Uusperhevalitusta
Valivali. Itse valittu kuvio, tiedän. Ja poiskin pääsee helposti jos homma ei toimi. Mutta valitan silti. Mikään ei toimi. Kun miehen lapset on paikalla, heillä pyörii oma elämä, menemiset, aikataulut ja ruokailut. Olen yrittänyt puhua aiheesta että sovittais jotakin yhteisiä pelisääntöjä mutta ei. Mies ehdottelee lapsilleen kaikenlaista, lapset päättää ja pompottelee "sensitiivistä" isäänsä. Jos sanon jotakin väliin, olen ikävä ihminen, ja tämän mies ilmaisee myös lapsilleen. Olo on että kotiini tunkeutuu vieraita kuin johonkin leirintäalueelle elelemään omaa elämäänsä. Ehkä tässä ei oo enää muuta tehtävissä kuin luopua koko jutusta. Harmi, sillä parisuhteessa on paljon hyvää. Mut tuo miehen vanhemmuus on alkanut aiheuttaa minussa inhoa. Lapsia en inhoa, ovat lapsia. Ja se on sit vaan kestettävä et sotkevat ja huutavat ja vievät tilaa. Mites muilla?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan tuollaisessa kuviossa hukkaa vain vuosia. Itse olin ns. Paha äitipuoli, vaikka asuin omassa kodissa. Vaadin miehen lapselta samoja asioita kuin omaltani... En kohtuuttomia. Isä vesitti hommat, kun lapsia ei huvittanut. Lapsille ei saanut tulla paha mieli, vaikka jäivät kiinni suoraan valehtelusta tms. Minä olin kuulemma pelottava... Tämä kortti otettiin esiin, jos komensin heitä. Vastaavasti kaikkeen kivaan seurani kelpasi ja miehen mielestä lapsenvahdiksi varsinkin.
Feel you. Tämän kynnyksellä varmaan olen.
Mikään mies ei ole sen arvoinen, että nainen saa kokea itsensä täysin ulkopuoliseksi, kun miehen lapset ovat paikalla.
Lisäksi huomasin, etten olisi saanut olla ääneen ylpeä oman lapseni koulumenestyksestä... En vertaillut sitä hänen lapsiin. Heillä ei mennyt yhtä hyvin ja olivat nuorempia. Oman kanssa kouluun panostin paljon enemmän... Kun hänen lapsia väsytti usein, kun olisi pitänyt lukea kokeisiin tms. Isä myös oli kovin ymmärtäväinen, kun ei lapsi jaksanut.
Vierailija kirjoitti:
Mikään mies ei ole sen arvoinen, että nainen saa kokea itsensä täysin ulkopuoliseksi, kun miehen lapset ovat paikalla.
Lisäksi huomasin, etten olisi saanut olla ääneen ylpeä oman lapseni koulumenestyksestä... En vertaillut sitä hänen lapsiin. Heillä ei mennyt yhtä hyvin ja olivat nuorempia. Oman kanssa kouluun panostin paljon enemmän... Kun hänen lapsia väsytti usein, kun olisi pitänyt lukea kokeisiin tms. Isä myös oli kovin ymmärtäväinen, kun ei lapsi jaksanut.
Totta. Ei järjenhiventä tuhlata elämäänsä huonossa suhteessa jossa koko ajan mättää joku asia. Kuten miehen vanhemmuus.
Onko olemassa uusperheitä joissa nää mun lapset, sun lapset, viikko-lähi-ja viikonloppulapset on samalla viivalla ja perheen molemmat aikuiset tasavertaisia kasvattajia? Siis ihan oikeesti? Tuntuu että noi biologiset leirit on tosi yleisiä
Kerroin miehelle, että asiat ei ole mulle ok näin. Että pitäisi istua alas, puhua ja miettiä miten asiat vois tehdä molempia tyydyttävällä tavalla. Hänen vastauksensa oli ettei mistään mitään tule, koska minä olen 4-vuotiaan tasolla. Juupajuu. Ilnoittelen sitten kun vapautuu markkinoille hän. Bonuksena saa myös hänen exän jonka kanssa on luvassa paljon haasteita
Miehelläni on useampi lapsi. Hoitavat puoliksi lapset exänsä kanssa. Lapset saa mennä ja tulla miten haluavat. Sanoin, että minulle riittää tapaaminen 2 iltaa/yötä viikossa, jotta lapsille jää aikaa mahdollisimman paljon. Välillä lapset ovat mukana, mutta nykyään harvemmin. Kivoja lapsia, mutta olen mieluummin kaveri heille, kun vanhempi, koska se vaan ei toimi. Jos kiellän kymmenennen jäätelön tai coca colan juomisen klo 21 illalla, käy siinä niin, että saan tuntea oloni typeräksi, koska isänsä teilaa sanani antamalla colaa tai jädea lisää. Sitten kukutaan hereillä 23 jälkeen illalla, kun pitäisi mennä kouluun. En halua katsella sellaista menoa.
Tämä toimii näin ihan hyvin. Kun näen lapsia harvemmin pystyn olemaan kommentoimatta.Yhteinen lapsi, jota tuskin tulee, kasvatettaisiin kyllä minun ehdoin.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on useampi lapsi. Hoitavat puoliksi lapset exänsä kanssa. Lapset saa mennä ja tulla miten haluavat. Sanoin, että minulle riittää tapaaminen 2 iltaa/yötä viikossa, jotta lapsille jää aikaa mahdollisimman paljon. Välillä lapset ovat mukana, mutta nykyään harvemmin. Kivoja lapsia, mutta olen mieluummin kaveri heille, kun vanhempi, koska se vaan ei toimi. Jos kiellän kymmenennen jäätelön tai coca colan juomisen klo 21 illalla, käy siinä niin, että saan tuntea oloni typeräksi, koska isänsä teilaa sanani antamalla colaa tai jädea lisää. Sitten kukutaan hereillä 23 jälkeen illalla, kun pitäisi mennä kouluun. En halua katsella sellaista menoa.
Tämä toimii näin ihan hyvin. Kun näen lapsia harvemmin pystyn olemaan kommentoimatta.Yhteinen lapsi, jota tuskin tulee, kasvatettaisiin kyllä minun ehdoin.
Mut miksi haluta olla kumppani miehen kanssa joka lastensa edessä kohtelee sinua epäkunnioittavasti? Eikös parisuhteen idea ole keskinäinen kunnioitus.
Minä inhoan mieheni tytärtä. Hän on ujo aivan omassa luokassaan. Olemme tunteneet vuosia ja hän on puhunut minulle yksittäisiä sanoja ehkä 10 (tervehdyksiä en laske).
Tyhmä kuin pässi. Ei opi mitään eikä ole edes kiinniostunut oppimaan. Möllöttää ja lappaa ruokaa suuhunsa kuin syöttöporsas. Marisee ja kiukuttelee suuren osan ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on useampi lapsi. Hoitavat puoliksi lapset exänsä kanssa. Lapset saa mennä ja tulla miten haluavat. Sanoin, että minulle riittää tapaaminen 2 iltaa/yötä viikossa, jotta lapsille jää aikaa mahdollisimman paljon. Välillä lapset ovat mukana, mutta nykyään harvemmin. Kivoja lapsia, mutta olen mieluummin kaveri heille, kun vanhempi, koska se vaan ei toimi. Jos kiellän kymmenennen jäätelön tai coca colan juomisen klo 21 illalla, käy siinä niin, että saan tuntea oloni typeräksi, koska isänsä teilaa sanani antamalla colaa tai jädea lisää. Sitten kukutaan hereillä 23 jälkeen illalla, kun pitäisi mennä kouluun. En halua katsella sellaista menoa.
Tämä toimii näin ihan hyvin. Kun näen lapsia harvemmin pystyn olemaan kommentoimatta.Yhteinen lapsi, jota tuskin tulee, kasvatettaisiin kyllä minun ehdoin.
Mut miksi haluta olla kumppani miehen kanssa joka lastensa edessä kohtelee sinua epäkunnioittavasti? Eikös parisuhteen idea ole keskinäinen kunnioitus.
Kumppani voi olla vallan mainio kumppani, vaikka olisi kehno vanhempi. (Tiedän tästä paljon..)
29
Oman kokemukseni mukaan tuollaisessa kuviossa hukkaa vain vuosia. Itse olin ns. Paha äitipuoli, vaikka asuin omassa kodissa. Vaadin miehen lapselta samoja asioita kuin omaltani... En kohtuuttomia. Isä vesitti hommat, kun lapsia ei huvittanut. Lapsille ei saanut tulla paha mieli, vaikka jäivät kiinni suoraan valehtelusta tms. Minä olin kuulemma pelottava... Tämä kortti otettiin esiin, jos komensin heitä. Vastaavasti kaikkeen kivaan seurani kelpasi ja miehen mielestä lapsenvahdiksi varsinkin.