Nyt tästä voi jo puhua: olin yliopistolla opintotuen tulonvalvonnassa mistään mitään tietämättömänä
Minua ei siis millään lailla opastettu niinkin tärkeään hommaan. Kiire oli loppuvuodesta, joku työntekijä piti saada laskemaan. Lyötiin paksu pumaska ohjeita eteen, että opettele siitä.
Kaikilla oli järkyttävä kiire ja varovasti yritin kysellä neuvoja. Konehan ne lopulta laski, mutta olihan siinä se, että kuinka ne luvut sinne syötti ja muutakin miettimistä.
No minähän tein reippaasti päätöksiä ja lisäsin protokollan mukaisia loppulauseita. Suurin osa meni oikein, mutta iso osa oli kinkkisiä pohdittavia.
Alkuvuodesta sitten tuli valituksia. Käsittelin tietenkin ne ja laskin uudelleen. Yksi valitus jäi mieleeni: Maksettavaa olisi pohjanmaan pojalle kertynyt yli 2 000 mk. Olin jäämässä pois kyseisestä hommasta ja ajattelin, että mitä sitten! Tää firma mihkään kaadu ja mitätöin maksun. Ehkä sekin turhautti, että mua ei millään tavalla opastettu hommaan.
Sen aikaa vielä ehdin olla töissä, että Pohjanmaalta tuli kiitoskortti: "Kiitos ja hyvää uutta vuotta opintotukisihteeri XX 😊
Kommentit (5)
Mulla vähän samantapainen kokemus. Olin töissä yhdessä paikassa, missä käsiteltiin eräitä tuuksia. Järjestelmä muuttui ja maksupäivät sen mukana, eikä asioista paljon tiedotettu, ei edes meille työntekijöille. Yksi tyttö purskahti itkemään, että vuokranantaja on tiukka ja hänellä ei ole rahaa vuokraan. Ylitin valtuuteni ja vein homman vanhan järjestelmän kautta, vaikka käsky oli ollut käyttää uutta. Näin maksu meni vielä vanhan systeemin mukaan, kun pankille riitti, että käsky maksaa tuli ja sillä ei väliä heille, mistä järjestelmästä se tuli. Mullakin oli määräaikaisessa työllistämistukipaikassa viimeiset päivät, joten ajattelin, että ihan se ja sama. Tämä tyttö tuli parin viikon päästä kaupungilla vastaan ja sanoi "kiitos viimeisestä". Vastasin että eipä kestä, vaikka en ensin edes tajunnut, mistä oli kyse, mutta sitten kun hän oli jo mennyt välähti, että tämähän tapaus se oli.
Heh!