Siskoni suuttui, kun en antanutkaan tytön pieneksi jääneitä vaatteita heille, vaan olin myynyt ne.

Tosin erotuksella että, heillä on tiukkaa ja meillä ei. Mä en silti oikein ymmärrä että, miksi mun pitäsi sille aina antaa mun lapsien vanhat vaatteet. Maksaahan ne myös mulle, ja joka vuosi joudutaan ostamaan uudet puvut, kengät ym. joten ei se ihan halpaa ole. Ja vaikka on rahaa, niin ei mun mielestä silti tarvitse sitä tuhlata.



Olen välillä myynyt lasteni vaatteita, ja tästä kaverini aina ottaa herneen nokkiinsa. Nyt ennen talvea, se ihan pyysi että, " mä voin kyllä ottaa " Matin" vanhan talvihaalarin meidän " Pekalle" . Kun sanoin että, mä myyn sen, niin taas se suuttu. Oisin mä voinut sen sillekin myydä, ei edes kysynyt mitä mä siitä haluan.

et näe mitään järkeä antaa ilmaiseksi sitä tai tätä takkia, kun tiedät että saat siitä kirppiksellä tai huutonetissä ainakin X euroa. Tarjoa myös vaihtoehtoa että sisko voi ostaa haluamansa vaatteet kunhan hinnasta sovitaan. Ja voit ihan mainita myös että sinulla ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa uutena ja lahjoittaa pois hyväkuntoisia vaatteita joista myymällä saisi vielä osan takaisin.



Tai tarjoa vaihtoehtoa että sisko voi osallistua uusien vaatteiden maksamiseen jos haluaa päästä myös käyttämään kyseisiä vaatteita. Sano että olet myymässä muovikassillista vaatteita jossa sitä, tätä ja tuota, ja että olet saanut siitä tarjouksen 20e, ja jos sisko haluaa vaatteet niin tuon hinnan alle ei lähde.

olen pienestä minimiäp-rahasta kustantanut kaiken, muuten voisin antaa ne mutta isoveli o hyvässä työssä, kaiken lisäksi monta sataa euroa minulle velkaa, joita olisin tarvinnut vavan tarvikkeisiin. pidän vaatteet siis itse ja myyn ne sitten joskus kirpparilla.