Lue keskustelun säännöt.
Sijaisvanhemmuudesta tänään eräässä keskustelussa
05.04.2019 |
Joku sanoi, että sijaisvanhemmat eivät halua adoptoida lapsia, koska palkkiot jäisivät pois. Jäin sitä miettimään. Tietenkään adoptio ei yleensä ole edes mahdollista. Ei toisen lapsia voi tuosta vaan adoptoida. Mutta palkkio asian suhteenkaan asia ei ole yksinkertainen. Jos lapsi olisi virallisesti oma, palkkiota ei tietenkään tulisi. Mutta saisi automaattisesti lapsilisän. Saisi äitiysrahan ja hoitopalkkion vai mikä se nyt alle 3-vuotiaan osalta onkaan nimeltään. Voisi ilmoittaa lapsen erinäisiin hakemuksiin. Lainat, mahdolliset toimeentulotuet, asumistuet. Niihin voisi laittaa ylös lasten lukumäärän. Voisi itse päättää lapsen asioista. Kaikenlaista säätämistä tässä on nykyisin. Ja tietenkin olisi se varmuus, että lasta ei kukaan ei ikinä voisi viedä.
sijari
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, kenen etu mikäkin on.
Biologisen vanhemman etu menee kaiken edelle. Jopa lapsen edun edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsilisä on paljon pienempi kuin tuo palkkio! Rahasta moni huonompi sijaisvanhempi tuota tekee, ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, kenen etu mikäkin on.
Biologisen vanhemman etu menee kaiken edelle. Jopa lapsen edun edelle.
Lapsen edun mukaista on ratkaista ongelmat, ja päästä takaisin biovanhempien luo. Ikävä kyllä, siis sinun kannaltasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, kenen etu mikäkin on.
Biologisen vanhemman etu menee kaiken edelle. Jopa lapsen edun edelle.
Lapsen edun mukaista on ratkaista ongelmat, ja päästä takaisin biovanhempien luo. Ikävä kyllä, siis sinun kannaltasi.
Ehkäpä, jos kyseessäon lyhytaikainen sijoitus ja isompi lapsi. Kun on kovin pienestä lapsesta kyse ja sijoitus on kestänyt pitkään ja lapsi on kiintynyt sijaisperheeseen, on vahingollista repiä hänet taas takaisin biovanhemman luo, jonka kanssa traumaattisia kokemuksia on todennäköisesti ollut. Siinä taas yksi kiintymyssuhde revitään pois ja lapsi kärsii. Kun pienenä sijoitetun lapsen sijoitus on kestänyt kauan, olisi lapsen edun mukaista jatkaa sitä samassa turvallisessa perheessä täysi-ikäisyyteen asti ja tilanteen niin salliessa rakennelma sitten muilla keinoin suhdetta biovanhempaan (tapaamiset, vierailut). Näissä tilanteissa myös adoptio usein olisi todennäköisesti hyvä vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, kenen etu mikäkin on.
Lapsen viimeisenä, vaikka muuta hurskastellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, kenen etu mikäkin on.
Biologisen vanhemman etu menee kaiken edelle. Jopa lapsen edun edelle.
Lapsen edun mukaista on ratkaista ongelmat, ja päästä takaisin biovanhempien luo. Ikävä kyllä, siis sinun kannaltasi.
Minun kantani ja asemani on toissijainen. Lapsen kannalta parasta olisi saada elää rauhassa ilman siirtelyä. Kiintyä ja kiinnittyä siihen kotiin ja perheeseen missä on suurimman osan elämäänsä elänyt.
sijari
Paljonko sijaisvanhemmuudesta maksetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonko sijaisvanhemmuudesta maksetaan?
Katso googlella tämänhetkinen minimipalkkio. Se on se, joka yleensä maksetaan yhtä lasta kohden. Kulukorvaukset löytyvät myös haulla. Kulukorvaus kattaa lapsen kaikki peruskulut: vaatteet, ruuan, harrastusmenot jne.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilisä on paljon pienempi kuin tuo palkkio! Rahasta moni huonompi sijaisvanhempi tuota tekee, ikävä kyllä.
Jos oikeasti luit aloituksen, huomasit oleellisen. Ei ole kyse lapsilisästä. Lapsilisän monessa kunnassa sijaisvanhempi saa hakemuksesta. Kyse on monesta muusta asiasta. Miten hoidat vauvaa, kun jäät töistä palkattomalle vapaalle? Palkkio ei kata menoja. Mitä teet, kun talous kaatuu? Lasta ei huomioida hakemuksissa. Mitä teet, kun täytyy päättää lapsen asioista? Sinulla ei ole ehkä mitään valtaa.
sijari
Niinpä, kenen etu mikäkin on.