuka on?
Mutta tokihan me elämässä muuten tarvimme toisiamme. Sekin yksilöllistä, jotkut vain ovat erakompia.
Voihan sitä puhelinta pitä mukana menossa tosi maailmassa ja hakea välillä vertaistukea Vauvapalstalta. Ei se oo joko netti tai elämä.
Kummatkin yhdessä on enemmän kuin 1+1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa todella pohtia mitä elämältään haluaa. Pitkän päälle pelkkä ajanviete ja itsensä viihdyttäminen ei tuo täyttymystä. Mitä on ihminen saanut aikaan vaikka viettäisi päivän tietokoneella? Muutama bitti on uudessa järjestyksessä vaikka kuinka hauskaa olisi ollut sitä tehdessä.
Kaksi vuotta sitten olin muka tyytyväinen kun kulutin päiväni netissä roikkuen mm. tälläkin palstalla. Onneksi läppärini hajosi, ja löysin - tosin en aivan heti - muutakin elämää. Nyt tapailen yhtä ihanaa ihmistä, ja vain siksi, etten enää voinut kuluttaa päiviäni kotona ja netissä.
Mieluummin internet kuin alkohooli ja päihteet.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vuotta sitten olin muka tyytyväinen kun kulutin päiväni netissä roikkuen mm. tälläkin palstalla. Onneksi läppärini hajosi, ja löysin - tosin en aivan heti - muutakin elämää. Nyt tapailen yhtä ihanaa ihmistä, ja vain siksi, etten enää voinut kuluttaa päiviäni kotona ja netissä.
Kyllä niitä ihmisiä löytää myös itnerneetistä ja miksi ei vois etsiä samanhenkistä kuin on itse?
Eli tykkää olla kotona omissa oloissa, minä ainakin onnistuin tässä.
MMS85 kirjoitti:
Mieluummin internet kuin alkohooli ja päihteet.
Pelkästään netti täyttää suurimman osan päivistäni ja osin öistäkin. Olen työtön ja välillä en saa nukuttua.
Parasta on netti + päihteet, silloin oikein nauttii elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään väärääkään ole. Itse just mietin yks päivä omia ihania muistojani ja mietin, ettei niihin kyllä netti kuulunut millään lailla, joten välillä varmaan onkin ihan hyvä sieltä nettimaailmasta käydä hakemassa hyviä muistoja. Mutta ei se ihmisen elämä voi pelkkää kokemistakaan olla.
Muistojen syntyminen ja pysyminen vaatii tunnetta. Netti on pääasiassa tunteetonta höpötystä vain ja menee ohi yhtä nopeasti kuin tulikin. Siksi siitä ei jää juuri mitään muistikuvaa.
Mutta haitanneeko tuo? Tokihan sitä voi ajatella, että tekemällä kaikenlaista voisi aivotkin kehittyä ja muistoja syntyä ja mitä kaikkea siitä sitten tulisikaan. En itse näe kuitenkaan nettisurffailua huonona, koska sieltä oppii kaikenlaista. Ehkä paras olisi pysyä kohtuudessa siten, että tekemistä sopivasti ja nettiä sopivasti.
Itsekin mietin tässä että millaista on kokea elämää? Mä en tiedä.