Sain viimein 7 vuoden tauon jälkeen käytyä hammaslääkärissä

hirvittävästi paikkoja : (

en siis kehtaa mennä sinne enää :(. en ymmärrä itseäni, koska olen muuten aikaansaava ihminen, joka ei helpolla anna periksi yms.....

oli taukoa jopa 8 vuotta ed. käynnistä. Onneksi tilanne ei ollut noin paha kuin sulla, mutta kuitenkin 2 reikää ja hammaskivenpoisto oli tuomio.



Ensi viikolla on sitten edessä tuo hammaskivenpoisto (sitä kyllä pelkään) ja sitä seuraavalla paikataan reiät.



Nyt en kyllä anna mennä noin pitkään ennen seuraavaa tarkastusta!

jotenkin vain jää 2006 syntyneen lapsen odotusaikana meno tarkastukseen. Nyt on viime tarkastuksesta yli 3 vuotta aikaa. Pitäis, mutten ole saanut aikaiseksi. Ja välill tuntuu, että hampaissa joku jomottaa... Olen juonut limujakin joka päivä :/

Viimeks ollut kolme ja puoli vuotta sitten.. Nyt on poskihampaaseen tullut aivan JÄRKYTTÄVÄN kokoinen reikä. Sen siis tuntee koko ajan. Ja en uskalla mennä.. =( Kai se menee taas siihen, että tulee se hirvee särky ja ei oo muuta vaihtoehtoo ku mennä lääkäriin.. Kun tuntuu että kuolemakin on parempi vaihtoehto ku se särky.. Joten ei mee hyvin mullakaan.. =(

kaduin kyllä edelleen etten mennyt aikaisemmin nimittäin viisaudenhampaat oli suorasaan mädäntyneet ja niiden poisto operaatio on/oli leikkaus ja se se vasta hirveetä olikin..JÄRKYTTÄVÄÄ..sanon vaan että ennemmin oisin synnyttäny lapset uudestaan ku menny siihen jos ois ollu mahdollista vaikka synnytykestäki on aikamoinen kammo jäänyt. Lisäksi kahteen hampaaseen juurihoito meneillään. hammaskiveäkin taidettu poistaa ja muutama pikku reikä paikattu. että kyllä tämä mamma taitaa täst lähin vuoden välein vähintään käydä tarkastuksessa..on se semmosta itkua ja hammasten kiristystä!

Syynä ei niinkään hammaslääkärin pelko, vaan se, ettei legoissa ole ollut mitään laitettavaa. Olen niitä onnekkaita, joilla ei ole hampaiden reikiintymistä aiheuttavaa streptokokkia. Arvaatte varmaan, että olen pyrkinyt estämään, et omat lapset eivät sitä myöskään saa. (Minulta sitä eivät voi saada)