Kaksoseni täyttävät tänään 10 vuotta.

He painoivat syntyessään vain 540g ja 460g. Lääkärit eivät antaneet heille mitään henkiinjäämismahdollisuuksia, mutta niin he vain jäivät henkiin ja pääsivät kotiin, pienempänä syntynyt eli poika tosin vasta 6 kuukauden iässä. Nyt heidän täyttäessä 10 vuotta isompana syntynyt eli tyttö on täysin normaali ikäisekseen, tosin hän on ikäisekseen pienehkö ja hänellä on silmälasit mutta muuten hän ei eroa muista ikäisistään lainkaan. Poika sen sijaan on erittäin vaikeasti monivammainen, esim. kuuromykkä, vaikeasti cp-vammainen, syvästi kehitysvammainen ja/tai autistinen, erittäin pienikokoinen (90cm/17kg) ja hänellä on vaikeahoitoinen epilepsia, keliakia, laktoosi-intoleranssi, hänellä ravinto imeytyy erittäin huonosti elimistöön mikä ainakin osittain selittää pienen koon ja hänellä on paljon muitakin terveysvaikeuksia, kuten skolioosi, kampurajalat, kitalakihalkio, usein toistuva keuhkokuume, anemia, erittäin huonokuntoinen suolisto, alikehittyneet keuhkot niin että hän on yhä hengityskoneessa ja häneltä on jo kolmesti jouduttu hoitamaan aivokasvain. Hän on henkisesti alle puolivuotiaan tasolla eikä kiinnitä huomiota muihin ihmisiin. Ei hän reagoinut meihin vanhempiinkaan tai sisaruksiinsa, kun kävimme häntä eilen hoitolaitoksessa katsomassa. Hän ei tietenkään osannut avata saamaansa lahjaa eikä osoittanut mitään kiinnostusta siellä olevaan helistimeen eikä siihen, kun 2-vuotias pikkuveljensä ihmetteli että "Miksi Markku-Petteri on jo monta vuotta mutta on yhä vauva".