Uusperhevalitusta
Valivali. Itse valittu kuvio, tiedän. Ja poiskin pääsee helposti jos homma ei toimi. Mutta valitan silti. Mikään ei toimi. Kun miehen lapset on paikalla, heillä pyörii oma elämä, menemiset, aikataulut ja ruokailut. Olen yrittänyt puhua aiheesta että sovittais jotakin yhteisiä pelisääntöjä mutta ei. Mies ehdottelee lapsilleen kaikenlaista, lapset päättää ja pompottelee "sensitiivistä" isäänsä. Jos sanon jotakin väliin, olen ikävä ihminen, ja tämän mies ilmaisee myös lapsilleen. Olo on että kotiini tunkeutuu vieraita kuin johonkin leirintäalueelle elelemään omaa elämäänsä. Ehkä tässä ei oo enää muuta tehtävissä kuin luopua koko jutusta. Harmi, sillä parisuhteessa on paljon hyvää. Mut tuo miehen vanhemmuus on alkanut aiheuttaa minussa inhoa. Lapsia en inhoa, ovat lapsia. Ja se on sit vaan kestettävä et sotkevat ja huutavat ja vievät tilaa. Mites muilla?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmqn ja lapsen väliin ei mennä.
Mitä tarkoitat? Mulla on siis myös omia lapsia ja vanhemmuus sikäli tuttu juttu
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmqn ja lapsen väliin ei mennä.
Jos ei ole lupa mennä siihen väliin, niin mitään toimivaa perhe-elämää ei voi olla.
Se, että elää lasten kanssa samassa asunnossa saamatta puuttua heidän kasvatukseensa on vuorenvarma resepti tuhoon.
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmqn ja lapsen väliin ei mennä.
Jos ei ole lupa mennä siihen väliin, niin mitään toimivaa perhe-elämää ei voi olla.
Se, että elää lasten kanssa samassa asunnossa saamatta puuttua heidän kasvatukseensa on vuorenvarma resepti tuhoon.
Ei sinne väliin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmqn ja lapsen väliin ei mennä.
Jos ei ole lupa mennä siihen väliin, niin mitään toimivaa perhe-elämää ei voi olla.
Se, että elää lasten kanssa samassa asunnossa saamatta puuttua heidän kasvatukseensa on vuorenvarma resepti tuhoon.
Ei sinne väliin mennä.
No sitten ei olla uusperhe. :P
Kun ensihuuma haihtuu, niin valitettavasti elämän todellisuus tulee kuvioihin. Kun pitäisi rakastaa se toisen lapsia, siis ihan vieraita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Vierailija kirjoitti:
Kun ensihuuma haihtuu, niin valitettavasti elämän todellisuus tulee kuvioihin. Kun pitäisi rakastaa se toisen lapsia, siis ihan vieraita ihmisiä.
Ei tarvitse rakastaa kenenkään lapsia. Lähinnä kohdella ystävällisesti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Hei hei, ei tule ikävä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Hei hei, ei tule ikävä!
Oletko sinäkin osa tätä perhettä? Vai mitä ihmettä? Milleköhän palstalle tämän oikein kirjoitin?
En minä näe mitään syytä miksi kelpuuttaisin elämääni vieraita ihmisiä, joilla on jo valmiiksi negatiivinen asenne minua kohtaan ja jotka eivät osaa käyttäytyä.
Miehen lapset eivät ole tänne tervetulleita, tavatkoon niitä omalla ajallaan ja muualla.
Itse olen erolapsi, jolla ei ollut aikanaan mitään oikeuksia... en valitettavasti kykene nykymallin mukaisiin uusiopersepelleilyihin joissa pitäisi ymmärtää huonoa käytöstä ja häiriintyneitä exiä. Sorry.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Hei hei, ei tule ikävä!
Oletko sinäkin osa tätä perhettä? Vai mitä ihmettä? Milleköhän palstalle tämän oikein kirjoitin?
Turhaa uhoamista ap:lla. Ei eroa kuitenkaan, koska menettäisi elättäjän. Mies ja lapset tuskin jäisivät kaipaamaan.
Ne säännöt pitää sopia ydinperheessäkin. Ei sinne väliin sitten enää mennä huutelemaan.
Kannattaisi varmaan miettiä tarkkaan kun ihastushuuma on päällä että millaista on todellinen arki kun on sinun, minun ja mahdollisesti yhteisiä lapsia. En ikinä suostuisi kasvattamaan kenenkään toisen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Hei hei, ei tule ikävä!
Oletko sinäkin osa tätä perhettä? Vai mitä ihmettä? Milleköhän palstalle tämän oikein kirjoitin?
Turhaa uhoamista ap:lla. Ei eroa kuitenkaan, koska menettäisi elättäjän. Mies ja lapset tuskin jäisivät kaipaamaan.
Asia on kyllä niin, että minä tienaan kolme kertaa enemmän kuin mies. Lasten äitikin on pennitön sosiaalituilla eläjä. Taloudellisesti ajatellen mies on kyllä saamapuolella tässä. Ja hänen lapsensa myös. Mies kyllä jäisi kaipaamaan. Hän ei eroa halua. Että omiasi höpötät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Hei hei, ei tule ikävä!
Oletko sinäkin osa tätä perhettä? Vai mitä ihmettä? Milleköhän palstalle tämän oikein kirjoitin?
Turhaa uhoamista ap:lla. Ei eroa kuitenkaan, koska menettäisi elättäjän. Mies ja lapset tuskin jäisivät kaipaamaan.
Asia on kyllä niin, että minä tienaan kolme kertaa enemmän kuin mies. Lasten äitikin on pennitön sosiaalituilla eläjä. Taloudellisesti ajatellen mies on kyllä saamapuolella tässä. Ja hänen lapsensa myös. Mies kyllä jäisi kaipaamaan. Hän ei eroa halua. Että omiasi höpötät
Ei muuta kuin eroamaan sitten. Toimi, älä uhoa turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs läksit?! :D heh heeeeeeeeeee, oma valinta!
Näköjään jollain on vielä haastavampaa kuin minulla. Joo jos miehen mielestä on ok et lapset syö sohvalla ja mulle ei, meen kyllä väliin ja sanon että tässä talossa syödään keittiön pöydän ääressä. Ovat vielä sen verran pieniä et joka aterialla joku muki kaatuu tms. Ja niinkuin sanoin, pääsehän tästä pois jos en enää jaksa tännöistä katsella.
Hei hei, ei tule ikävä!
Oletko sinäkin osa tätä perhettä? Vai mitä ihmettä? Milleköhän palstalle tämän oikein kirjoitin?
Turhaa uhoamista ap:lla. Ei eroa kuitenkaan, koska menettäisi elättäjän. Mies ja lapset tuskin jäisivät kaipaamaan.
Asia on kyllä niin, että minä tienaan kolme kertaa enemmän kuin mies. Lasten äitikin on pennitön sosiaalituilla eläjä. Taloudellisesti ajatellen mies on kyllä saamapuolella tässä. Ja hänen lapsensa myös. Mies kyllä jäisi kaipaamaan. Hän ei eroa halua. Että omiasi höpötät
Ei muuta kuin eroamaan sitten. Toimi, älä uhoa turhaan.
En minä uhoa, mietin vaan että ei se ero tosiaan niin huono idea välttämättä ole. Ja sen ainakin opin tässä etten koskaan enää sekaannu pienten lasten kädettömiin isiin, jos tästä lähden. Sen verran olen alkanut arvostaa omaa elämääni.
Ja uusi aikuinen uusperheessä tekee pahaa ruokaa, vaatii liikaa omatoimisuutta (likapyykit pyykkikoriin, astiat tiskikoneeseen jne.). Minä lähdin ennen kuin luovuin omasta kodistani.
Uusperhekuvioista pitää puhua etukäteen, ei vasta yhteen muutettua... Voi olla ettei kuvio koskaan tulisi toimivaksi.
Lapset osaa tikaroida tosi taitavasti monen vuoden tuntemisen jälkeen, jos oma vanhempi sallii sen... Tyyliin lapsi ei tarkoita/ei ymmärrä käyttäytyvänsä loukkaavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ja uusi aikuinen uusperheessä tekee pahaa ruokaa, vaatii liikaa omatoimisuutta (likapyykit pyykkikoriin, astiat tiskikoneeseen jne.). Minä lähdin ennen kuin luovuin omasta kodistani.
Uusperhekuvioista pitää puhua etukäteen, ei vasta yhteen muutettua... Voi olla ettei kuvio koskaan tulisi toimivaksi.
Lapset osaa tikaroida tosi taitavasti monen vuoden tuntemisen jälkeen, jos oma vanhempi sallii sen... Tyyliin lapsi ei tarkoita/ei ymmärrä käyttäytyvänsä loukkaavasti.
Jep. Ja noin se näyttää olevankin. Isä oikein vahvistaa sitä mallia että kylläpä on nyt ilkeä äitipuoli kun sanoo ei. Hänen oma lapsuudenkotinsa on ollut yhtä rajatonta päänsilitystä. Ja äidin kainaloon pääsee vieläkin pakoon pahaa maailmaa ja realiteetteja.
Vanhemmqn ja lapsen väliin ei mennä.