Miksi terkkari keskittyy siihen, missä lapsi on jäljessä eikä siihen missä on hyvä?

Jotta löydettäisiin mahd poikkeuksellisuudet ja häiriöt mahd aikaisessa vaiheessa.

Nämä nyt vain parina esimerkkinä, en edelleenkään usko ettei lapsessa, joka on jäljessä olisi mitään hyvää sanottavaa. Vika on silloin terkassa.

heikko siis sosiaalisesti ja taidoissa. Ehkä kannattaa vaan spartalaisen tyynesti todeta, että teillä on nyt tällainen lapsi, saatte olla kiitollisia hänestä hänen omana itsenään, eikä kannata valehdella tai yrittää väkisin kaivaa jotain hyvää.

Olet siis terveydenhoitaja? Toivonpa että mahdollisimman harva vanhempi joutuu käymään " kasvatuskeskusteluja" kanssasi. Tehtäväsi on antaa toivoa, positiivista(kin) palautetta, kannustaa ja rohkaista. Tehtäväsi EI ole lannistaa ja katsoa asiakkaita sieltä jostain ylhäältä käsin. Kaikista lapsista löytyy aivan varmasti jotain hyvää sanottavaa. Ellet sitä ymmärrä, niin olet väärässä ammatissa.



Terv. toinen terveydenhoitaja

5 ei ole terveydenhoitaja

syö hyvin?

osaa piirtää tai maalata, tehdä ruokaa, auttaa äitiä jossain asiasta...

Itse olen työskennellyt hyvin vaativahoitoisten lasten parissa (päihdeperheiden ADHD- ja kehitystaantumasta kärsiviä lapsia). Tällä hetkellä työskentelen syrjäytyneiden päihde- ja mielenterveysongelmaisten aikuisten parissa, niiden joita yleisesti pidetään " pohjasakkana" - mikä sinällään jo on kamalaa. Nämä elämästä syrjäytyneet/syrjäytetyt ovat olleet niitä samoja lapsia, jotka on joka taholta lannistettuja pienestä asti. " Sinusta ei ole mihinkään" -mentaliteetilla.



Jokaikisestä lapsesta/aikuisesta jonka olen työssäni tavannut, on löytynyt jotain kehumista. Sillä on aikamoinen vaikutus ihmisen itsetunnolle, jos hänestä löydetään jotain hyvää. Silloin on työntekijässä itsessään vikaa, jos ei toisesta ihmisestä löydä mitään kehumista.



Terv. se terkkari

Terveydenhoitajiakin. Meilläpäin sit tuntuu olevan rutiinikysymys monessa paikassa äidiltä, että " Missä lapsesi on oikein hyvä?" . Jos mielikuvitus loppuu terveydenhoitajalta. Saa käyttää!!!!

Sitten niihin omiin vahvuuksiin voidaan keskittyä kun ne minimivaatimukset on opittu ja persoonallisuuskin hiukan kehittynyt, eli tuossa jossain 16-20-vuotiaana.

Vai että lasen vahvuuksiin aletaan keskittymään sitten kun " persoonallisuus on muodostunut" , eli joskus 16-vuotiaana...

Varsinainen kehityspsykologi sinäkin:-)

itse opn puhumaan muuten vasta yli 3-vuotiaana ja hyvin sujuu nykyään ;)

Ei se terveydenhoitajan koulutus valitettavasti poista sitä että on kasvanut itse negatiivisessa ilmapiirissa ja osaa nostaa vaan negatiiviset asiat esiin. Tämä siis esimerkkinä.

Meidän neuvolan terkkari taas jaksaa aina kehua maasta taivaaseen meidän keskivertolapset ;-) Kieltämättä se on kyllä terapeuttista tällaiselle keskivertoäidille.

Jos pyrkimys olisi edes se, että tarjottaisiin ratkaisuja, miten kehittää heikompia osa-alueita, mutta usiemmiten vaan luetteloidaan seikot, joissa lapsi on huono.

eivätkä mahdolliset vahvuudet näy jonkun luonteenpiirteen (ujouden, aggressiivisuuden tms. takia), niin mistäs asiasta kehut?

Kokonaan huonoa ihmistä ei ole vielä syntynytkään(no ehkä Hitler ja Stalin), hiukan inhimillisyyttä kehiin Sääntö-Sakarit!