Miten pääsette yli mielenkuohusta kun pitäisi oikeasti keskittyä johonkin muuhun?
Kertokaa vinkkinne te, jotka olette oppineet hallitsemaan tunteitanne järkevästi.
Itselläni on tulossa todella kiireinen viikko töissä ja gradunkin deadline on ihan liian lähellä. Toiveena olisi saada tänään purkkiin vielä ainakin neljän tunnin kunnon työpanos gradun kanssa ja tehtyä yhtä sun toista muutakin.
Tunti sitten kuitenkin soi puhelin ja kuulin kiertotietä anopin taas sooloilleen selkämme takana ikävästi sellaisten asioiden kanssa, jotka eivät hänelle millään lailla kuulu. Nämä asiat eivät oikeastaan suuremmin aiheuta edes mitään konkreettisia seurauksia, mutta yhdistettynä hänen aikaisempiin puuhailuihinsa minua alkoi vain ketuttaa niin ettei meinaa veri kiertää. Ja keskittyminen on tiessään. Tämä viimeinen tunti on mennyt ihan hukkaan, ajatukset levisivät täydellisesti ja näen silmissäni vain anopin naaman. Ja tunti tunnilta väsyttää enemmän, kohta aurinkokin laskee.
Kertokaa konstinne, miten te saisitte tässä tilanteessa negatiiviset ajatukset syrjään ja taas työn päästä kiinni?
Kommentit (3)
Minulta yleensä onnistuu tekemisen jatkaminen ihan hyvin vaikka harmittaisi, jos on selkeää että mitä tarkalleen pitää tehdä ja kuinka. Sen sijaan tällaiset epämääräisemmät työt menevät helpommin läskiksi. Oikeassa mielentilassa nousee heti esiin asioita joihin haluaa tarttua ja parantaa. Mutta esim. juuri nyt näen tekstissäni vain tyhjiä lauseita ja numeroita. Siihen puhelinsoittoon asti meni oikein hyvin ja tekstiä tuli. Harmittaa.
-Ap
Olen kokenut. En keksinyt muuta kuin yrittää huomenna uudestaan. Ja puhelin pois päältä.
Tätä olen minäkin miettinyt monet kerrat. Jos on meneillään sellainen kausi, että ei pysty keskittymään kuin yhteen asiaan (mikä se milloinkin onkin) niin miten pystyy hoitamaan esim. työt kunnolla. Minulta se ei tahdo onnistua.